Karelia-ammattikorkeakoulu ja Siun sote käynnistivät vuoden 2024 alussa Sairaanhoitajaksi Pohjois-Karjalaan -hankkeen, jossa kehitetään Pohjois-Karjalaan räätälöity työnantajalähtöinen ulkomaalaistaustaisiin henkilöihin kohdentuva sairaanhoitajakoulutus. Ensimmäinen opiskelijaryhmä aloittaa opinnot syksyllä 2024. Koulutus on suomenkielinen, mutta opetuksen tukikielenä käytetään venäjää. Tässä artikkelissa kuvataan Karelian Sairaanhoitajaksi Pohjois-Karjalaan –hanketiimin opintomatkaa Metropolia ammattikorkeakouluun ja tutustumista Toiminnallisesti kaksikielinen sairaanhoitajakoulutus (TOKASA) -koulutusmalliin.
TOKASA eli toiminnallisesti kaksikielinen sairaanhoitajakoulutus -hankkeessa on kehitetty kaksikielinen koulutusmalli, jota on pilotoitu Metropoliassa ja Tampereen ammattikorkeakoulussa. Kyseessä on englanninkielinen sairaanhoitajatutkinto ja opetuskielinä ovat suomi ja englanti, mutta mallia voi hyödyntää myös muilla kielillä. (TOKASA 2024.)
Tarkoituksemme oli tehdä opintomatka Metropoliaan jo heti Sairaanhoitajaksi Pohjois-Karjalaan -hankkeen alkuvaiheessa tämän vuoden alussa, mutta pääkaupunkiseudun raidelakko muutti suunnitelmamme. Opintomatka siirtyi huhtikuulle ja tämä osoittautui erittäin hedelmälliseksi ajankohdaksi, sillä ensimmäisen lukukauden opintojaksojen suunnittelu oli jo hyvässä vauhdissa. Pohdimme erityisesti S2-opettajan roolia opetuksessa sekä suomen kielen opetuksen sisältöjä ja integraatiota ammattiaineisiin. Sairaanhoitajatutkintoon kuuluu myös paljon käytännön harjoittelua, joten halusimme kuulla, miten suomen kielen oppiminen huomioitiin harjoittelussa. Lisäksi toivoimme kuulevamme TOKASA-hankkeen koulutusmallin toteuttajien ajatuksia siitä, mitä meidän kannattaa erityisesti huomioida suunnittelutyössä ja koulutuksen toteutuksessa. Halusimme kuulla myös mahdollisista haasteista ja toimimattomista ratkaisuista.
Perehtyminen Toiminnallisesti kaksikielinen sairaanhoitajakoulutus -malliin
Saapuessamme Metropoliaan meitä vastassa olivat TOKASA-hankeen työntekijät Hanna Repo Jamal, Anna Sievers ja Hanna Lenkola. Ohjelmamme alkoi yhteisellä keskustelulla. Saimme esittää vapaasti kysymyksiä ja kuulimme kokemuksia koulutusmallin kehittämisestä. Lisäksi ohjelmaamme kuului opetuksen seuraaminen.
Yhteinen keskustelu lähti liikkeelle TOKASA-koulutusmallin esittelystä ja opetuksen suunnitteluun ja toteutukseen liittyvistä tekijöistä. Metropolian kollegat korostivat opettajan sitoutumisen tärkeyttä kansainvälisen opiskelijaryhmän opetukseen. Opettajalla tulee olla halu olla mukana opettamassa kansainvälisiä opiskelijoita. Opettajan tulee sitoutua niin suunnittelutyöhön kuin toteutukseen, ja pitää kiinni yhteisesti sovituista linjoista, esimerkiksi opetuskielen suhteen. Opettaja ei voi esimerkiksi todeta opettavansa pelkästään englanniksi turvatakseen opiskelijoiden ymmärtämisen, jos opetuksen on sovittu tapahtuvan suurimmaksi osaksi suomeksi.
S2-opettajan rooli klinikkatunneilla
Pääsimme seuraamaan hoitotyön klinikkatunteja, joissa näimme konkreettisesti, millaista kaksikielinen opetus on. Lisäksi havainnoimme S2-opettajan roolia. Hoitotyön opettajan opettaessa kaksikielisesti yhdistäen suomea ja englantia, on S2-opettajan rooli nostaa keskeisiä käsitteitä fläppipaperille ja varmistaa että opiskelijat ymmärtävät suomenkieliset termit. Opettaja pyysi opiskelijoita selittämään käsitteiden eroja, esimerkiksi kipupumppu ja ruiskupumppu tai lääkelaastari ja haavan päälle laitettava laastari. Opetus toteutui tandemopetuksena eli ryhmässä oli niin TOKASA-ryhmän opiskelijoita kuin perustutkinto-opiskelijoita. S2-opettaja rohkaisi tokasalaisia jakautumaan perustutkinto-opiskelijoiden kanssa pienryhmiin ja kannusti suomen kielen puhumiseen.
Tutustumismatka toi uusi ideoita Karelian kielituettuun koulutukseen
Olimme pohtineet Karelian venäjätuetun sairaanhoitajakoulutuksen konkreettista toteuttamista ennen opintomatkaa jo paljonkin, mutta osallistuttuamme Metropoliassa muun muassa klinikkatunneille asia avautui aivan toisella tasolla. Kahdella kielellä toteutettu opetus on sinänsä lähes samanlaista kuin muukin opetus, mutta luonnollisesti se etenee hitaammin. Niinpä opetettavan sisällön ydinainesanalyysi on todella tärkeää ja tässä sisällössä on hyvä pysyä. Lisäksi on syytä määritellä yhdessä keskeiset käsitteet, joita opetuksessa käytetään. Hoitotyössä asiat voidaan sanoa monella eri tavalla; virallisella ammattikielellä, ammattislangilla ja potilaiden käyttämällä arkikielellä. Opiskeltavia käsitteitä on siten paljon. Saimme opintomatkalta myös hyviä vinkkejä suomen kielen integroimiseen osaksi opetusta.
Olemme huomioineet nyt opetuksen suunnittelussa viikottaiset teoriatuntien ja harjoitustuntien vuorottelun suomen kielen tuntien kanssa, jolloin suomen kielen tunneilla voidaan vielä kerrata uusia käsitteitä. Esimerkiksi lääkelaskujen teoriaopetuksen jälkeen seuraavalla suomen kielen tunnilla kerrataan yksikönmuunnokset, antotavat ja antoreitit suomeksi. Samalla teemaan voidaan integroida jokin suomen kielen kielioppiasia, kuten aikamuodoista imperfekti. Opiskelija oppii siten kuvamaan esimerkiksi: “Minä annoin 5 mg Oxanestia suonensisäisesti”.
Kielituettu opiskelu jalkautuu myös hoitotyön harjoitteluihin ja tässä yhteistyökumppanina toimii Siun sote. Harjoittelupaikoilla ohjaavan opettajan lisäksi opiskelijan tukena ovat S2-opettaja, venäjää puhuva projektisairaanhoitaja ja kaksi Siun soten hankkeessa mukana olevaa sairaanhoitajaa. Pyrimme rakentamaan myös mahdollisuuksia tandem-harjoitteluun, jolloin samassa harjoittelupaikassa venäjätuetun sairaanhoitajaopiskelijan lisäksi olisi opiskelijoita myös suomenkielisestä sairaanhoitajatutkinnosta. Tätä toimintamallia oli kokeiltu myös Metropoliassa 1. vuoden opiskelijoilla.
Kielituetun opetuksen suunnittelu on mielenkiintoista ja onnistunut opetus vaatii huolellista ennakkosuunittelua. Ennakkoluulottomuus ja kokeilevan kehittämisen ajatus tukevat tätä työtä. Suunnittelemme kielituetun opetuksen koskemaan koko opetussuunnitelmaa siten, että siinä huomioidaan myös selkeä suomi ja selkeä Moodle-oppimisympäristö. Tästä hyötyvät kaikki hoitotyön opiskelijat.
Opintomatkan jälkeen saimme myös idean opetustilanteen demonstroimisesta opettajakollegoillemme, jotta he pääsevät näkemään miten hoitotyön opettaja ja S2-opettaja voisivat toimia yhteistyössä opetustilanteessa. Demo tullaan toteuttamaan hoitotyön opettajien yhteisessä kokouksessa heti syyslukukauden 2024 alussa.
Lähteet:
Tokasa. 2024. Toiminnallisesti kaksikielinen korkeakoulutus – Koulutusmalli ja keskeiset suositukset. Metropolia ammattikorkeakoulu. https://www.tokasa.fi/koulutusmalli/ 25.4.2024.
Kirjoittajat:
Terhi Hagman, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu
Riitta Hyttinen, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu
Henna Kakkonen, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu
Kaisa Peuhkurinen, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu
Tuulia Sunikka, Sairaanhoitajaksi Pohjois-Karjalaan -hankkeen projekti-päällikkö, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu
Artikkelin kansikuva: Karolina Grabowska