Monille tutussa Erasmus+ liikkuvuusohjelmassa (2021-2027) on vuodesta 2021 saakka voinut toteuttaa lyhyitä monimuotoisia intensiivikursseja (blended intensive program = BIP) eurooppalaisten yhteistyökorkeakoulujen kanssa. Tarkoituksena on tuoda kansainväliset oppimiskokemukset mahdollisimman monen opiskelijan ja opettajan ulottuville. Osallistuimme BIP intensiiviopintojaksoon keväällä 2024 Saksassa. Tämän kevään BIP oli jatkoa Kareliassa keväällä 2023 järjestettyyn BIP-viikkoon. Opintojaksolla keskityttiin edelleen varhaiskasvatukseen ja viikon teemana oli ” An ordinary day in daycare. Comparing Irish, German, Estonian and Finnish early childhood education practices”.
Karelia-ammattikorkeakoulun sosionomi (AMK) -koulutuksesta valittiin motivaatiokirjeiden perusteella mukaan 10 opiskelijaa, jotka olivat eri vaiheissa opintojaan. Kaikkia opiskelijoita yhdisti kiinnostus varhaiskasvatukseen ja varhaiskasvatuksen sosionomin pätevyyden hankkiminen opintojen aikana.
Online-tapaamiset ja onsite-viikko
Yhteistyökorkeakouluina tänä vuonna olivat Tallin University Virosta, Atlantic Technological University Irlannista, Karelia-ammattikorkeakoulu sekä järjestävä organisaatio University of Vechta Saksasta. Uutena kumppanina mukaan yhteistyöhön liittyi Tallinnan yliopisto.
BIP-kokonaisuudet sisältävät aina sekä verkossa tapahtuvia online-tapaamisia että onsite-viikon järjestäjäpaikkakunnalla. Näin ollen tämäkin BIP aloitettiin online-tapaamisilla huhtikuussa. Tapaamisia oli ennakolta sovittu kaksi. Tämän vuoden BIP:n yhtenä tavoitteena oli ymmärtää eri maiden varhaiskasvatuksen eroavaisuuksia ja samankaltaisuuksia, niinpä verkkotapaamiset keskittyivät korkeakoulujen edustamien maiden varhaiskasvatuksen esittelyihin ja yleisiin kuvauksiin. Varhaiskasvatuksen esittelyiden lisäksi tavoitteena oli tutustua myös opintojaksolle osallistuviin opettajiin ja opiskelijoihin. Tutustumisen myötä opiskelijoiden on aina helpompi olla vuorovaikutuksessa muiden maiden opiskelijoiden kanssa varsinaisella intensiiviviikolla.
Intensiiviviikko järjestettiin Vechtassa, Pohjois-Saksassa. Vechta on idyllinen, pieni ja vehreä kaupunki, joka on tunnettu vahvasta sikateollisuudesta, hevosista ja lukuisista vankiloista.
Viikko koostui karkeasti kuvattuna luennoista, vierailuista ja opiskelijoiden oppimisen reflektio -aamupäivästä. Aloitimme viikon tutustumalla paremmin saksalaiseen varhaiskasvatukseen. Leikki näyttäytyy isossa roolissa saksalaisessa varhaiskasvatuksessa sillä saksalainen Fröbel oli ensimmäisiä tutkijoita, joka ymmärsi leikin merkityksen lapsen kasvulla ja kehitykselle. Fröbelin ideat ts. ”Leikin lahjat” ovat jalkautuneet ympäri maailman ja leikki onkin tärkeä osa esimerkiksi suomalaista varhaiskasvatusta.
Lasten median käyttö pohdituttaa ja puhututtaa tänä päivänä ympäri maailman. Miksi käytämme mediaa? Onko siitä enemmänkin haittaa lapsen kehitykselle? Mutta miten voimme hyödyntää sitä, koska se kuitenkin on osana kaikkien arkea, myös lasten? Tähän saimme paljon välineitä, mutta myös historiallista näkökulmaa siihen, miten ihmiskunta on suhtautunut uusiin innovaatioihin, erityisesti mediaan.
Vierailut päiväkodeissa avasivat saksalaista varhaiskasvatusta
Viikon vierailut kohdistuivat kunnalliseen päiväkotiin sekä vankilapäiväkotiin. Kunnallista päiväkotia ja sen toimintaa ohjaavat yleiset arvot ja periaatteet ovat hyvin samankaltaisia kuin meillä Suomessa. Saksalaisessa varhaiskasvatuksessa arvostetaan muun muassa lapsuutta, leikkiä ja osallisuutta, mitkä tulevat esiin myös suomalaisessa Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa.
Meille vierailijoina jäi tunne, että toiminta saksalaisessa varhaiskasvatuksessa on vapaampaa kuin mihin meillä Suomessa on totuttu. Lapset (3-5-vuotiaat) saivat esimerkiksi ulkoilla omatoimisesti milloin halusivat. Leikkivalintataulun kautta lapset pystyivät itse vaikuttamaan siihen, mitä juuri sillä hetkellä halusivat tehdä. Aikuiset luottivat lasten kykyyn tehdä valintoja, jolloin lapsen osallisuuden näkökulma korostui. Vierailukohteemme erikoisuutena oli, että siellä hyödynnettiin eläinavusteisuutta. Päiväkodissa työskenteli koira kolmena päivänä viikossa, kolme tuntia päivässä. Tätä koira-avusteisuutta hyödynnettiin esim. lasten matemaattisten taitojen opettelussa sekä rauhoittumisen harjoittelussa.
Vankilapäiväkoti tarjosi uudenlaista näkökulmaa varhaiskasvatuksen järjestämiseen sekä esimerkiksi lapsuuden toimintaympäristöjen moninaisuuteen. Millainen merkitys lapsen toimintaympäristöllä onkaan lapsen kasvuun ja kehitykseen? Millä tavalla varmistetaan lasten oikeudet turvalliseen kasvuympäristöön näinkin äärimmäisessä kontekstissa? Vankilapäiväkotiympäristössä työskenteli vartijoita sekä yksi varhaiskasvatuksen asiantuntija, jolla pyrittiin takaamaan lapselle asianmukainen varhaiskasvatus. Kyseessä oli siis äiti-lapsi-yksikkö, jonka päiväkoti toimi avovankilan yhteydessä. Asiakkaat olivat avovankilassa ja suljetussa vankilassa olevien äitien lapset.
Intensiiviviikolla vierailtiin myös Reiterhof Kathmann hevostalleilla. Vierailun aiheena oli hevospedagogiikan hyödyntäminen vuorovaikutuksen kehittämisessä niin yksilön kuin myös tiimin näkökulmasta. Vuorovaikutus ihmisen kanssa perustuu paljon sanattomaan vuorovaikutukseen ja tätä hyödynnettiin myös hevosten kanssa luottamuksen synnyttämiseksi. Kun luottamus syntyy yksilöiden välillä, yhteistoiminta saa mahdollisuuden. Kyse on paljon itseluottamuksesta ja tietoisuudesta itsestä vuorovaikuttajana.
Oppeja, kokemuksia ja uusia tuulia
Kaiken kaikkiaan BIP-viikko oli antoisa ja ajatuksia herättävä. Olemme aina pitäneet leikkiä erittäin tärkeänä ja oleellisena osana suomalaista varhaiskasvatusta. Tämä viikko vahvisti näkemyksiämme ja saimme vahvistusta entisestään ajatuksillemme leikkipedagogiikan historiallisesta katsauksesta. Fröbelin kehittämä leikkiteoria ja “leikin lahjat” näkyvät varhaiskasvatuksessa tänä päivänä ympäri maailmaa, myös suomalaisessa varhaiskasvatuksessa erittäin vahvasti. Saimme koko viikosta vahvempaa näkökulmaa oman koulutuksemme sisältöihin.
Yhteistyö korkeakoulujen kanssa jatkuu edelleen, mikä onkin yksi BIP-toteutusten parhaista puolista. Kollegiaalisuus, tiedon jakaminen ja kaikki ihanat yhteiset hetket intensiiviviikon aikana – niistä muodostuu toimiva BIP-yhteistyö.
Kirjoittajat:
Tiina Maaranen, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu
Antti Raekorpi, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu
Artikkelikuva: BIP-viikon osallistujat yhteiskuvassa Vechtassa.