Karelia-ammattikorkeakoulussa fysioterapian koulutusohjelman III harjoittelu (8 op) toteutuu lasten- ja nuorten toimintayksiköissä varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja urheiluseuroissa. Yhtenä harjoittelupaikkana on Urheiluakatemian yläkoulun ominaisuusvalmennus. Harjoittelussa opiskelijat osallistuvat liikuntaluokkalaisten aamuharjoituksiin. Fysioterapeuttiopiskelijat osallistuvat ohjauksen suunnitteluun ja toteutukseen sekä mahdollistavat loukkaantuneiden oppilaiden osallistumisen harjoituksiin muokkaamalla harjoitteet sopiviksi. Tässä artikkelissa kuvataan fysioterapeuttiopiskelija Eerika Huovisen kokemuksia urheilevan nuoren ohjaamisesta.
Fysioterapeuttiopiskelijan näkökulmasta yläasteikäiset eli 13–15-vuotiaat nuoret vaativat ohjaajalta taitoa soveltaa, olla läsnä sekä toimia erilaisissa rooleissa samalla, kun pyrkii ohjaamaan nuorille kehittävää liikuntaa. Murrosikään vasta astuneet nuoret saattavat olla haasteellinen ryhmä ja kokeilla omia sekä kaverin, että ohjaajan rajoja. Ohjauksen ilmapiiriin vaikuttavat monet tekijät, joista osaan ohjaaja voi vaikuttaa.
Yläasteikäisten ohjaaminen oli Eerikan mielestä opettavaista ja parhaimmillaan todella antoisaa. Liikuntaluokkaiset eroavat muista luokista sillä, että heille liikunta on erityisen tärkeää ja isossa roolissa omassa elämässä. Osasta nuorista huomasi suuren halun kehittyä ja olla mahdollisimman hyvä urheilija. Nämä yksilöt olivat usein kiinnostuneita teoriasta varsinaisen tekemisen lisäksi. Kaikkia sisältö ei kiinnostanut, mutta intohimo liikkumiseen ja urheiluun näkyi osallistumisen kautta.
Ohjauksen suunnittelu
Ohjauksen sisältöä laatiessa oli tärkeää huomioida ikäryhmä ja se, mitä ominaisuutta tai osa-aluetta haluttiin harjoittaa. Nuorten urheilijoiden kohdalla monipuolisuus on tärkeää (Terve urheilija 2024). Tässä harjoittelussa ryhmät koostuivat monien eri lajien urheilijoista, joten lajikohtaisen harjoittelun suunnittelu oli mahdotonta. Näiden harjoitusten lisäksi nuorilla urheilijoilla oli omat lajiharjoitukset.
Monipuolinen liikunta kehittää hengitys- ja verenkiertoelimistöä sekä tuki- ja liikuntaelimistöä. Monipuolisuuden lisäksi kuormituksen pitäisi olla tasaista kaikille kehon osille. Urheilijoilla liikunnan suunnittelussa tärkeää muistaa lajiharjoittelun lisäksi myös tukeva harjoittelu, lepo, aktiivinen palautuminen ja peruskunnon harjoittaminen. Oleellinen osa urheilijan elämää on treenien jakaminen kehityskausiin niin, että treenaaminen on kehittävää ympäri vuoden. (Terve urheilija 2024.)
Nuorella urheilijalla motivaatio liikkumiseen ja omaan lajiin lähtee nuoresta itsestään eli puhutaan sisäisestä motivaatiosta. Nuoren kasvaessa motivaattorit saattavat ja usein tulevatkin muuttumaan. Lajin ympärille tulee uusia merkittäviä asioita, kuten asema, menestys, maine ja talous, joita voidaan kutsua ulkoisiksi motivaattoreiksi. (Karila 2018). Ohjatessa nuorta tulisi olla tietoinen myös motivaatiosta ja miten se voi vaikuttaa osallistumiseen liikuntatunneille. Ohjauksen tulisi olla mielekästä ja huomioida nuoren kokonaiskuormitus. Monella nuorella omia treenejä on viikkotasolla jopa 7–9 tuntia liikuntatuntien lisäksi. Motivoiminen tekemiseen voi tällöin olla vaikeaa. Ohjaajan täytyy osata tehdä valintoja sen välillä, haluaako ohjelmasta mahdollisimman kehittävän ja urheilijoita haastavan, jolloin suoritustaso saattaa motivaation heikentyessä laskea. Vai tekeekö sisällöstä hauskemman/ helpomman, jolloin motivaatio tekemiseen kasvaa, mutta kehittävyys heikkenee.
Ikäryhmän huomiointi ja ohjaaminen
On täysin ymmärrettävää, että 13–15-vuotias nuori, joka urheilee suurimman osan vapaa-ajastaan sekä käy koulua, ei välttämättä jaksa aina motivoitua tai keskittyä ohjaukseen täysin. Murrosiässä oleva nuori ei ole vielä täysin kykenevä hallitsemaan omia tunteitaan ja reaktioitaan, joka näkyy ryhmä dynamiikassa ja ohjattavuudessa. Nuoren aivot ovat vielä kehittymisvaiheessa ja vilkas hormonitoiminta ajaa monesti nuorta toimimaan impulsiivisesti. Sukupuolihormoneista testosteroni saa aikaan jännityksen tunnetta ja tämän takia kaikki uusi ja jännittävä on mieluisampaa tekemistä, kuin vanha ja tuttu. (Mielenterveystalo 2023.) Ohjaajan tulee ryhmän kanssa toimiessaan osata ottaa myös nämä seikat huomioon ja tarpeen tullen toimia jopa kasvattajan roolissa haasteellisia asioita käsiteltäessä. Tämä yllätti harjoittelun aikana eikä siihen osannut valmistautua.
Ohjatessa on tärkeää löytää oma tyyli ja tapa kohdata nuoret. Ei ole olemassa yhtä oikeaa tapa ohjata ja toimia ohjaajana. On jokaisen oma valinta, minkälaisen kuvan nuorille itsestään haluaa antaa, asiallisuuden rajoissa tietenkin. Toimivaksi tavaksi osoittautui pyrkiä olemaan helposti lähestyttävä auktoriteetti, joka määrää tunnin ohjelmasta ja aikataulusta. Ohjaaja, jonka kanssa voi myös keskustella niitä näitä, käyttää huumoria ja esittää toiveita ohjelmiin liittyen. Näitä rooleja voi olla välillä haasteellista pitää tasapainossa. On opettavaista pohtia missä menee minkäkin roolin rajat ja kuinka päättää missäkin tilanteessa toimia. Monesti ratkaisuja joutuu tekemään nopeasti ja reflektoimaan vasta jälkikäteen oliko toimintatapa hyvä vai huono.
Kirjoittajat:
Eerika Huovinen, fysioterapeuttiopiskelija, Karelia-ammattikorkeakoulu
Noora Silvennoinen, opettaja, Karelia-ammattikorkeakoulu
Maiju Issakainen, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu
Hilppa Mustonen, opettaja, Karelia-ammattikorkeakoulu
Lähteet:
Karila, T. 2018. Urheilumotivaatio. Helsinki: Duodecim https://www.duodecimlehti.fi/duo14654 21.12.2023
Mielenterveystalo. 2023. Tietopaketti murrosiästä. Helsinki: Mielenterveystalo.fi https://www.mielenterveystalo.fi/fi/elamankaari-ja-mielenterveys/tietopaketti-murrosiasta 21.12.2023
Terve urheilija 2024. Monipuolinen liikunta ja urheilu. https://terveurheilija.fi/harjoittelu/monipuolinen-liikunta-ja-urheilu/ 26.1.2024
Artikkelikuva: Freepik