Luonto on meille sydämen asia ja ympäröi meitä sekä fyysisesti että henkisesti. Suomea mainostetaan usein kauniin luonnon kautta ja on spekuloitu, että ehkä juuri luonnonläheisyys on tehnyt suomalaisista maailman onnellisimman kansan.
Tulevaisuuden työkyky -hanke järjesti Karelian kansainväliselle ICT-opiskelijaryhmälle opiskeluhyvinvointia tukevan Student Well-being Lab -hyvinvointipajojen sarjan huhti-toukokuussa. Viimeisellä kerralla ryhmä jalkautui hyvinvointia edistävään suomalaiseen metsään. Retkikunta starttasi Wärtsilä-kampuksen pihasta kauniina toukokuisena päivänä päämääränään Heinälammen polut Pärnävaaralla. Hanke tarjosi kuljetuksen ja retkieväät. Minivaellus oli pituudeltaan 7,5 km, ja puolessa välissä pysähdyttiin nauttimaan eväitä ja taiteilemaan.
Ajatus yhteisestä luontoretkestä syntyi jo ryhmän ensimmäisessä hyvinvointipajassa, kun keskustelimme opiskelijoiden kanssa asioista, joiden koetaan lievittävän stressiä. Suomalainen luonto ja jokaisen oikeuksiin perustuva retkeilykulttuurimme saattavat olla kansainvälisille opiskelijoille vielä vieraita. Halusimme tuoda näitä tutummiksi. Yhdessä suunnittelu ja retken toteuttaminen tukevat myös sosiaalisten suhteiden vahvistumista ryhmän sisällä. Yksin liikkeelle lähteminen voi tuntua vaikealta. Yhdessä luontoretkelle lähteminen voi tukea ihan konkreettisesti oman aktiivisuuden lisäämistä. Kuten pajassa opittiin, aktiivisuuden lisääminen omaan arkeen voi lievittää jopa ahdistuneisuuden ja masentuneisuuden tunteita. Luonnon hyvinvointivaikutukset ovat tieteellisesti todennettuja. Löysimme siis monia erinomaisen hyviä syitä toteuttaa yhteinen luontoretki.
Luonto lisää hyvinvointia – tutkitusti
Luonnon hyvinvointivaikutuksia on tutkittu kattavasti Suomessa ja kansainvälisesti. Luonnossa stressitilanteista palautuminen pääsee käyntiin. Itsetunto sekä pystyvyyden ja kyvykkyyden tunteet vahvistuvat. Luonnossa oleskelu lisää myönteisiä ja vähentää kielteisiä tunteita, ja luonnossa liikkuminen kohentaa mielialaa enemmän kuin sisäliikunta. Luonto voi myös kannustaa liikkumaan paremmin kuin sisätilat, sillä liikkuminen luonnossa voi tuntua vähemmän rasittavalta, jolloin liikkeen lisääntyminen hyödyttää fyysistä terveyttä. Luontoympäristöjen hyödyllisille mikrobeille altistuminen vahvistaa immuunipuolustusta, jolloin autoimmuunisairauksien ja allergioiden puhkeamisen riski pienenee.
Hyvinvointivaikutuksia saadaan lähiluonnosta, luontoretkiltä ja vapaa-ajan asumisesta. Luonnon hyvinvointivaikutusten mekanismeja ei tunneta vielä tarkasti, mutta luonnon on todettu rentouttavan ihmistä, ja luonnonympäristö on rakennettua ympäristöä miellyttävämpi, sillä melua ja ilmansaasteita on vähemmän, ja lämpiminä vuodenaikoina varjostavia ja ympäröivää lämpötilaa viilentäviä puita enemmän. Luonnossa voi joko rauhoittua itsekseen tai vahvistaa sosiaalisia suhteita esimerkiksi perheen, opiskelu- tai työyhteisön kesken. (Lähde: Terveyskirjasto.)
Ulkomaalaiset opiskelijat ovat jo ennen Suomeen tuloaan tutustuneet Suomen ja Pohjois-Karjalan luontoon sekä pohjoiskarjalaiseen kulttuuriin internetin välityksellä. Ennakkokäsityksistä huolimatta luonnon läheisyys tuntuu myös jo Joensuun kokoisessa kaupungissa, jonka keskellä virtaava Pielisjoki matkaa rauhallisesti molempia rantoja reunustavien puistoalueiden ja matalien kerrostalojen vierestä. Hankkeen toteuttamalla retkellä pyrittiin saavuttamaan vielä syvempää yhteyttä suomalaiseen luontoon sekä tuomaan turvallisuuden tunnetta luonnossa liikkumiseen. Samalla vahvistettiin ryhmähenkeä ja tavattiin sekä koulutuksen että turvaverkoston henkilöstöä avoimemmassa ja vapautuneemmassa ilmapiirissä. Ihastelimme retkellä luonnon monimuotoisuutta mm. kahden joutsenen laskeuduttua viereiselle lammelle. Tiesitkö jo, että lintulajiston monimuotoisuudella saattaa olla jopa yhtä suuri vaikutus onnellisuuteen kuin tuloilla?
Ympäristötaideteokset: Elämän suurten kysymysten ja käpyjen äärellä
Retkeä suunnitellessa pohdittiin, että jotakin ohjelmaa olisi mukava keksiä opiskelijoille makkaranpaistoon soveltuvaa hiillosta odotellessa. Päädyimme jakamaan opiskelijat pienryhmiin ja antamaan jokaiselle ryhmälle tehtäväksi ympäristötaideteoksen luomisen luonnosta löytyvistä materiaaleista. Ympäristötaideteoksessa yhdistyvät ryhmässä toimiminen, taiteen hyvinvointivaikutukset ja ympäristökasvatus. Ympäristötaideteosta tehdessä täytyy ottaa huomioon jokaisenoikeudet. Opiskelijoille ohjeeksi annettiin, että teoksiin saa käyttää kiviä, käpyjä, keppejä, havunneulasia ja kuolleita lehtiä. Pieniä määriä vihreitä lehtiä tai kukkia sai myös käyttää, ja vinkkinä ohjeistettiin, että myös olemassa olevia luonnonmuodostelmia voi hyödyntää taideteoksen osana. Elävistä puista materiaalin repiminen ja sammaleen tai naavan käyttäminen oli kielletty, samoin kuin suuret määrät eläviä kukkia tai lehtiä. Ympäristötaideteoksen tarkempi ohje, samoin kuin paljon muita ympäristökasvatuksen harjoituksia, löytyy Luontoharjoitteita nuorille -oppaasta.
Opiskelijat ryhtyivät innokkaasti suorittamaan tehtävää ja noudattivat hienosti ohjeita. Vain muutamilla eri materiaalilla saatiin aikaiseksi kolme hyvin erilaista teosta. Ryhmät toimivat hyvin yhteen ja ilahduttavinta oli, että taideteokset eivät olleet pelkästään kauniita asetelmia, vaan niiden taustalle oli rakennettu hyvinkin syvällistä symboliikkaa, jota opiskelijat reflektoivat taitavasti, kun valmiita teoksia keräännyttiin yhdessä tutkimaan. Tehtävä tuntui olevan opiskelijoille mieleinen, ja herätteli pohdiskelemaan elämän suuria kysymyksiä liittyen ajan kulkuun, maailmankaikkeuden elementteihin, oman hyvinvoinnin rakentumiseen ja tasapainon hakemiseen. Teokset sulautuivat ympäristöönsä ja jäivät lähtiessämme paikoilleen ilahduttamaan seuraavia retkeilijöitä. Tästä jatkossa voisi mukaan ottaa sen, että taidelähtöisiä menetelmiä voi onnistuneesti hyödyntää myös korkeakoulutuksessa, ja opiskelijat lähtevät siihen mielellään mukaan.
Mitä poimimme mukaan retkeltä
Takaisin tullessa osa opiskelijoista keskusteli opinnoistaan ja valinnoistaan opinto-ohjaajan kanssa. Keskustelu oli kokonaan opiskelijalähtöistä ja tuntui luonnolliselta juuri siinä hetkessä – ehkä retki rohkaisi heitä purkamaan ajatuksiaan. Ajettaessa takaisin kampukselle matkaajat olivat väsyneitä mutta onnellisen tuntuisia. Ryhmäytyminen oli jälleen ottanut pienen askeleen yhdessä tekemisen, kokemisen ja olemisen kautta. Retken jälkeen opiskelijoilla on toivottavasti työkaluja mennä itsenäisesti luontoon rentoutumaan ja lataamaan akkuja – yksin tai yhdessä. Luonnossa voi liikkua vuoden ympäri, ja kävelemämme Heinälampi Trail pidetään auki myös talvella.
Tulevaisuuden työkyky -hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja sen toteutusaika on 1.8.2023-31.7.2026. Karelian lisäksi hankkeessa mukana ovat Savonia-ammattikorkeakoulu ja Joensuun seudun erilaiset oppijat ry. Hankkeen kohderyhmää ovat Karelian opiskelijat ja henkilökunta.
Kirjoittajat:
Emmi Liukkonen, korkeakouluharjoittelija
Niina Pennanen, projektipäällikkö, Karelia-ammattikorkeakoulu
Joni Ranta, opinto-ohjaaja, Karelia-ammattikorkeakoulu
Valokuvat: Emmi Liukkonen