Puhetta ikääntymisestä uhkana yhteiskuntien taloudelle ja elinvoimaisuudelle on jo vuosien ajan pyritty kääntämään puheeksi ikäystävällisyydestä. Kun olemme onnistuneet kasvattamaan eliniän odotetta ja sen myötä yhä suurempi osa esimerkiksi Suomen väestöstä on ikääntyneitä, on hyvä syy nähdä ikääntyminen voimavarana paitsi yksilön niin myös yhteisöjen ja yhteiskunnan näkökulmasta.
Silloin kun ikääntyneen ihmisen ja hänen toimintaympäristönsä yhteydessä ilmenee syystä tai toisesta haasteita, ollaan perustavanlaatuisten yhteiskuntapoliittisten kysymysten äärellä: Onko haasteissa kysymys yksilön rajoituksista ja sopeutumistarpeesta vai yhteiskunnallisesta tarpeesta muokata toimintaympäristöä yksilön tarpeisiin ja voimavaroihin paremmin vastaavaksi. Ikäystävällisyys on tähän vastaus: ikääntyneen ihmisen toimintaympäristöä tulee kehittää siten, että hän pystyy omien tarpeidensa, tavoitteidensa ja unelmiensa suuntaisesti elämään mahdollisimman täysipainoista elämää ja ikääntymään aktiivisesti.
Karelia-ammattikorkeakoulu toimii aktiivisesti ikäystävällisyyden edistäjänä. Olemme esimerkiksi määritelleet ikäystävällisyyden kehittämistyölle painopisteet, jotka ovat Asiakaslähtöiset palvelut ja ratkaisut, Ikäystävällinen elinympäristö, Muistiystävällinen yhteiskunta sekä Ikäystävällinen työelämä. Useat kehittämishankkeet ovat liittyneet näihin painopisteisiin: viime vuosina on esimerkiksi kehitetty muistiystävällinen puisto ja edistetty teknologisten ratkaisujen käytettävyyttä ja asiakaslähtöisyyttä. Ikäystävällinen maaseutu on ollut – ja on edelleen – yksi keskeisistä kehittämisen kohteista. Koulutusta ikä- ja muistiystävällisyyden teemoista on lisätty viime vuosina huomattavasti, ja ikäystävällisyyden osaamissalkku, osaajakoulutus ja diplomikoulutus tarjoavat mahdollisuuden rakentaa omaa osaamispolkua. Tutkintokoulutukset (geronomi (AMK) ja ikäosaamisen kehittäminen ja johtaminen (YAMK) toteutetaan vuorovaikutuksessa kehittämistyön ja työelämän toimijoiden kanssa.
Tässä IkäNYT! -verkkojulkaisun numerossa käsitellään jälleen uusia avauksia ikäystävällisyyden kehittämistyössä. Jatkuvan oppimisen ikäystävällisyys – ja ikääntyneiden jatkuvan oppimisen mahdollistaminen – on kehittämisen keskiössä eurooppalaisessa AliVe-hankkeessa. Tähän mennessä ikääntyneiden oppiminen on jäänyt valitettavan vähälle huomiolle, vaikka oppiminen on meille kaikille kuuluva oikeus. Toinen toistaiseksi vähän tunnettu aihepiiri on ilmastonmuutoksesta ikäihmisille aiheutuvien terveysvaikutusten lieventäminen ja niihin sopeutuminen. Ikääntyneiden parissa työskentelevät sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset kuitenkin kohtaavat ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksia jo nyt: helleaallot ovat erityisen tukalia ikääntyneille heidän sairauksiensa ja lääkitystensä vuoksi. Eurooppalainen chAnGE-hanke tuottaa uutta ilmastoterveysosaamista sote-alan ammattilaisille ja opiskelijoille.
Tuoretta ajattelua edustaa myös Väärien tilausten kahvila: kyse on muistisairautta sairastavien ihmisten yhdessä restonomiopiskelijoiden ja Pohjois-Karjalan Muisti ry:n kanssa järjestämästä kahvilasta, jossa kaikki saavat onnistumisen kokemuksia ja kahvihetken. Taustalla on Japanissa virinnyt idea siitä, että kahvilassa ei olekaan tärkeintä se, että saa juuri sen leivonnaisen, jonka on tilannut, vaan se, että kohdataan toisiamme.
Karelian geronomi (AMK) -koulutuksen käynnistämisvaiheen kokemuksien käsittely avaa lupaavia näkymiä tulevaan. Geronomikoulutukseen sisältyvästä harjoittelustakin saamme tässä numerossa terveiset.
Tässä julkaisussa on esillä myös Pohjois-Karjalassa toteutettu Hyvä arki ikäihmisille -haku, jonka tuloksena palkittiin pohjoiskarjalaisia toimijoita ikäihmisten hyvinvointia edistävien toimintojen kehittämisestä. Ikäystävällisiä tekoja löytyikin maakunnasta runsaasti, ja haulla oli palkitsemisen lisäksi tärkeä rooli myös näiden tekojen näkyväksi tekemisessä.
Kirjoittaja:
Tuula Kukkonen, yliopettaja, IkäNYT! verkkojulkaisun päätoimittaja, Karelia-ammattikorkeakoulu
Artikkelikuva: Fabio Fistarol / Unsplash