Joensuussa järjestettiin 24.4.-25.4.2024 PlastLIFE-hankkeen konsortiotapaaminen, johon osallistui myös hankkeen sidosryhmiä sekä median edustajia. PlastLIFE on laaja kansallinen yhteistyöhanke muovien kiertotalouden edistämiseksi. Tavoitteena on kestävä muovien kiertotalous Suomessa vuoteen 2035 mennessä. Konsortiotapaamisen ensimmäinen päivä järjestettiin Karelia-ammattikorkeakoulun Wärtsilä-kampuksella. Päivä koostui hankkeen eri työpakettien tilannekatsauksista, kampuksen laboratorioiden esittelykierroksista sekä seminaarista. Seminaarissa käsiteltiin muovin kestävää kiertotaloutta monesta näkökulmasta, kuten esim. maatalousmuovien, kierrätyksen ja roskaamisen vähentämisen kantilta. Karelian tuotekeksintö julkaistiin sekä esiteltiin korkeakoulun kiertotalousopintoja. Toinen konsortiopäivä pidettiin Sokos Hotel Kimmelissä, jossa oli erilaisia työpajoja PlastLIFE-hankkeen teemoihin liittyen.
Tuotteita maatalousmuovista
Konsortiotapaamisessa Karelia-ammattikorkeakoulu julkaisi kehittämänsä tuotteen, kierrätetystä maatalousmuovista ruiskuvaletun koottavan laatikon. Laatikosta on tehty kolme erilaista versiota, josta ensimmäinen koostuu pestystä kierrätetystä maatalousmuovista, toinen pesemättömästä kierrätetystä maatalousmuovista ja kolmas pesemättömästä kierrätetystä maatalousmuovista sekä puusta. Laatikot ovat koottavia, joten niiden kuljetus on helppoa ja ne vievät vähän tilaa.
Seuraavaksi Karelian tavoitteena on valmistaa Karelian Paju Oy:n kanssa pesemättömästä maatalousmuovisilpusta ja biohiilestä samanlaisia laatikoita ilman kierrätetyn maatalousmuovin granulointia, jolloin yksi energiaa kuluttava työvaihe jäisi pois. Samalla tutkitaan, voitaisiinko maatalousmuovista valmistaa uusi tuote jo käyttöpaikalla. Biohiilen ja pesemättömän maatalousmuovisilpun yhdistämistä on jo kokeiltu pienien levyjen muodossa ja kokeilu oli onnistunut.
Monia toimijoita kiertotaloutta edistämässä
Konsortiotapaamiseen sisältyneessä seminaarissa oli useita yrityksiä ja toimijoita esittelemässä omia toimiaan kiertotalouden kehittämiseksi. Mukana olivat mm. Luonnonvarakeskus, Suomen Biokierto ja Biokaasu ry, Muovipoli Oy, Pohjois-Karjalan Martat sekä Pidä Saaristo Siistinä ry. Luonnonvarakeskus antoi vaihtoehtoja katemuoveille ja Pohjois-Karjalan Martat opasti kuluttajia muovien kestävään käyttöön. Muovipoli Oy taas auttaa yrityksiä bio- ja kierrätysmuovi-innovaatioissa ja Suomen Biokierto ja Biokaasu esittelivät biomuovien kierrätettävyyttä biolaitoksilla. Pidä Saaristo Siistinä Oy pyrkii vähentämään roskaamista ja roskien pääsyä vesistöihin kantaaottavien tarrojen avulla, joita kaupungit voivat liimata roskiksiinsa sekä katuviemäreihinsä. (PlastLIFE 2024.)
Seminaarin jälkeen osallistuttiin Yleisradion Miljoona roskapussia -keräykseen. Karelian porukka keräsi Wärtsilä-kampuksen läheisyydessä tunnin aikana 28,4 kg roskaa.
Konsortiotapaaminen jatkui 25.4. Sokos Hotel Kimmelissä Suomen ympäristökeskuksen järjestämänä. Vuorossa oli viestintätyöpaja, jossa suunniteltiin hankkeen näkyvyyttä. Työpajan jälkeen pohdittiin ideariihessä kuluttajien muovipakkausten uudelleenkäyttöön liittyviä kysymyksiä.
Podcast-sarja kiertotaloudesta
Karelia-ammattikorkeakoulun PlastLIFE-hankkeen projektiasiantuntija Simo Paukkunen ja projektisuunnittelija Alma Pohjonen ovat toteuttamassa kiertotaloutta käsittelevää podcast sarjaa. Sarjan ensimmäiset jaksot äänitettiin huhtikuun konsortiotapaamisen yhteydessä.
Podcastin ensimmäiset jaksot käsittelevät kiertotaloutta yleisesti ja seuraavat Karelian tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa (TKI). Sarjan ensimmäiset jaksot julkaistaan touko-kesäkuussa 2024 Karelian Spotify-kanavalla.
Ensimmäisellä äänityskerralla olivat vieraana Karelian metsätalouden ja energia- ja ympäristötekniikan koulutusten koulutuspäällikkö Sanna Kasurinen sekä PlastLIFE-hankkeen projektijohtaja, erikoistutkija Helena Dahlbo Suomen Ympäristökeskuksesta. Dahlbon työura on kattanut murroksen jätehuollosta kiertotalouteen, aiemmin tekstiileiden ja myöhemmin muovin osalta. Yhteiskunnan ja teollisuuden järjestelmät eivät ole suunniteltu kiertotaloutta varten, vaan lineaariseen kulutukseen, jossa materiaalia päätyy energiakäyttöön.
Kiertotalouden tavoitteena on, että materiaalin arvo säilyy pitkään. Neitseellisten raaka-aineiden käyttöönoton välttäminen vähentää luonnonvarojen ja energian käyttöä. Raaka-aineiden käyttöä voidaan vähentää paitsi korvaamalla uusiokäytettävällä materiaalilla, myös tuotantoprosessien suunnittelulla ja pidentämällä tuotteiden käyttöikää. Muovin kiertotaloutta ohjataan Ympäristöministeriön julkaisemalla Suomen muovitiekartalla (Ympäristöministeriö 2024).
Kiertotalouden teemat osana Karelian koulutusta
Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene on vahvistanut kriteerit, jotka ohjaavat TKI-toimintaa kestävään ja vastuulliseen suuntaan. Karelia-ammattikorkeakoulussa kiertotalous on jalkautettu kaikkiin koulutusohjelmiin ja maakunnan erityistarpeita kuunnellaan. Rakentamisen koulutuksessa korostuu vähähiilisyys ja metsäalan koulutuksessa kestävä raaka-aine ja puun koko elinkaari. Yritykset tekevät paljon opinnäytetyötoimeksiantoja tuotteidensa elinkaarianalyysien (LCA – Life Cycle Analysis) laatimisesta ja moni energia- ja ympäristötekniikan opiskelija työllistyy ko. tehtäviin.
Suomen sisällä on alueellisia eroja tuotetun sekajätteen määrässä. Kuluttajan voi olla hankala hahmottaa omaa luonnonvarojen käyttöään. Todellisia käytettyjä tuotantopanoksia mitataan elinkaarianalyysin avulla. Menetelmän avulla arvioidaan mm. materiaalin uudelleenkäsittelyn ja kuljetuksen energiantarvetta ja luonnonvarojen käyttöä. Kiertotalouden kehitystä voidaan tarkastella erittäin laajana kokonaisuutena indikaattoreiden avulla, tai alueellisesti kohdennetummin.
Jalkapallokenttien tekonurmen uudelleenkäytölle etsitään ratkaisuja
Jalkapallokentillä käytettävä tekonurmi on uusittava säännöllisesti, ja tuotteen laajan levinneisyyden takia sen uudelleenkäyttö on globaali kysymys. Tekonurmen materiaalien hyödyntämismahdollisuuksia ollaan vasta tutkimassa.
Karelia-ammattikorkeakoulussa aiotaan tehdä maaperätutkimuksia poistettavan tekonurmen alta ainakin mikromuovin osalta ja tutkia biohiilen soveltuvuutta haitta-aineiden suodatukseen. Yleisesti ottaen uusiomateriaalin ominaisuuksia voidaan selvittää mm. muuttamalla ainesosien suhdetta koeseoksissa ja testaamalla saatavilla olevan raaka-aineen säänkestävyyttä lisäaineiden kanssa ja ilman. Materiaalista irtoavaa mikromuovia ja haitta-aineita tutkitaan sääkokeen lopussa ja sitä varten on suunniteltava koejärjestelyt. Biohiilen soveltuvuutta raaka-aineena erilaisiin sekoitemateriaaleihin, suodattimiin ja maaperän lisäainekäyttöön tutkitaan ja kehitetään PlastLIFE- sekä BlackGreen – Kestäviä sovelluksia biohiilestä Pohjois-Karjalassa -hankkeissa.
Kirjoittajat:
Noora Pöntinen, harjoittelija, energia- ja ympäristötekniikan opiskelija, Karelia-ammattikorkeakoulu
Ulpu Rautava, harjoittelija, energia- ja ympäristötekniikan opiskelija, Karelia-ammattikorkeakoulu
Lähteet:
PlastLIFE 2024. https://www.materiaalitkiertoon.fi/fi-FI/PlastLIFE
Ympäristöministeriö 2024. Suomen muovitiekartta. https://ym.fi/muovitiekartta
Artikkelikuva: rawpixel.com / Freepik