Verkostoitumista, uusia ideoita ja tietoa. Kevättä, aurinkoa, hyvää ruokaa ja belgialaista suklaata. Muun muassa näitä sisältyi lasten monialaisen kuntoutuksen intensiiviopintojaksoon Belgian Gentissä. Osallistujina oli kuntoutusalan opiskelijoita ja opettajia Euroopasta sekä Pohjois- ja Etelä-Amerikasta. Tässä artikkelissa kuvataan sekä Karelia-ammattikorkeakoulun fysioterapian opettajien että fysioterapeuttiopiskelijoiden kokemuksia BIP-intensiiviopintojaksolta. BIP (Blended Intensive Programme) -opintojaksolla yhdistyy fyysinen ja virtuaalinen yhteisoppiminen.
Monipuolisia oppimiskokemuksia ja verkostoitumista
Opiskelijat osallistuivat jaksoon kahden lähiviikon ajan. Lähijaksoa edelsi verkko-osuus, jonka jälkeen opiskelijat pääsivät työstämään ryhmätöitä monialaisissa ja monikansallisissa tiimeissä. Opiskelijat jatkoivat ryhmätöiden työstämistä läpi lähijakson ja BIP huipentui perjantaihin, jolloin opiskelijat pääsivät esittämään töitään. Opettajat osallistuivat lähijakson toiselle viikolle kolmen päivän ajan.
Lähijakso sisälsi monipuolisesti luentoja ja workshopeja lasten kuntoutuksen teemoista. Opettajina saimme luennoilta paitsi uusia näkökulmia ja tietoa, myös ideoita oman opetuksen toteutukseen ja kehittämiseen. Luennot olivat innostavia, ja luennoitsijat kukin oman erityisalansa huippuosaajia. Luennoilla kuulimme mm. kehityksellisestä koordinaatiohäiriöstä, neuroplastisuudesta, pelillisyydestä ja sen hyödyistä sekä teknologian hyödyntämisestä osana kuntoutusta. Pääsimme kuulemaan myös lasten kuntoutusjärjestelmästä Belgiassa. Osana workshopeja pääsimme kurkistamaan apuvälineitä valmistavan Vico by Ottobockin kulissien taakse tehtaan tutustumiskäynnillä. Pääsimme näkemään läheltä, miten mm. pohjallisia, ortooseja ja proteeseja valmistetaan. Eri välivaiheiden ja vaadittavan käsityön määrä yllätti, vaikka teknologiaa hyödynnetään apuvälineiden valmistuksessakin yhä enemmän.
Intensiiviopintojakson monialainen ja -kansallinen osallistujajoukko takasi sen, että keskusteluja syntyi paljon paitsi kuntoutuksesta ja koulutuksesta, myös eri kulttuureista. Opettajien silmin verkostoituminen olikin yksi tärkeä ja merkityksellinen osa osallistumista. Opettajien ohjelmaan oli varattu hyvin aikaa verkostoitumiselle yhteisten taukojen, lounaiden sekä illallisen muodossa. Yhteinen kiinnostus lasten kuntoutukseen mahdollisti luontevan ja turvallisen ympäristön keskusteluille.
Opiskelijoiden kokemuksia intensiivikurssilta
Opiskelijan näkökulmasta intensiivikurssi Belgiassa oli loistava tilaisuus uuden oppimiselle, niin lasten kuntouksesta kuin myös Belgiasta. Kurssi sisälsi ensin verkko-opintoja monialaisissa tiimeissä, ja näin saimme tutustuttua jo tuleviin kurssikavereihin. Belgiassa päivät koostuivat asiantuntijaluennoista, workshopeista sekä tiimitehtävistä. Luennot olivat mielenkiintoisia ja englanninkieliseen opetukseen tottui nopeasti. Workshopit sisälsivät enemmän käytännönläheistä opetusta. Erään workshopin aiheena oli sirkus ja pääsimme itse kokeilemaan jongloorausta ja pyramidien tekoa. Työpajan näkökulmana oli toimintarajoitteisen lapsen osallistaminen toimintaan.
Päivät olivat intensiivisiä mutta hauskoja. Tiimitehtävissä pääsi keskustelemaan eri maiden ja alojen opiskelijoiden kanssa ja tämä avarsi näkemystä lasten kuntoutukseen sekä yleisesti fysioterapiaan. Oli mielenkiintoista löytää yhtäläisyyksiä kuin myös eroavaisuuksia fysioterapian toteuttamisesta eri maissa.
Koulupäivien jälkeen oli myös hyvin aikaa tutustua paikalliseen kulttuuriin ja paikkoihin. Vapaa-aikaamme vietimmekin ihastellen paikallisia rakennuksia, syöden vohveleita ja tehden lyhyitä reissuja muualle. Kävimme Bryggessa suklaamuseossa sekä Pariisissa Louvre-museossa. Myös korkeakoulu järjesti tekemistä vapaa-ajalla ja pääsimmekin tutustumaan kurssikavereihin koulun ulkopuolellakin muun muassa salsa-illan merkeissä.
Kirjoittajat:
Maiju Issakainen, lehtori, fysioterapian koulutus, Karelia-ammattikorkeakoulu
Hilppa Mustonen, lehtori, fysioterapian koulutus, Karelia-ammattikorkeakoulu
Elina Ratilainen, fysioterapeuttiopiskelija, Karelia-ammattikorkeakoulu
Kuvat: Hilppa Mustonen
Artikkelin kansikuva: master1305 / Freepik