Täydennyskoulutus kannattaa

Täydennyskoulutuksen hyötyjen lisäksi lakiin on kirjattu, että terveydenhuollon ammattihenkilö on velvollinen ylläpitämään ja kehittämään ammattitoiminnan edellyttämiä tietoja ja taitoja (Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 1659/ 2016, 18 §). Fysioterapia kehittyy alana nopeasti ja jatkokouluttautuminen mahdollistaa näyttöön perustuvan työskentelyn (Korpi 2024).


Karelia-ammattikorkeakoulun strategiaan kuuluvat työelämälähtöisyys, jonka osana pyritään tarjoamaan palveluita. Näiden avulla kehitetään alueen työ- ja elinkeinoelämää sekä tulevaisuuden työelämän osaajien tuottamista (Karelia 2030- visio). Kareliassa fysioterapian täydennyskoulutusta tarjotaan ammattiin valmistuneille ja loppuvaiheen opiskelijoille. Tässä artikkelissa loppuvaiheen opiskelija Juuli Piiroinen kuvaa kokemuksiaan osallistumisesta Marko Grönholmin Olkapään kuntoutus ja terapeuttinen harjoittelu -koulutukseen.

Olkapään kuntoutus ja terapeuttinen harjoittelu -koulutus

Marko Grönholmin koulutuksen pääpaino oli terapeuttisessa harjoittelussa. Terapeuttinen harjoittelu on tutkittuun tietoon eli näyttöön perustuvaa aktiivisten ja toiminnallisten harjoitusten käyttöä. Terapeuttisen harjoittelun tarkoituksena on palauttaa elinjärjestelmien toiminta normaaliksi sairauden tai vamman jälkeen tai ylläpitää toimintakykyä asiakkaan arjessa riittävällä tasolla. Terapeuttinen harjoittelu perustuu aktiivisiin ja toiminnallisiin sekä kuormittavuudeltaan tai vaikeusasteeltaan progressiivisesti eteneviin menetelmiin. (Suomen Fysioterapeutit 2016.) 

Grönholmin koulutuksessa terapeuttista harjoittelua käytiin olkapään osalta läpi kattavasti ja monipuolisesti. Koulutuksessa käytiin läpi eri harjoittelumuotojen merkitys kuntoutuksen eri vaiheissa käytännönläheisesti. Terapeuttisen harjoittelun luokittelu ja harjoitteiden valintaan vaikuttavat tekijät selkeytyivät koulutuksen aikana. 

Täydennyskoulutuksista on eniten hyötyä silloin kun opiskelija on motivoitunut ja on itseohjautuvasti saanut valita mihin koulutuksiin osallistuu. Lisäksi täydennyskoulutusten tulisi perustua henkilökohtaiseen oppimissuunnitelmaan ja henkilökohtaisiin tarpeisiin. Koulutusten tulisi linkittää oppiminen käytäntöön. (Physiotherapy Board of Australia 2015.) Opiskelijan näkökulmasta Grönholmin koulutuksen kiinnostava sisältö motivoi osallistumaan. Koulutus toi lisävarmuutta olkapään alueen harjoitteiden valintaan. 

Terapeuttisen harjoittelun iloa kokemassa Kareliasta valmistunut fysioterapeutti Maria Reinikainen, ohjaajana Marko Grönholm. Kuvat: Noora Silvennoinen
Terapeuttisen harjoittelun iloa kokemassa Kareliasta valmistunut fysioterapeutti Maria Reinikainen, ohjaajana Marko Grönholm. Kuva: Noora Silvennoinen

Verkostoituminen täydennyskoulutuksissa

Fysioterapian täydennyskoulutuksissa usein harjoitellaan käytännön taitoja pienemmissä ryhmissä, joissa tekemisen lomassa keskustellaan kollegoiden kanssa. Tämä luo mahdollisuuden verkostoitumiselle. Verkostojen merkitys korostuu työnhaussa, tiedon välittämisessä, ideoiden jakamisessa, ammattitaidon kehittämisessä ja osaamisen kehittämisessä (Työterveyslaitos 2024).  Loppuvaiheen opiskelijan näkökulmasta on merkityksellistä päästä keskustelemaan tulevien kollegoiden kanssa sekä luomaan verkostoja tulevaisuuden työnhakua ajatellen.

Ryhmäkuva jossa parikymmentä henkilöä
Koulutukseen osallistuneet fysioterapeutit, mukana myös fysioterapeuttiopiskelija Juuli Piiroinen ylärivissä 3. oikealla. Kuva: Hilppa Mustonen, Noora Silvennoinen

Koulutuksesta käytönnön työkaluja asiakastyöhön

Marko Grönholmin asiantuntemus ja käytännönläheinen lähestymistapa antoivat syvällisen ymmärryksen olkapään kuntoutuksen haasteista ja mahdollisuuksista. Koulutus tarjosi käytännön työkaluja, joita voi viedä suoraan asiakastyöhön. Koulutusta voi suositella kaikille fysioterapeuteille ja loppuvaiheen opiskelijoille.

Koulutukseen osallistuneiden opettajien näkökulmasta koulutus oli rakennettu pedagogisesti oivaltavasti pienryhmätyöskentelyn ympärille. Grönholm onnistui luomaan turvallisen ilmapiirin, joka rohkaisi osallistujia aktiiviseen vuorovaikutukseen. Työskentelyssä Grönholm antoi palautetta ja nosti hyvin esiin, miten harjoittelusta voi tehdä mielekästä ja asiakkaalle motivoivaa. 

Neljä henkilöä seisoo rivissä
Koulutus lisäsi myös opettajien substanssi osaamista. Vasemmalta Hilppa Mustonen, Marko Grönholm, Noora Silvennoinen sekä Maiju Issakainen. Kuva: Tytti Räsänen

Kirjoittajat:

Juuli Piiroinen, fysioterapeuttiopiskelija, Karelia-ammattikorkeakoulu

Noora Silvennoinen, opettaja, Karelia-ammattikorkeakoulu

Maiju Issakainen, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu

Hilppa Mustonen, opettaja, Karelia-ammattikorkeakoulu


Lähteet: 

Korpi. J, 2024. Täydennyskoulutuksen velvollisuudet ja vastuut. Suomen fysioterapeutit. https://www.suomenfysioterapeutit.fi/fysioterapia/perustutkinnon-jalkeinen-koulutus/taydennyskoulutuksen-velvollisuudet-ja-vastuut/

Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 1659/ 2016, 18 § https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19940559. 03.01.2023 

Physiotherapy Board of Australia 2015. Guidelines: continuing professional development.https://www.physiotherapyboard.gov.au/documents/default.aspx?record=WD15%2f18489&dbid=AP&chksum=ewqLtzOm4m%2fsRUrlGCmo1A%3d%3d. 30.12.2023  

Suomen Fysioterapeutit. 2016. Fysioterapeutin ydinosaaminen. http://www.suomenfysioterapeutit.com/ydinosaaminen/ammatillinen-osaaminen/terapiaosaaminen.html.2023. 30.12.2023 

Työterveyslaitos. 2024. Verkostojen ylläpitäminen ja laajentaminen. https://www.ttl.fi/oppimateriaalit/kansainvalisena-osaajana-suomessa-ohjeita-oman-osaamisen-tunnistamiseen-ja-hyodyntamiseen/verkostojen-yllapitaminen-ja-laajentaminen