Tietoa, neuvontaa ja ohjausta elinikäisen oppimisen tueksi
Tässä artikkelisarjassa muistellaan menneitä ja katsotaan ajassa taaksepäin. Tarkastelun kohteena on viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana tapahtuneet muutokset tavassa toteuttaa ja kehittää jatkuvaa oppimista. Artikkeleissa käytetään myös käsitteitä aikuiskoulutus ja elinikäinen oppiminen, jotka sanapari jatkuvan oppiminen korvasi 2010-luvun lopulla. Kerronnan kohteena ovat luonnollisesti tapahtumat ja muutokset Karelia-ammattikorkeakoulussa, joka vuosina 1992–2012 tunnettiin nimellä Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Minne menit aikuiskoulutus? -artikkelisarjan ensimmäisessä ja toisessa osassa kuvattiin aikuiskoulutuksen alkuvaiheita ja toteutustapoja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa. Sarjan kolmannessa artikkelissa tarkasteltiin verkko- ja monimuoto-opetuksen kehittymistä ja neljännessä osassa Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoulun toimintaa. Viidennessä artikkelissa kuvattiin työelämä- ja kansainvälistymispalveluiden organisoitumista ammattikorkeakoulussa. Tämä kuudes artikkeli on sarjan viimeinen.
Elinikäisen oppimisen ja aikuiskoulutuksen sisällöllisen kehittämisen rinnalle nousi 2000-luvun taitteessa keskustelu elinikäisestä ohjauksesta. Aikuisten yksilöllisten oppimisurien ja urakehityksen tueksi tarvittiin aikuisille suunnattuja ohjaus- ja neuvontapalveluja tukemaan opintovalintoja ja opintojen aloittamista sekä opiskeluprosessia ja ammatillista kehittymistä.
Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa ja myöhemmin Karelia-ammattikorkeakoulussa aikuisten tiedotus- neuvonta- ja ohjauspalveluja kehitettiin monella tapaa. Kehittämistyö on ollut jatkuvaa ja tässä artikkelissa luodaan silmäyksiä joihinkin menneisiin kehittämistoimiin.
Tukena aikuiskoulutusinfo ja aikuiskoulutusvastaavat
Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa kehitettiin aikuisten tiedotus- neuvonta- ja ohjauspalveluja monella tapaa. Aikuiskoulutustoimistossa huomiota kiinnitettiin opiskelijan opintopolussa erityisesti vaiheeseen, joka edeltää opintojen aloittamista. Aikuiskoulutustoimiston yhdeksi kantavaksi ideaksi muodostui ns. aikuiskoulutusinfo. Aikuiskoulutusinfon tarkoitus oli tarjota keskitetysti tietoa ja neuvontaa ammattikorkeakoulussa järjestettävistä aikuiskoulutuksista. Aikuiskoulutuksen muotoja olivat tutkintoon johtava aikuiskoulutus, erikoistumiskoulutus, avoin ammattikorkeakoulu, henkilöstökoulutus ja lyhytkurssit. Koulutuksista koottiin painettuja esitteitä ja tiedot toimitettiin myös valtakunnalliseen Aikuiskoulutusoppaaseen. Aikuiskoulutusinfosta sai tietoa eri vaihtoehdoista joko soittamalla, käymällä paikan päällä tai sähköpostitse.
Aikuiskoulutusinfon lisäksi koulutusala- tai koulutusohjelmakohtaiset aikuiskoulutusvastaavat osallistuivat aikuisten neuvontaan ja ohjaukseen. Aikuiskoulutusvastaavat suunnittelivat ja organisoivat koulutuksia, joten he pystyivät kertomaan tarkempia tietoja koulutusten toteutustavoista ja sisällöistä. Aikuiskoulutusvastaavat myös tiedottivat koulutuksista työelämäkumppaneille ja markkinoivat koulutuksia erilaisissa tilaisuuksissa.
Huomiota aikuisohjaukseen osana aikuiskoulutusjärjestelmää
Vuosina 2001-2004 toimineessa Access – perusvalmiudet elinikäiselle oppimiselle -projektissa kiinnitettiin huomiota erityisesti aikuisten opiskeluvalmiuksiin ja tutkinto-opiskelijoina olevien aikuisten ohjaustarpeisiin ja -kysymyksiin. Projektissa kartoitettiin opinto-ohjaajien näkemyksiä aikuisohjauksesta ja kuvattiin ammattikorkeakoulun aikuisohjauksen tilannetta opiskelijoiden näkökulmasta sekä kehitettiin verkko-ohjausmateriaalia niin aikuisopiskelijoille, opettajille kuin opinto-ohjaajillekin. Lisäksi kehitettiin avoimen ammattikorkeakoulun tarjontaan valmentavia opintojaksoja matematiikasta, kielistä ja tietotekniikasta sekä opiskelutaidoista ja -valmiuksista. (Mikkonen, A-R. 2003; Putkuri 2003).
Access-projektin selvityksissä (Putkuri 2003) todettiin, että aikuisohjaus ennen opintojen aloittamista vastaa yksilön kehittymis- ja muutostarpeisiin. Aikuisena opiskelun arjessa voi tulla ajankäyttöön, opiskelutaitojen heikkouteen ja opintojen rahoittamiseen sekä elämäntilanteiden muutoksiin liittyviä pulmia. Aikuisohjauksen tavoitteena olikin auttaa opiskelijaa löytämään keinoja oman oppimistavan ja omien kykyjen kehittämiseen ja ammatilliseen kasvuun sekä edistää ja tukea aikuisen henkilön opintojen suunnittelua. Tämä edellytti sitä, että ohjauksen on oltava rakenteellinen osa aikuiskoulutusta, opiskelijalla on mahdollisuus ohjaukseen koko opintojen ajan ja yhteisöllisen ohjausvastuun toteutumista edistetään.
Access-projekti toi näkyväksi aikuisten ohjauksen erityispiirteet erityisesti tutkintoon johtavassa aikuiskoulutuksessa ja antoi merkittävän sysäyksen kehittämistyölle koulutusohjelmissa. Myöhemmin vuosin 2007-2009 toteutuneessa, valtakunnallisessa Aikuisopiskelijan ohjaus ammattikorkeakoulussa -hankkeessa syvennettiin ja laajennettiin tarkastelua myös aikuispedagogiikkaan, opetus- ja toteutussuunnitelmiin, henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan ja ammatilliseen kasvuun, aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamiseen ja tunnistamiseen sekä aikuisoppijoiden ohjauksen kehittämisen erilaisiin keinoihin (Lätti & Putkuri 2009).
Tutkinto-opiskelijoille opintojen aikana tarjotut ohjauspalvelut ja -menetelmät ovat vuosien myötä kehittyneet ja monipuolistuneet. Valmistuvan opiskelijan työelämään tai jatko-opintoihin siirtymistä voidaan tukea urapalveluiden tarjoamalla henkilökohtaisella valmennuksella.
Aikuiskoulutuksen voimaa yhteistyössä – myös koko maakunnan alueessa
AIVO – Aikuisopiskelun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut -projekti toteutettiin vuosina 2008-2010 pohjoiskarjalaisten aikuiskoulutusorganisaatioiden ja työ- ja elinkeinotoimiston yhteistyönä. Keskeisenä tavoitteena oli edistää monipuolisten aikuisopiskelun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen saatavuutta. Toiminta konkretisoitui aikuisopintojen neuvontapisteen perustamiseen Joensuussa. Lisäksi projekti järjesti lisä- ja täydennyskoulutusta ohjausosaamisesta aikuiskoulutuksen parissa neuvonta- ja ohjaustyötä tekeville henkilöille.
AIVOn toiminta jatkui projektin päätyttyä pienimuotoisempana aina vuoteen 2019 saakka. Vuosien varrella neuvontapisteen paikka vaihtui useamman kerran ja toiminta hiipui vähitellen niin, että loppuvaiheessa oli koulutustoimijoiden yhteinen infopiste muutamissa tapahtumissa. AIVOn merkitys oli erityisesti koulutusorganisaatioiden yhteistoiminnassa ja yhteistyössä aikuisen oppijan eduksi. Yhteistoimintaa hyödyntävä toiminta on jatkunut 2019 perustetussa Joensuun Luotsissa, jossa ammattikorkeakoulun henkilöstö osallistuu maahanmuuttaneille suunnatun toiminnan ja ohjauksen järjestämiseen. Karelian uraohjaaja on tavattavissa ja paikalla Luotsissa säännöllisesti.
Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoulun yksi tehtävistä oli tarjota aikuisille neuvonta- ja ohjauspalveluja maakunnan alueella. Käytännössä tämä tarkoitti maakuntakorkeakoulutoimijoiden osallistumista erilaisiin tapahtumiin eri puolella maakuntaa ja infotilaisuuksien järjestämistä. Yhteistyö AIVO-toimijoiden kanssa oli tiivistä.
Maakuntakorkeakoulun alkuvaiheessa Pielisen Karjalan alueelle palkattiin koulutuskoordinaattoreita. Koulutuskoordinaattoreiden tehtäviin kuuluivat opiskelua suunnittelevien ja jo opiskelemaan siirtyneiden tukeminen ja ohjaaminen esimerkiksi erilaisiin opiskelumahdollisuuksiin, ajankäyttöön, opintojen rahoitukseen, tiedonhankintaan ja monimuoto-opinnoissa tietotekniikan hyödyntämiseen liittyen (Ollilainen 2009). Koulutuskoordinaattorit myös tiedottivat alueella aktiivisesti korkeakoulutasoisista opiskelumahdollisuuksista.
Avoimen ammattikorkeakoulun neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittäminen verkostoyhteistyönä
Avointa korkeakouluopetusta on järjestetty vuodesta 1997 alkaen. Alkuvaiheessa avointa ammattikorkeakouluopetusta kehitettiin omille tutkinto-opiskelijoille, mutta vuodesta 2000 lähtien avoin opiskelumahdollisuus opiskella tutkintoon sisältyviä opintoja oli kaikilla. Uusi koulutusmuoto lisäsi mahdollisuuksia omaehtoiseen kouluttautumiseen ja se tuki elinikäistä oppimista sekä koulutuksen alueellista saatavuutta. Tavoitteellisen ja laajempien kokonaisuuksien opiskelemisen tueksi tarvittiin avoimen ammattikorkeakoulun ohjaus- ja neuvontapalveluiden kehittämistä (Opetusministeriö 2005).
Avoimen ammattikorkeakoulun valtakunnallisessa verkostossa tehtiin kartoituksia tiedottamis-, neuvonta- ja ohjaustyöhön liittyen sekä opiskelijoiden että henkilökunnan näkökulmasta. Pyrkimyksenä oli tuoda esiin hyviä toimintamalleja ja jakaa hyviä käytänteitä. Hyvät käytänteet liittyivät esimerkiksi aikuiskoulutusinfon tapaiseen keskitettyyn ”yhden luukun” periaatteeseen, avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijoille laadittuihin opiskeluoppaisiin, opintopolun mukaisesti rakennettuihin ja informatiivisiin nettisivuihin, neuvonta- ja ohjaustyön organisointiin ja tehtäväjakoihin jne. (esim. Lätti & Löf, 2016). Ammattikorkeakoulut pystyivät hyödyntämään hyviä käytänteitä oman toiminnan kehittämisessä.
Lopuksi
Kun katsoo taaksepäin erilaisia koulutuspoliittisia dokumentteja, kiinnittyy huomio siihen, että eri vuosikymmeninä on korostettu jokseenkin samoja asioita: työikäistä aikuisväestöä on kannustettu osaamisen kehittämiseen koko työuran ajan ja erityistä huolta on kannettu työelämän tarpeista sekä osaavan työvoiman saamisesta. Samanaikaisesti opiskelumuodot ja -mahdollisuudet ovat lisääntyneet ja monipuolistuneet. Aikuiskoulutuksella, elinikäisellä oppimisella ja viime vuosina korostetun jatkuvan oppimisen sekä näihin liittyen aikuisten urasuunnittelun ja opiskeluvalintojen tukemisella on ollut paikkansa. Ohjauksen muodot ja menetelmät muotoutuvat ajassa ja jo tällä hetkellä ratkotaan sitä, millaisia uusia ulottuvuuksia tekoäly voisi tuoda ohjaukseen.
Aikuisen oppijan ja opintoja suunnittelevan henkilön kysymykset ovat säilyneet muutosten keskellä samansuuntaisina ja ytimessä ovat edelleen ammatillinen kehittyminen, ajan ja paikan löytäminen opintoihin ja opiskeluun, opiskelukyky ja -taidot sekä elämäntilanteiden aiheuttamien muutosten pohdinnat.
Lähteet:
Lätti, M. & Putkuri, P. (toim.) Löytöretki aikuisohjauksen maailmaan – kokemuksia ja käytänteitä ammattikorkeakouluista. Joensuu: Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun julkaisuja B:18.
Lätti, M. & Löf, J. 2016. Avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijan ohjaus – ohjauksen mallit ja hyvät käytännöt. Joensuu: Karelia-ammattikorkeakoulun julkaisuja C: Raportteja 38.
Mikkonen, A-R. (toim.) 2003.ACCESS on mahdollisuus. Asiantuntijoiden kokemuksia aikuisten opiskelun perusvalmiuksien sisällön kehittämisestä. Joensuu: Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun julkaisusarja C: Raportteja 38.
Ollilainen, M. 2009. Maakuntakorkeakoulu luo mahdollisuuksia. Teoksessa Kallberg, K. & Pekkanen, P-R. (toim.) Maakuntakorkeakoulun monet muodot. Joensuu: Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun julkaisuja C: Raportteja 37.
Opetusministeriö. 2005. Avoimen ammattikorkeakoulun kehittämisen haasteet. Helsinki: Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2005:6.
Putkuri, P. 2003. Ohjaus muutoksen mahdollistajana. Kuvaus Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun aikuisohjauksen tilanteesta. Joensuu: Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun julkaisuja A: Tutkimuksia 13.
Kirjoittaja:
Mervi Lätti, erikoissuunnittelija, Karelia-ammattikorkeakoulu
Artikkelikuva: Freepik