Ammattikorkeakoululaki (2014/932) kannustaa toimijoiden väliseen yhteistyöhön työelämää palvelevassa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyössä. Sosiaalialan kolmannen vuosikurssin opiskelijoille on tarjottu syksystä 2021 kevääseen 2024 mahdollisuus osallistua projekti- ja yhteisökehittämisen opintojaksolle. Opintojaksolla on syvennetty sosionomiopiskelijoiden ammatillista osaamista projekti- ja hanketyöstä, verkostotyöstä ja yhteisölähtöisestä kehittämisestä. Opiskelijat ovat opintojakson aikana toteuttaneet hanketyöprosessin, jossa on tuotettu tietoa työelämän yhteistyökumppaneiden toiminnan ja kehittämisen tarpeisiin. (Nisula, Airaksinen & Autio 2021.)
Osallisuus käsitteenä on monikerroksinen. Tässä yhteydessä sillä voidaan viitata kuulumiseen ja kuulluksi tulemiseen koulutusyhteisön toimijana. Samalla osallisuus käsitteenä liittyy kykenemiseen, tavoittelemiseen, olemiseen ja toimijoiden kiinnittymiseen niihin voimavaroihin, joita toimintaan tarvitaan. Osallisuus yksilöllisenä ja yhteisön kokemuksena on osa hyvinvointia ja voimavaroja. Osallisuus kokemuksena on myös muutosprosessi, jonka tavoitteena on lisätä toimijoidensa hyvinvointia. (THL 2023, 17, 28-29; Isola, Kaartinen, Leeman, Schneider, Valtari & Keto-Tokoi 2017, 10; Nivala & Ryynänen 2018, 94-98.)
Kalliokosken (2020) mukaan yhteisöllisyyden kokemuksen vastakohtana on yksinäisyys. Yhteisöllisyyden kokemuksessa yhdistyy tunne ja kokemus kuulumisesta sekä osallistumisesta ryhmään ja sen toimintaan. Yhteisöllisyys mahdollistaa merkityksellisiä suhteita, joiden avulla yksilöt voivat kiinnittyä osaksi koulutusyhteisöä ja yhteiskuntaa niiden täysivaltaisena jäsenenä. Yhteisöllisyyden kehittämisessä on tunnistettu kolme tasoa, jotka ovat mahdollistamisen, toiminnan ja kokemuksen tasot. (Kalliokoski 2020, 10, 93-123.)
Sosiaalialan koulutuksessa ja laajemminkin Kareliassa on tunnistettu selkeä tarve vahvistaa yhteisöllisyyden kokemusta opiskelijoiden ja opettajien välillä. Vuosittain kerättävän opiskelijapalautteen (Opala-palaute) myötä on noussut esille tarve yhteisöllisyyden lisäämisestä Karelian kampuksella. Palautetta on kerätty opiskelijoilta ja opettajilta, mutta sitä ei riittävästi käsitellä yhteisesti opiskelijoiden ja opettajien kanssa.
Kevään 2024 sosionomiopiskelijoiden toteuttama tiedonkeruutehtävä oli jatkoa aiemman vuosikurssin tekemälle tiedonkeruutehtävälle. Aiemman tiedonkeruutehtävän myötä nousi ajatus mm. opiskelijoiden ja opettajien välisen yhteistyön lisäämisestä ja opiskelijat toivoivat tiiviimpää yhteistyötä opettajien kanssa. Tämän myötä tuli ajatus koko sosiaalialan koulutuksen yhteisestä yhteisöpäivästä.
Tiedonkeruun toteutus
Karelian sosionomiopinnoissa projekti- ja yhteisökehittämisen kurssin tavoitteena on päästä harjoittelemaan projektityöskentelyä tiedonkeruutehtävän muodossa. Osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistamista koskeva toimeksianto liittyi Karelia-ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutukseen. Tämä oli järjestyksessään viides sosionomikoulutuksen antama toimeksianto projekti- ja yhteisökehittämisen opintojaksolle. Tiedonkeruu toteutui kolmen opiskelijan pienryhmässä. Toimeksiantona oli kerätä sosionomiopiskelijoilta toiveita ja ideoita sosiaalialan yhteisöpäivään liittyen. Tarkoituksena oli kartoittaa, millä keinoin sosionomiopiskelijat toivoisivat, että yhteistyötä opiskelijoiden ja opettajien välillä lisätään. Tarkoituksena oli löytää toimintatapoja ja ideoita yhteistyön ja osallisuuden lisäämiseksi.
Yhteistyö opiskelijoiden, sosiaalialan koulutuspäällikön ja oppimisympäristökoordinaattorin kanssa aloitettiin palaverilla, jossa keskusteltiin tiedonkeruutehtävään liittyvistä tavoitteista. Tiedonkeruu toteutettiin kyselylomakkeella, ja siihen vastasi 13 kolmannen vuoden sosionomiopiskelijaa anonyymisti. Lisäksi kysymysten pohjalta käytiin keskustelua pienryhmässä sosionomiopiskelijoiden kanssa aiheista ja ideoista, joita nousi esiin.
Haastateltavaksi pyydettiin myös Karelia-ammattikorkeakoulun palvelu- ja oppimisympäristö TARMOn oppimisympäristökoordinaattori, Anni Eresmaa-Korhonen, joka kertoi TARMOssa harjoitteluaan suorittavien opiskelijoiden mahdollisuuksista osallistua yhteisöpäivän järjestämiseen. Tiedonkeruu tapahtui maalis-huhtikuun 2024 aikana ja tulokset esiteltiin toimeksiantajalle toukokuussa 2024. Kerätty tieto antaa pohjan tulevaisuudessa järjestettävälle yhteisöpäivälle ja sen sisällölle.
Yhteisöllisyyden ja osallisuuden kokemus opiskelijoiden näkökulmasta
Kyselyn perusteella suurin osa opiskelijoista oli tyytyväisiä yhteisöllisyyteen ja osallisuuteen Tikkarinteen kampuksella (kuvio 1.). Enemmistö oli myös sitä mieltä, että yhteisöllisyyden ja osallisuuden tunne oli vahvistunut opintojen aikana. Hieman yli puolet kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli sitä mieltä, että yhteistyö opiskelijoiden ja opettajien välillä on sujuvaa, viidesosa opiskelijoista ei ollut kuitenkaan samaa mieltä. Opiskelijat kokivat pääasiassa, että opettajia on helppo lähestyä, kun he tarvitsivat ohjausta.
Opiskelijoilta kysyttiin, miten heidän mielestään yhteisöllisyyttä ja osallisuutta voisi lisätä. Heidän vastauksissaan korostui toiminnallinen yhdessä tekeminen. Opiskelijat ehdottivat yhteisiä kahvihetkiä opettajien kanssa ja opiskelun ulkopuolisia tapahtumia. Opiskelijat kokivat, että ryhmätyöt lisäävät yhteisöllisyyttä tunneilla. He ehdottivat myös, että ryhmätöissä voisi sekoittaa ryhmiä. Myös luennoilla voisi olla enemmän osallistavaa toiminnallista tekemistä.
Opiskelijoilta nousi esiin huomio siitä, että opettajat ja opiskelijat olisivat saman arvoisia tunneilla. Tuntien aluksi voisi esim. vaihtaa kuulumisia, mikä vähentäisi hierarkkista asetelmaa toimijoiden väliltä. Opiskelijoiden toiveena oli, että he voisivat matalalla kynnyksellä kertoa opettajalle mielipiteen, vaikka se eroaisi opettajan näkemyksestä – nyt he kokivat, että se ei ole niin “sallittua”.
Kysyimme myös, miten yhteisöllisyyttä ja osallisuutta voisi lisätä etätoteutuksissa. Opiskelijoiden vastauksissa korostui osallistavat ja toiminnalliset menetelmät sekä ryhmätöiden merkitys. Opiskelijat nostivat esille, että kamerapakko voi heikentää osallistumista etäopetuksessa. Opiskelijat toivoivat mahdollisuutta ottaa kuraattoriin yhteyttä etäyhteydellä.
Kysyimme, miten opettajat voisivat olla helpommin lähestyttävämpiä. Saimme vastauksiksi, että opiskelijat toivoivat opettajilta nopeampaa yhteydenottoa takaisin sekä laajempaa palautetta heidän tehtäviinsä liittyen. Opiskelijat ehdottivat chat- tai Whatsapp-palvelun käyttämistä viestintäkeinona.
Opiskelijoilta tuli toive, että opettajat voisivat jalkautua ruokailemaan opiskelijoiden joukkoon – tämä lisäisi yhteisöllisyyden tunnetta. Opiskelijat toivoivat myös enemmän ryhmäytymistä ja, että he saisivat antaa ideoita opintojen suunnitteluun ja kehittämiseen.
Opiskelijoiden ideoita yhteisöpäivän toimintaan
Yhteisöpäivää koskevissa vastauksissa korostui toiminnallisuus. Opiskelijat ehdottivat liikuntailtapäivää, erilaisia lajikokeiluja esim. olympialaisten muodossa, luovia menetelmiä sekä erilaisia työpajoja. Opiskelijat toivoivat yhteisöpäivään myös työelämän edustajia ja järjestöjä. He toivoivat erilaisia pisteitä, joissa voisi olla erilaisia toiminnallisia aktiviteettejä, kuten tulevaisuuden työmenetelmien kokeilemista.
Kehittämisideoina nousivat esille erilaiset asiantuntija puheenvuorot/esittelyt, aiheina voisi olla harjoittelupaikat, kansainvälisyys sekä esittelyt Pohjois-Karjalan vapaa-ajantoiminnoista. Opiskelijat toivoivat, että ryhmät voisivat olla sekoitettuja, jolloin tulisi tutustuttua toisiin opiskelijoihin. Opiskelijat vastasivat myös, että yhteiset kahvittelut henkilökunnan kanssa vahvistaisivat yhteisöllisyyttä.
Tiedonkeruutehtävän tulokset jäävät Karelian sosiaalialan koulutuksen käyttöön hyödynnettäväksi tulevia yhteisöpäiviä suunniteltaessa. Kyselyn tuloksista toimeksiantaja saa tietoon opiskelijoiden aidot ja tämänhetkiset ajatukset yhteisöllisyyden ja osallisuuden tunteeseen liittyen, ja miten opiskelijat kokevat, että niitä voidaan vahvistaa.
Tulokset toimivat sytykkeenä varsinaisen yhteisöpäivän suunnitteluun. Päivä järjestetään 26.9.2024 Tikkarinteen kampuksella.
Opintojakson kehittäminen toimeksiantajien tarpeisiin
Sosionomikoulutuksen projekti- ja yhteisökehittämisen opintojakson pedagogisena viitekehyksenä on toiminut kokemuksellinen oppiminen, käänteinen oppiminen ja oppimismuotoilu. Yhteisö- ja verkostotyön lähtökohtina ovat sosiaalipedagogiikka, sosiokulttuurinen innostaminen, yhteiskehittäminen ja dialogisuus – nämä samat lähtökohdat ovat mukana myös opintojakson opettajien yhteisopettajuudessa, opetuksen ja ohjauksen kehittämisessä sekä opintojakson toimeksiantaja- ja hankeyhteistyössä.
Syksylle 2024 projekti- ja yhteisökehittämisen opintojakson toteutusta on suunniteltu toimeksiantajayhteistyössä. Syksyllä 2024 uuden opetussuunnitelman mukaisissa projekti- ja yhteisökehittämisen opintojakson tavoitteissa ja sisällöissä huomioidaan eri toimeksiantajille toteutettavia yhteisölähtöisiä kokeiluiden mahdollistamista kulttuurihyvinvointia vahvistavien projekti- ja kehittämistöiden parissa.
Kirjoittajat:
Hanna Ahlgren, sosionomiopiskelija, Karelia-ammattikorkeakoulu
Elsi Hartikainen, sosionomiopiskelija, Karelia-ammattikorkeakoulu
Annemari Husso, sosionomiopiskelija, Karelia-ammattikorkeakoulu
Mirka Nisula, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu
Seija Ollaranta, oppimisympäristökoordinaattori, Karelia-ammattikorkeakoulu
Tuomas Lappalainen, koulutuspäällikkö, Karelia-ammattikorkeakoulu
Lähteet:
Ammattikorkeakoululaki (2014/932).
Isola, A-M., Kaartinen, H., Leemann, L., Lääperi, R., Schneider, T., Valtari, S. & Keto-Tokoi, A. 2017. Mitä osallisuus on? Osallisuuden viitekehystä rakentamassa. Työpaperi 33/2017. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/135356/URN_ISBN_978-952-302-917-0.pdf 24.5.2024
Kalliokoski, T. 2020. Yhteisöllisyyden rajat yhteistoiminnan ja ihmisen perushyvien näkökulmasta. Helsingin yliopisto. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/314726/YHTEIS%c3%96L.pdf?sequence=1&isAllowed=y 24.5.2024
Nisula, M., Airaksinen, A. & Autio, K. 2021. Käytäntölähtöistä kehittämistä hankkeisiin sosiaalialan yhteistyönä. https://www.karelia.fi/2021/10/kaytantolahtoista-kehittamista-hankkeisiin-sosiaalialan-opiskelijayhteistyona/ 17.5.2024
Nivala E., Ryynänen S. 2019. Sosiaalipedagogiikka. Kohti inhimillisempää yhteiskuntaa. Helsinki: Gaudeamus.
THL 2023. Osallisuuden edistäjän opas. Ohjaus 10/2023. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/146717/URN_ISBN_978-952-408-088-0.pdf?sequence=1&isAllowed=y 24.5.2024