Karelia-ammattikorkeakoulun vuosina 2020-2023 koordinoimassa Erasmus+ EMMA-hankkeessa (European Master in Active Ageing and Age-friendly Society) rakennettiin eurooppalainen ikäosaamisen maisteriohjelma, jonka käynnistämistoimet ovat nyt sopimusvaiheessa. Tavoitteena on aloittaa koulutus vuonna 2026. Hanke toteutettiin viiden eurooppalaisen maan (Suomen lisäksi Irlanti, Itävalta, Kreikka ja Slovenia) korkeakoulujen yhteistyönä. EMMA-hankkeen projektipäällikkönä toimi Karelian yliopettaja Raija Kuisma ja hankevalmistelusta sekä hankkeen laadunarvioinnista vastasi kansainvälisten asioiden päällikkö Liisa Timonen. Asiantuntijoina hankkeessa toimivat Antti Kauppila, Elina Kerätär ja Tuula Kukkonen.
EMMA-hankkeen tiimoilta Karelia kutsuttiin Opetushallituksen järjestämään Erasmus+ -hanketoimijoiden työpajaan huhtikuussa 2024. Työpajan tavoitteena oli käsitellä hankkeissa opittuja asioita sekä kehitysideoita. Kerron tässä tekstissä lyhyesti työpajapäivän annista.
Selvitys Erasmus+ -yhteistyöhankkeissa opitusta
Opetushallituksen EU-ohjelmien koordinaatiotyössä toimiva Minna Laatu on tehnyt selvityksen suomalaisten toimijoiden koordinoimien Erasmus+ -yhteistyöhankkeiden kokemuksista. Tavoitteena on ollut kuvata kehittämisideoita ja tunnistaa hankkeissa syntyneitä innovatiivisia käytäntöjä. Selvitystyössä on toteutettu data-analyysi sekä kysely ja työpajoja. Selvitys julkaistaan touko-kesäkuussa 2024. Työpajassa esiteltiin selvityksen alustavia tuloksia, kuten hankepartnereiden yhteistyön vahvistuminen osaamista jakamalla ja osallisuutta lisäämällä sekä kehitettyjen oppimateriaalien hyödyntäminen useiden partnereiden toimesta. Hankkeista on jäänyt elämään verkostoja ja yhteistyösuhteita instituutioiden välillä, mutta myös henkilökohtaisia kontakteja.
Selvityksessä kehittämisideoina on noussut esille mm. uusien toimintatapojen, joustavuuden ja muutoskykyisyyden harjoittaminen, toimintaympäristön muutoksiin (trendit, signaalit, yllätykset) vastaaminen sekä tiedonhallinta- ja analysointitaitojen edistäminen. Koulutuksen kehittämiseen liittyviä havaintoja ovat mm. oppimisen laadun korostaminen tutkintojen ja opintopisteiden määrän rinnalla, koulutusinstituutioiden rooli muutosagentteina sekä pienempien ja ketterämpien koulutuskokonaisuuksien lisääminen.
Hankkeiden kokemuksista oppia onnistumisiin
Työpajassa hankkeiden edustajat kokosivat työryhminä hankkeissa opittuja asioita. Hankkeiden onnistumisen kannalta tärkeänä pidettiin johdon tukea, realismia (mitä resursseilla saadaan aikaan), hakuvaiheen suunnittelua (kumppaneiden varhainen osallistaminen ja selkeä viestintä), laadukasta hankesuunnitelmaa, partnereiden valintaa sekä kulttuuristen tekijöiden (opiskelu- ja opetuskulttuuri sekä laajemmin työ- ja toimintakulttuuri) huomiointia. Näistä korostui erityisesti partnereiden valinnan merkitys: yhteiset arvot ja keskinäinen luottamus ovat tärkeitä. Keskusteltiin myös uusien partnereiden ja toisaalta tuttujen partnereiden merkityksestä ja laajemmin siitä, mitä merkitystä on sillä, ovatko partnerit hanketoimijoina jo kokeneita konkareita vai aloittelijoita. Uusia partnereita on tärkeä kutsua mukaan hankevalmisteluun, mutta tarvitaan myös tuttuja, aiempien kokemusten perusteella luotettuja kumppaneita.
Sisällöllisistä teemoista eniten keskustelua herättivät ikääntyminen, digitalisaatio, tekoäly, jatkuva oppiminen sekä inklusiivisuus ja monikulttuurisuus. Ikääntymisen osalta pohdittiin, ketkä rakentavat ikäystävällistä yhteiskuntaa – muutkin kuin sosiaali- ja terveysalan työntekijät tarvitsevat ikääntymiseen liittyvää osaamista. Digitalisaation lieveilmiöt ja kulttuurisidonnaisuus nousivat keskustelussa esille.
Tulevaisuuteen liittyvinä taitoina ja kyvykkyyksinä nousivat esille geneeriset taidot substanssiosaamisen rinnalla, aktiivinen kansalaisuus, digitaidot, osallisuus ja osallistuminen sekä reflektio. Tulevaisuustietoisuus nousi myös esille samoin kuin tiedon etsimisen taidot ja disinformaation erottaminen. Toimijuuden ja ratkaisukeskeisyyden korostaminen myös dystooppisten tulevaisuuskuvien käsittelyssä nähtiin tärkeänä.
Koulutusjärjestelmän muutostarpeiksi tulevaisuuden haasteiden edessä tunnistettiin mm. joustavuus, yksilöllisyys, monialaisuus ja monitieteisyys sekä pienemmät ja ketterämmät opintokokonaisuudet.
Hanketyön tulevaisuuden haasteina nähtiin hankesyklien lyhyys, joka haastaa strategista jatkuvuutta ja vaikuttavuutta. Sektoreiden välisen yhteistyön tarve korostuu.
Osaamistarpeiden ennakointi merkitysyhteiskunnassa
Emeritusprofessori Sirkka Heinonen Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta tarkasteli puheenvuorossaan tulevaisuuden osaamistarpeita. Ennakointi on osa tulevaisuudentutkimusta, ja Heinonen korosti ennakointiosaamisen ja tulevaisuustietämisen strategista merkitystä. Hänen mukaansa ennakoinnin strateginen merkitys on kilpailuedun saamisessa, myös osaamisen kehittämisessä.
Työn roolin muuttuminen tulevaisuudessa heijastuu uusina osaamistarpeina ja niiden myötä uusina koulutustarpeina. Heinosen jäsentämään tulevaisuuden osaamistarpeiden timanttiin kuuluvat 1) vuorovaikutusosaaminen, 2) yhteistyöosaaminen, 3) aikaosaaminen, 4) teknologiaosaaminen, 5) ympäristöosaaminen, 6) systeemiosaaminen ja 7) merkitysosaaminen. Aikaosaamisella hän tarkoittaa oman ajan käytön organisointia, reaaliaikaisuuden ja eriaikaisuuden hyödyntämistä sekä ennakointiosaamista. Heinosen mukaan merkitykset ja elämäntapaan ja identiteettiin liittyvä kysymykset korostuvat yhä enemmän työssä, ja siksi merkitysosaaminen on tulevaisuuden työn osaamistarpeista voimakkaimmin nousussa.
Heinosen tulevaisuudenkuvan perustana on digitaalinen merkitysyhteiskunta. Elämystalous on Heinosen mukaan merkitysyhteiskunnan esiaste, johon liittyvät käyttö- ja kulutuskokemusten kontekstuaalisuus ja asiakasräätälöinti. Digitaalisessa merkitysyhteiskunnassa keskeistä on tuotteiden ja palvelujen sisältämät tai viestimät merkitykset ja arvot, jotka heijastavat kansalaisten omia pyrkimyksiä ja tulevaisuuksien rakentamisen toiveita. Vastuullisuus ja viisaat valinnat ovat myös merkitysyhteiskunnassa tärkeitä.
Kirjoittaja:
Tuula Kukkonen, yliopettaja, Karelia-ammattikorkeakoulu
Artikkelikuva: Ravi Palwe / Unsplash