Geronomiopintoihin kuuluvan Ikäosaamisen kehittäminen -harjoittelun aikana toteutin kehittämistehtävän Pohjois-Savossa eräässä kotihoidon yksikössä. Kehittämistehtävän aiheeksi valitsin RAI-arvioinnin, jonka toteutusta yksikössä haluttiin kehittää, sillä alkuun pääseminen ja arviointien ylläpitäminen oli koettu haasteelliseksi. Osa henkilöstöstä ei ollut tehnyt vielä lainkaan tai oli tehnyt vain yksittäisiä arviointeja ja moni koki tarvitsevansa aikaa oppimiseen ja lisää tietoa arviointiprosessista. Kehittämistehtäväni päätavoitteet olivat henkilöstön osaamisen vahvistaminen yksilöohjauksen avulla, sekä työn tueksi RAI-ohjeen, tehtävälistan ja arviointien aikataulun laatiminen.
Kehittämismenetelmä
Kehittämistehtävän tukena käytin Salosen Näkökulmia tutkimukselliseen ja toiminnalliseen opinnäytetyöhön -opasta ja siitä niin kutsuttua konstruktiivista mallia, joka tuki minua etenemään kehittämistehtävässä suunnitelmallisesti ja auttoi hahmottamaan, sekä suunnittelemaan kehittämisprosessin eri vaiheita ja niiden sisältöä. (Salonen 2013, 16-20)
Sen lisäksi, että esimerkiksi esivaiheessa havaitsin tarpeen selkeyttää arviointiin liittyvää ajankäytön suunnittelua, totesin arvioinnin sujumista tukevaksi toimeksi koota yksikköön ikään kuin käsikirjana toimivan RAI-ohjeen haastavista kysymyksistä, kuten mistä löytää tietoa sairauksista, lääkityksistä ja toteutuneista palveluista ja kuinka ne täytetään RAI-ohjelmistoon.
Konstruktiivisen mallin työstövaiheessa toteutin työtä tukevan aikataulusuunnitelman ja ohjeistuksen lisäksi kolmelle henkilölle yksilöohjausta, jonka havaitsin olevan tehokas tapa henkilöstön osaamisen ja varmuuden vahvistamiseen, sillä yksilöohjauksessa ohjattavalla aika on rauhoitettu oppimiseen ja vierellä on jatkuva tuki tarvittaessa.
Tarkistus- ja viimeistelyvaiheessa oivalsin, että aktiivinen palautteen pyytäminen henkilöstöltä on kehittämisprosessin ja henkilöstön tarpeisiin vastaamisen kannalta tärkeää, sillä silloin esille nousee tärkeitä ja tarpeellisia asioita, joihin kehittämistä voidaan täsmällisesti kohdentaa.
Arvokas yhteistyö ja osallistaminen
Kehittämistehtäväni aikana merkittäviä toimijoita olivat esimerkiksi yksikön henkilöstö, yksilöohjattavat, RAI-asiantuntija, ikääntyneet kotihoidon asiakkaat, sekä heidän omaisensa.
Oma käsitykseni vahvistui merkittävästi siitä, kuinka ikääntynyt todella on oman elämänsä asiantuntija ja kuinka paljon arvokasta tietoa omaisilla on läheisistään. Lisäksi ymmärsin, kuinka tärkeä omaisen rooli on arvioinnissa siinä tilanteessa, kun esimerkiksi muistisairas ei kykene sanoittamaan täysin omaa nykyistä tilannettaan, voimavarojaan, toimintakykyään tai tarpeitaan.
Kehittämistehtävän aikana pyrin motivoimaan henkilöstöä arviointiprosessiin kertomalla RAI-arvioinnin eduista, kuten kuinka ikääntynyt hyötyy perusteellisesta tilanteen kartoituksesta ja kuinka arvioinnin muodostamaa tietoa voidaan hyödyntää yksikön, toimintatapojen tai resurssien kehittämiseen.
Oivalluksia matkan varrelta
RAI-asiantuntijan tapaamisen myötä ymmärsin, kuinka laajasti arvioinnin tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää esimerkiksi yksilö-, yksikkö-, sekä yhteiskuntatasolla. En esimerkiksi aiemmin tiennyt, että yksilötasolla arvioinnin luomaa henkilöprofiilia voidaan hyödyntää hoitotukihakemuksen liitteenä kelalle tai sitä, että RAI-ohjelmisto havaitsee ja ehdottaa arvioinnin myötä mahdollisesti lääkerobotti- ja etähoivaan sopivia henkilöitä.
Sen lisäksi, että RAI-arviointi tukee yksilöllisiä ja riittäviä ikääntyneiden palveluja, opin, että se yhdenmukaistaa palvelujen järjestämistä, parantaa hoidon laatua ja tasa-arvoa, sekä antaa yhteiskunnallisesti tärkeää tietoa ikääntyneen väestön terveydestä ja toimintakyvystä, edellyttäen kuitenkin, että arviointien luotettavuuteen on panostettu muun muassa huolellisella arvioinnilla.
Esiin useasti noussut tiedolla johtaminen on mielenkiintoinen aihe ja se, että THL kerää ja muodostaa arviointien perusteella esimerkiksi tilastotietoa ja tutkimuksia johtamisen ja kehittämisen tueksi, sekä hoidon laadun parantamiseksi, herättää tiedonjanon syventyä aiheeseen tulevaisuudessa tarkemmin. (THL 2024)
Ajatuksia jatkokehittämisestä
Kehittämistehtävän aikana havaitsin, että RAI-arviointi ja arviointien eteneminen edellyttää suunnitelmallista ja pitkäjänteistä työtä. Kehittämistehtävän myötä laatimani suunnitelman toteutuksesta vastuu jää työyksikköön, mutta jatkoa ajatellen yksi kehityskohde voisi olla henkilöstön osaamisen vahvistaminen arvioinnin tulosten tulkinnan ja hyödyntämisen osalta esimerkiksi ikääntyneen hoidon suunnittelun ja yksikön toiminnan kehittämisen näkökulmasta.
Henkilöstön sitoutuminen ja motivaatio arviointiin tukee laadukkaan ja luotettavan arviointiprosessin onnistumista, mutta se edellyttää, että henkilöstöllä on riittävästi tietoa, miksi arviointeja tehdään ja mitä hyötyä siitä on yksilö-, yksikkö-, organisaatio-, ja yhteiskuntatasolla. Päättelen, että tätä varten henkilöstön koulutukseen ja tietoon arvioinnista on hyvä panostaa.
Yhteenveto
Kehittämistehtävä oli minulle oppimisen kannalta tärkeä ja antoisa kokemus ja palaute yksiköstä oli hyvää, sillä RAI-arviointiprosessin kehittäminen koettiin tärkeänä, sekä sen koettiin tukevan todellista tarvetta. Ohjattavat kokivat saaneensa valmiuksia ja varmuutta arviointien aloittamiseen, sekä toteuttamiseen ja mielestäni oli ihana nähdä, kuinka ohjattavat jopa innostuivat arvioinnista, kun ymmärsivät sen merkityksen.
Kehittämistehtävän aikana sain itse paljon laadukasta tietoa RAI-arvioinnista, sekä kiinnostuin syventämään tietoani esimerkiksi tiedolla johtamisesta ja RAI-arvioinnin yhteiskunnallisesta merkityksestä, sekä kipinän edetä RAI-vastaavasta tulevaisuudessa esimerkiksi RAI-kouluttajakoulutukseen tai jopa RAI-erityisasiantuntijavalmennukseen.
Oivalsin kehittämistehtävän myötä myös sen, että geronomilla vanhustyön asiantuntijana olisi arvokasta osaamista työmarkkinoilla hyödynnettäväksi myös esimerkiksi RAI-verkostossa.
Lähteet:
Salonen, K. 2013. Näkökulmia tutkimukselliseen ja toiminnalliseen opinnäytetyöhön. Turun ammattikorkeakoulu. https://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9789522163738.pdf
THL. 2024. Palvelutarpeiden arviointi RAI-järjestelmällä. https://thl.fi/aiheet/ikaantyminen/palvelutarpeiden-arviointi-rai-jarjestelmalla
Kirjoittaja:
Elina Hartikainen, geronomiopiskelija, Karelia-ammattikorkeakoulu
Artikkelikuva: freepik