Karelian nykyiset tutkimus- ja oppimisympäristöt uudistetaan vuosina 2023-2026 vastaamaan seuraavan sukupolven tarpeita. Karelian strategian väliarvioinnin tuloksena on todettu, että laadukas pedagogia ja työelämäyhteistyö edellyttää rohkeita avauksia ja työelämää palvelevaa kampusrakennetta.
Karelia2030-strategian mukaisesti: ”Kehitämme monialaisesti uusia älykkäitä ratkaisuja työ- ja elinkeinoelämän kumppaneidemme kanssa, tuemme kehittyneiden teknologioiden ja innovaatioiden sujuvaa käyttöönottoa ja varmistamme, että Kareliasta valmistuvat ammattilaiset tuntevat oman toimintaympäristönsä tietojärjestelmien, automatisoinnin ja digitalisoinnin mahdollisuudet ja osaavat kehittää niitä.”
Työnimenä uudistamiselle on ”Älykampus” (älykäs kampus). Käsite viittaa koulutus- tai oppimisympäristöön, joka hyödyntää digitaalisia teknologioita ja älykkäitä järjestelmiä tarjotakseen parannettua opetusta, oppimista, hallintaa ja vuorovaikutusta kampuksen alueella. Uudistaminen mahdollistuu osana Innokaupunki Joensuu -hanketta, jonka strategiatyössä huomioidaan myös tarpeet alueen tutkimusympäristöjen uudistamiseen.
Älykampus pyrkii integroimaan erilaisia teknologioita, kuten älykkäitä antureita, taloautomaatiojärjestelmiä, langattomia verkkoja, pilvipalveluita, koneoppimista, tekoälyä ja analytiikkaa luodakseen älykkään ja interaktiivisen oppimisympäristön. Nämä ominaisuudet integroidaan osaksi Karelian tutkimus- ja oppimisympäristöjen (laboratoriot) uudistamista. Tähän ympäristöön on myös työelämäkumppaneiden mahdollista joustavasti liittyä. Tavoitteena on parantaa opiskelijoiden ja henkilökunnan kokemusta, sekä kampuksen tehokkuutta ja turvallisuutta.
Tavoitteena parempi oppimiskokemus ja tehokkaampi resurssienhallinta
Suunnittelun taustaksi Kareliassa toteutettiin laaja henkilöstökuuleminen, josta vastasivat Karelian tietojenkäsittelyn koulutusohjelman asiantuntijat. Älykampuksen suunnittelun keskeisiksi painopisteiksi tunnistettiin Kareliassa tehtyjen haastatteluiden perusteella seuraavat asiat:
- Älykkäät luokkahuoneet: Teknologiaa hyödynnetään parantamaan oppimiskokemusta. Esimerkiksi älytaulut, älyprojektorit ja virtuaalitodellisuus voivat tarjota interaktiivisia oppimismahdollisuuksia.
- Liitettävyys ja langattomat verkot: Koko kampusalueella on vahva ja nopea langaton verkko, joka mahdollistaa opiskelijoiden ja henkilökunnan yhteydenpidon ja tiedonjakamisen missä tahansa.
- Henkilöstön ja opiskelijoiden työskentelyyn liittyvät palvelut. Älykkäät järjestelmät voivat seurata opiskelijoiden ja henkilökunnan liikkumista kampuksella, mikä voi auttaa turvallisuuden ja resurssienhallinnan parantamisessa (esim. parkkipaikat, luokat, ravintola).
- Älykkäät rakennukset ja energiahallinta: Rakennusten älykkäät järjestelmät voivat optimoida energiankulutusta ja ympäristöystävällisyyttä (Karelian hiilijalan pienentäminen) Esimerkiksi ilmanvaihto, valaistus ja lämmitys voidaan säätää automaattisesti tarpeen mukaan.
- Reaaliaikainen tiedonkeruu ja analytiikka: Älykkäät järjestelmät voivat kerätä reaaliaikaista tietoa esimerkiksi eri kampusalueista, kuten opiskelijamääristä, ruuhkista tai tilojen käytöstä. Tämä tieto voi auttaa päätöksenteossa ja kampuksen resurssien optimoinnissa.
Älykampuksella haetaan uuden sukupolven kampusrakennetta, joilla varmistetaan monia etuja, kuten parannettu oppimiskokemus, tehokkaampi resurssienhallinta, parempi turvallisuus ja ympäristöystävällisyys. Älykkään teknologian käyttöönotto vaatii edellisten lisäksi huolellista suunnittelua, tietoturvaa ja yksityisyydensuojaa koskevia kokonaisuuksia.
Käytännössä uudistuminen tarkoittaa sitä, että siinä huomioidaan uudella tavalla
- etäoppimista tukevat ympäristöt kampuksilla
- nykyisten tutkimus- ja oppimisympäristöjen uudistaminen tai kokonaan uusien varustaminen, kampusten parempi yhteiskäyttö
- digitaalisuus, interaktiivisuus, analytiikka opetuksessa
- hajautettujen ympäristöjen luominen yhteistyössä työelämäkumppaneiden kanssa
Kuva 1. Ensimmäiset luonnokset vihreän siirtymän osaamiskeskittymäkokonaisuudesta 1/2023.
Älykampus on myös vihreän siirtymän osaamiskeskittymä
Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali v. 2035 mennessä. Sekä julkinen että yksityinen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta on keskeinen työkalu tämän kansallisen tavoitteen saavuttamiseksi. Keskeistä on pk-yritysten vähähiilisten innovatiivisten tuote- ja palveluideoiden tuotteistaminen, kaupallistaminen ja pääsy markkinoille. Pk-yritykset tarvitsevat tuekseen veturiyritysten, korkeakoulujen sekä elinkeinojärjestöjen yhteistyötä. Kestävän tutkimustoiminnan näkökulmasta uudistetut tutkimus- ja oppimisympäristöt ovat avain tämän tavoitteen saavuttamisessa.
Tutkimus- ja oppimisympäristöjen uudistaminen koskee Karelian molempia kampuksia (Tikkarinne ja Wärtsilä) sekä kaikkia koulutusaloja. Samalla kun ympäristöjä uudistetaan, uudistus vaikuttaa myös pedagogiikkaan ja tapaan toteuttaa koulutusta uudella tavalla työelämälähtöisesti ja alueen elinkeinoelämää palvellen. Käynnistämme myös Karelian kampusten ulkopuolella (hajautetuissa ympäristöissä), esimerkiksi työelämäkumppaneiden tiloissa tai digitaalisissa etäympäristöissä, tapahtuvan tutkimustoiminnan. Tästä hyvänä esimerkkinä on Karelian johdolla valmisteltu Mehtimäki Test Lab, jota ollaan parhaillaan perustamassa.
Vihreän siirtymän osaamiskeskittymä eli ”Älykampus”-kokonaisuus on tehty osana Innokaupunki-hanketta. Innokaupunki-yhteistyö on mahdollistanut laajan kuulemisen Karelian sidosryhmiltä. Erityisesti Itä-Suomen yliopiston ja Luonnonvarakeskus LUKEn tuki tutkimusympäristöjen sisältömäärittelyssä on ollut tärkeää. Näin mahdollistuu laajempi aluetta palvelevan innovaatioympäristön rakentaminen, jossa tutkimuslaitosten tutkimusinfrat ja Karelian soveltavan tutkimuksen ympäristöt muodostavat Joensuuhun kansallisesti ja kansainvälisesti kilpailukykyisen ympäristön. Älykampus rakentuu vuosina 2023-2026. Karelian investointipanos osaamiskeskittymään tulee olemaan n. 9 miljoonaa euroa.
Lisätietoa Karelian Älykampus TKI-infrastruktuuriohjelmasta,.
Kirjoittajat:
Marika Turkia, TKI-päällikkö, Innokaupunki Joensuu -hanke, Karelia-ammattikorkeakoulu
Ossi Laakkonen, opettaja, tietojenkäsittelyn koulutusohjelma, Karelia-ammattikorkeakoulu
