Mitä sinulle tulee ensimmäisenä mieleen ikäihmisistä ja aktiivisesta arjesta maaseudulla? Ehkä näet mielessäsi kauniisti harmaantuneen ikäihmisen reippailemassa kansallismaisemassamme tai iloisena osallistumassa älypuhelimen välityksellä etäjumppaan. Vai onko hankala kuvitella rakennemuutoksen kourissa painivien maaseutumaisten alueiden tulevaisuutta näin positiivisessa valossa? Tai ehkä mielikuvasi on jotakin siltä väliltä.
Tässä kaksiosaisen artikkelin ensimmäisessä osassa tarkastelemme harvaan asuttujen alueiden tilannetta ikäihmisten näkökulmasta ja ikäihmisten odotuksia tulevaisuuden asumiselle.
Maaseutuparlamentissa Nurmeksessa 27.9.2024 järjestämässämme Aktiivista elämää maaseudulla -työpajassa pohdimme juuri näitä teemoja. Maaseutuparlamentti on valtakunnallinen maaseututapahtuma, joka on tarkoitettu kaikille maaseutujen tulevaisuuden kehittämisestä ja kansallisesta maaseutupolitiikasta kiinnostuneille (Maaseutuparlamentti 2024). Olimme tapahtumassa mukana Mehtimäen hyvinvoinnin ja liikunnan testausasema – uutta liiketoimintaa, palveluita ja yrittäjyyttä -kehittämishankkeessa harjoittelussa olevien sote-alan opiskelijoiden kanssa. Tarkoituksena oli kerätä tietoa erilaisten liikkuvien ja jalkautuvien hyvinvointipalveluiden kehittämistä varten erityisesti maaseudulla asuvien ikäihmisten näkökulmasta. Tarjosimme myös kaikille Maaseutuparlamentin kävijöille mahdollisuuden osallistua erilaisiin hyvinvointi- ja terveysmittauksiin hankkeen omalla pop up -pisteellä (kuva 1). Mutta mitä nämä liikkuvat palvelut oikein ovat?
Liikkuvilla palveluilla on pitkät perinteet
Liikkuvissa palveluissa ei ole kyse mistään uudesta trendistä, sillä Suomessa liikkuvia palveluja on ollut saatavilla pian sata vuotta: ensimmäisenä Elannon kauppa-auto vuonna 1932 ja myöhemmin pankkiauto vuonna 1952 (Tarkiainen & Valoheimo 2015, 33). Hyvä esimerkki Pohjois-Karjan liikkuvista palveluista on Matti Sallisen kauppa-auto. Sallisen kauppa-autoura alkoi vuonna 1972, ja kauppa-auto on edelleen tärkeä palvelu ihmisille, joilla olisi muuten pitkä matka kauppaan, kuten mökkiläisille, liikuntarajoitteisille ja yksin eläville. Sallinen ajaa autollaan Outokummun, Heinäveden ja Tuusniemen kylillä jopa viitenä päivänä viikossa. 86-vuotiasMatti Sallinen sai tänä vuonna kutsun Linnan juhliin arvostetusta työstään, joka on edistänyt yhteisöllisyyttä. (Yle 2024.)
Nykyisin liikkuvilla palveluilla voidaan korvata ja täydentää myös monia muita palveluja, kuten sosiaali- ja terveyspalveluja, asiointipalveluja, kulttuuripalveluja, ruokapalveluja jne. (Tarkiainen & Valoheimo 2015, 33). Taannoin Pohjois-Karjalassa tehty kysely yrityksille ja järjestöille paljastaa, että kaikki haastatellut palveluntuottajat, oli kyse sitten yrittäjästä, osuuskunnasta tai yhdistystoimijasta nostivat esiin sen, että kotiin vietävät palvelut, joista liikkuvat palvelut ovat yksi palvelumuoto, pitävät sisällään elementin, jota voisi kutsua välittämisen ja yhdessäolon hetkeksi. Jokainen tuottaja ymmärsi toimintansa luonteen niin, että palvelu ei ole pelkästään siivousta tai hoitamista, vaan se on vuorovaikutuksen hetki. (Tarkiainen & Valoheimo 2015, 54.)
Harvaan asuttujen alueiden väistämätön muutos
Väestökehityksestä johtuva alueiden erilaistuminen on yksi Suomen keskeisistä yhteiskuntapoliittisista haasteista. Suurimmat kaupungit ja niitä ympäröivät seudut ovat olleet työpaikka- ja talouskehityksen voittajia, kun taas ydinmaaseudun ja reuna-alueiden kunnat ja keskukset ovat heikentyneet. Tämä kehitystrendi näyttää väestöennusteiden mukaan edelleen voimistuvan. (Traficom 2024.) Pohjois-Karjalassa oli vuoden 2021 alkaessa osaksi maakuntaa tullut Heinävesi mukaan lukien 163 537 asukasta (Varis, Pitkänen, Siitonen, Niiranen & Nykänen 2021, 7). Ennustettu väkiluvun muutos Pohjois-Karjalassa vuonna 2024 – 2045 on – 5,5 % (Traficom 2024).
Pohjois-Karjalan kehitystä luonnehtii vahvasti väestörakenteen ikääntyminen. Kun vuoden 2010 lopulla yli 65-vuotiaiden osuus Pohjois-Karjalan väestöstä oli 20,2 %, se oli vuoden 2020 lopussa jo 27,3 %. Myös erot kuntien välillä ovat suuria. Esimerkiksi Rääkkylässä yli 65-vuotiaiden osuus oli vuoden 2020 lopussa 41,2 %, kun taas Kontiolahdella selkeästi vähemmän eli 17,9 %. Koko maan tasolla vastaava luku oli 22,7 %. (Varis ym. 2021, 8-9.)
Viimeisen 40 vuoden aikana Pohjois-Karjalan väestönkasvu on keskittynyt 20 km säteelle Joensuun keskustasta. Vaikka lähes puolet maakunnan väestöstä asuu edelleen maaseutualueilla, kaupungistuminen on ollut nopeaa. (Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto 2024, 2.) Kaupunkiväestön määrä (50,2 %) ylitti vuonna 2020 ensimmäistä kertaa maaseutuväestön määrän. Vuosina 2010–2020 Tilastokeskuksen luokituksessa kaupunkialueiksi määriteltyjen alueiden väkiluku kasvoi Pohjois-Karjalassa noin 7 200 henkilöllä eli 9,8 %. Vastaavasti maaseutualueiden väkiluku pienentyi lähes 13 700 henkilöllä eli 14,5 %. (Varis ym. 2021, 8-9.)
Pohjois-Karjala on pitkien välimatkojen maakunta. Kolmannes asukkaista kokee huonojen julkisten liikenneyhteyksien haittaavan liikkumista. Tilanne vaikuttaa myös sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuuteen. Terveyspalveluita käyttäneistä yli 75-vuotiaista 41 % koki hankalien matkojen haitanneen hoidon saamista. Sosiaalipalveluissa vastaava osuus oli 43 %. (Varis ym. 2021, 14.) Uuden teknologian ja digitalisaation hyödyntämistä lisätään koko ajan ja niiden käyttö on kasvanut. Parhaimmillaan digitalisaatio mahdollistaa palvelujen tuottavuuden, tehokkuuden, saavutettavuuden sekä asiakkaan valinnanvapauden lisääntymisen. Pohjois-karjalaisista 27,8 % palveluja käyttäneistä oli asioinut sähköisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa vuonna 2022. Kahta vuotta aiemmin vastaava luku oli 18,4 %. Esteitä ja huolia sähköisten palveluiden käyttöön liittyen kuitenkin esiintyy vielä paljon. (Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto 2024, 7.)
Pohjois-Karjalassa hyvinvoinnin haasteita ovat sosioekonomisten ongelmien ja elintapahaasteiden kasautuminen, korkea sairastavuus, ikääntyvä väestö, matala osallisuus, yksinäisyys ja pitkäaikaistyöttömyys. Pohjois-Karjalan korkeassa sairastavuudessa näkyy elintapahaasteiden kasautuminen. Mielenterveys-, tuki- ja liikuntaelinsairaus- sekä tapaturma- ja sepelvaltimotauti-indeksit ovat selvästi maan keskiarvoa korkeammat. Joka viides pohjoiskarjalainen aikuinen on lihava. Väestön tulotaso on matalampi kuin valtakunnallisesti ja toimeentulotuen saajien osuus on suurempi kuin koko maassa keskimäärin. Pohjois-Karjalan väestöstä yli neljännes on 65 vuotta täyttäneitä. Muuta maata korkeampi väestöllinen huoltosuhde lisää sekä sote- että muiden hyvinvointipalvelujen tarvetta. (Varis ym. 2021, 14.) Vuonna 2022 Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella 52 prosenttia 65 –vuotta täyttäneistä asui yksin, ja tässä ikäryhmässä 11,6 %:lla osallisuuden kokemus oli erittäin heikko (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2024).
Nevannon, Ilmarisen & Kauppisen (2024, 33-34) mukaan vuonna 2020 korkeimmat yli 65-vuotiaiden pienituloisten osuudet olivat Pohjois- ja Itä-Suomen sekä Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueilla. Ikäihmisten pienituloisuus näyttääkin keskittyvän maaseuduille ja ylipäänsä harvaan asutuille alueille. Nämä edellä esitetyt melko karut Pohjois-Karjalan tilannetta kuvaavat tiedot ja luvut asettavat melkoisia haasteita ikäihmisten hyvinvoinnin edistämiseen harvaan asutuilla alueilla. Josko kuitenkin jotakin kehittämisideoita Maaseutuparlamentissa pidetyssä työpajassamme syntyi?
Millaisia tulevaisuuden odotuksia ikäihmisillä on toimivasta arjesta ja asumisesta maaseutumaisilla alueilla?
Työpajassa keskusteltiin kolmesta teemasta, joista ensimmäisenä oli ikäihmisten tulevaisuuden odotukset. Maaseutumaisilla alueilla asuvien ikäihmisten odotukset tulevaisuudesta ovat hyvin samantyyppisiä kuin kaupungeissa asuvien, joskin maaseuduilla odotuksia voi olla koko ajan entistä vaikeampi saavuttaa. Ikäihmiset toivovat tulevaisuudelta ”ihmisen perusasioita”, kuten terveyttä, turvallisen kodin ja riittävästi kohtaamisia muiden ihmisten kanssa. Näitä tarpeita kuvataan hyvin Myllerin (2022, 20, 22, 24) tutkimuksessa, jossa harvaan asutuilla alueilla asuvat yli 65-vuotiaat ihmiset kertoivat, että pääsy omasta kodista ulos, liikkuminen, arkiset askareet, muiden ihmisten kohtaaminen sekä hyvä ruoka kuuluvat ikäystävälliseen arkeen. Heidän toiveissaan maaseutumainen elinympäristö näyttäytyy paikkana, jossa on palveluja ja liikkuminen on mahdollista. Osa ikäihmisten toiveista olisi hyvin matalalla kynnyksellä toteutettavissa, esim. luonnossa liikkuminen. Osa asioista vaatii sitten taas jo paljon enemmän koko yhteiskunnan tasolla, esim. erilaisten lähipalveluiden turvaaminen.
Kaikkien suomalaisten peruspalvelujen ydin muodostuu infrastruktuurista ja liikennepalveluista, sosiaali- ja terveyspalveluista, varhaiskasvatuksesta, opetus- ja koulutuspalveluista, kirjasto-, kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntapalveluista sekä turvallisuuspalveluista, kuten poliisi, pelastustoimi. Muita arjen sujuvuutta tukevia tärkeitä palveluja ovat kauppa, apteekki-, posti- sekä pankkipalvelut. Maaseutupoliittisen kokonaisohjelman (2021–2027) mukaan näiden edellä kuvattujen peruspalvelujen tuottamisen lähtökohtana tulisi olla eri väestöryhmien tarpeet. Lähipalvelujen turvaamiseksi tulisikin etsiä aktiivisesti uusia ratkaisuja ja asukaslähtöisiä palvelujen tuottamisen malleja. Digitalisaation mahdollisuudet palveluiden saavutettavuuden parantamiseen tulisi hyödyntää aktiivisesti. Maaseudun palveluja kannattaisi kehittää yhteistyössä eri toimijoiden kanssa niin kuntien ja maakuntien kuin kansallisten toimijoiden kanssa. (Kattilakoski ym. 2021, 45.)
Palveluiden järjestäminen maaseutumaisilla alueilla olikin yksi keskeinen teema työpajan keskusteluissa. On selvää, että maaseudulla tarvitaan (lähi)palveluja, mutta tarvitaan myös uusia tapoja järjestää niitä. Kaikki olivat yksimielisiä siitä, että monipuolisina liikkuvina ja jalkautuvina palveluina toteutettavat ratkaisut ovat varmasti tulevaisuuden suunta harvaan asutuilla alueilla. Toki näitäkin palveluja toteuttamaan tarvitaan työvoimaa.
Yhtenä ratkaisuna harvaan asuttujen alueiden kehittämiseksi on jo aiemmin ehdotettu monipaikkaisuuden hyödyntämistä. Tässä on kyse siitä, että eri paikkakunnalla pääsääntöisesti asuvat ihmiset viettävät vapaa-aikaansa esim. mökkipaikkakunnalla ja/tai tekevät etätöitä asuen vaikkapa iäkkäiden vanhempien kesäpaikalla. Monipaikkainen Pohjois-Karjala (MoniPoka) -hankkeen selvityksen mukaan monipaikkaiset vapaa-ajan asukkaat ovat merkittävä ryhmä, jotka lisäävät Pohjois-Karjalan kausittaista väestömäärää varsin merkittävästi. Työhön liittyvää monipaikkasuutta on Pohjois-Karjalassa vielä toistaiseksi vähemmän. Kuitenkin jopa neljännes kyselyyn vastanneista työikäisistä vastaajista on kiinnostunut erilaisista koko- tai osa-aikaisista työmahdollisuuksista Pohjois-Karjalassa. (Kattilakoski, Pitkänen & Saukkonen 2022, 46.) Ehkä monipaikkaisuus voisi tosiaan olla teema, johon kannattaisi Pohjois-Karjalan kunnissa jatkossa tarttua tiiviimmin.
Työpajassa nousi esiin, että turvallisuudentunne on keskeinen asia ikäihmisille. Ehkä se on sitä meille kaikille. Naapurissa näkyvät maatilan valot luovat varmuutta siitä, että apua saa lumen valtaaman kotitien auraukseen ja kahvitteluseuraa on tarjolla matalalla kynnyksellä.
Yhtenä ideana ilmoille heitettiin myös: ”voi kun saisi mummot, papat ja lapset asua samassa pihapiirissä kuten ennen oli tapana”. Taustalla näissä keskusteluissa lienee kaipuu eri-ikäisten ihmisten yhteisöllisyydestä osallisuuden ja turvallisuuden tunteen lisäämiseksi. Suomen Eduskunnan Tulevaisuusvaliokunnan julkaisussa rohkeat visiot ikääntymisen tulevaisuuskuvista liittyvät sukupolvien ketjun vahvistamiseen ja sukupolvien väliseen vuoropuheluun, mikä tarkoittaa sukupolvien välisen kohtaamisen mahdollistamista käytännössä esimerkiksi eri ikäryhmiä sekoittamalla. Yhä useampi meistä on jatkossa vailla ydinperhettä. Toisin sanoen moni meistä vanhenee siis ilman perhettä, mutta tarvitsee varmasti jonkin heimon, lauman tai viiteryhmän, johon identifioida itsensä. (Seikkula ja Petäjärvi 2022, 48.) Ehkäpä entistä useammalle oma heimo voisi löytyä yhteisestä pihapiiristä ja eri-ikäisten ihmisten muodostamasta Oma tupa -kommuunista Pohjois-Karjalasta (kuva 3)?
Artikkelikokonaisuuden toisessa osassa kerromme, millaista keskustelua ja ideoita työpajassamme syntyi ikäihmisten hyvinvointia tukevista ratkaisuista harvaan asutuilla alueilla. Pohdimme myös, millainen rooli teknologialla on ikäihmisten asumisen ja hyvinvoinnin tukemisessa.
Kirjoittajat:
Jaana Kurki, projektipäällikkö, Karelia-ammattikorkeakoulu
Seija Ollaranta, projektiasiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu
Kirjoittajista Jaana Kurki työskenteli Mehtimäki-hankkeessa Karelian-amk:n projektipäällikkönä syyskuun 2024 loppuun asti. Seija työskentelee Mehtimäki-hankkeessa projektiasiantuntijana ja erityisesti opiskelijayrittäjyyden edistämisen parissa.
Mehtimäen hyvinvoinnin ja liikunnan testausasema – uutta liiketoimintaa, palveluita ja yrittäjyyttä -hankekokonaisuus toteutetaan neljän organisaation yhteistyönä. Hankekokonaisuus koostuu investointi- ja kehittämishankkeesta. Toteuttajaorganisaatiot ovat Joensuun kaupunki, Itä-Suomen liikuntaopisto Oy, Karelia Ammattikorkeakoulu Oy ja Itä-Suomen yliopisto. Hankekokonaisuuden toteutusaika on 1.10.2023–31.12.2025. Hankkeen rahoitus tulee Euroopan oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF). Kehittämishankkeen budjetti on 1 208 583 € ja investointihankkeen 964 758. Hankekokonaisuus yhteensä 2 173 341 €. Lisätietoja hankkeesta: https://www.testlabmehtimaki.com/.
Lähteet:
Kattilakoski, M., Husberg, A., Kuhmonen, H-M., Rutanen, J., Vihinen, H., Töyli, P., Lukkari, T., Osmonen, E., Väre, T. & Äström, C. 2021. Ajassa uudistuva maaseutu – Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma 2021–2027. Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 2021:12. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-366-382-4 Haettu 15.11.2024
Kattilakoski M, Pitkänen, K. & Saukkonen, P. 2022. Monipaikkainen Pohjois-Karjala – monipaikkaisen työn, kansalaistoiminnan ja hoivan muodot ja kehittämistarpeet. Itä-Suomen yliopisto Alue- ja kuntatutkimuskeskus SPATIA raportteja 2022:4. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-4726-0 Haettu 16.11.2024
Maaseutuparlamentti 2024. https://www.maaseutuparlamentti.fi/ Haettu 6.11.2024
Myller, T. 2022. Ikäystävällisyystekijöitä harvaan asutulla maaseudulla. Teoksessa: Kukkonen, T. (toim.) IKÄ- JA MUISTIYSTÄVÄLLISET ELINYMPÄRISTÖT. Pohjois-Karjalan ikäihmisillä on asiaa. Karelia-ammattikorkeakoulun julkaisusarja: B, Oppimateriaaleja ja kokoomateoksia, 17-25. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-275-345-8 Haettu 14.11.2024
Nevanto, M., Ilmarinen, K. & Kauppinen, T.M. 2024. Alueelliset erot väestön ikärakenteessa ja ikääntyneiden elinoloissa. Yhteiskuntapolitiikka 89 (1), 29-43. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202402157388 Haettu 22.11.2024
Pohjois-Karjala Maakuntaliitto. 2024. Pohjois-Karjalan tilanne- ja kehityskuva. https://pohjois-karjala.fi/wp-content/uploads/2024/01/Pohjois-Karjalan-tilanne-ja-kehityskuva.pdf Haettu 15.11.2024
Seikkula, A. & Petäjäjärvi (toim.), K. 2022. IKÄÄNTYMISEN TULEVAISUUKSIA 2060 – taidevälitteinen asiantuntijadialogi uuden ajattelun lähteenä. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 2/2022. https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/julkaisut/Documents/tuvj_2-2022.pdf Haettu 15.11.2024
Tarkiainen, A. & Valoheimo, V. 2015. Liikkuvien palvelujen mahdollisuudet Pohjois-Karjalassa. Karelia-ammattikorkeakoulun julkaisuja C, Raportteja: 23. https://luovi.fi/wp-content/uploads/2020/09/liikkuvien-palvelujen-mahdollisuudet-pohjois-karjalassa.pdf Haettu 15.11.2024
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2024. Sotkanet. https://sotkanet.fi/sotkanet/fi/taulukko/?indicator=szZzAwA=®ion=s05LBgA=&year=sy5zsTbS0zUEAA==&gender=t&abs=f&color=f&buildVersion=3.1.1&buildTimestamp=202407081245 Haettu 2.12.2024
Traficom. 2024. https://tieto.traficom.fi/fi/tilastot/vaestorakenteen-muutos-haastaa-yhteiskuntaa#61845-2 Haettu 15.11.2024
Varis, E., Pitkänen, P., Siitonen, M., Niiranen, K. & Nykänen, J. 2021. Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2022–2025. POKAT 2025. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto. Julkaisu 202, 2021. https://pohjois-karjala.fi/wp-content/uploads/2022/03/202-POKAT-2025-%E2%80%93-Pohjois-Karjalan-maakuntaohjelma-2022-2025.pdf Haettu 18.11.2024
Yle. 2024. Matti Sallinen, 86, on ajanut kauppa-autoa pitkin sivukyliä 50 vuotta – sai nyt kutsun Linnan juhliin. https://yle.fi/a/74-20124555 Haettu 25.11.2024 Haettu 18.11.2024