Kahden vuoden välein järjestettävä valtakunnallinen Integration-tapahtuma kokoaa yhteen kotoutumisen ja pakolaisten vastaanoton toimijat ja ammattilaiset sekä nostaa esiin teemaan liittyvät ajankohtaiset aiheet. Tapahtumassa lukuisat toimijat pitävät työpajoja ja esityksiä eri teemoista. Lisäksi tapahtumassa on mahdollisuus tutustua eri palveluihin ja toimintoihin ständitorilla. Marraskuun puolivälissä 2024 Turun Logomossa pidetty tapahtuma oli järjestyksessään neljäs.
Integration-tapahtuma mielletään usein ensisijaisesti kuntien pakolaistyötä tekevien tapahtumaksi. Totuus kuitenkin on, että vuosien varrella kotoutumistyön sisältö on laajentunut koskemaan myös työ- ja koulutusperäistä maahanmuuttoa. Oppilaitosten henkilöstöä osallistuukin tapahtumaan kerta kerralta enemmän. Tänä vuonna Karelia-amk:n henkilöstöstä tapahtumaan osallistui Supporting Immigrants in Higher Education (SIMHE) -palvelun ja Talent Hub Eastern Finland -hankkeen tiimiläisiä. Tavoitteena oli kehittää omaa osaamista sekä jakaa ja hakea hyviä malleja ja käytänteitä, joita voidaan hyödyntää kansainvälisten opiskelijoiden kotoutumisen ja työllistymisen edistämisessä.
Vilkasta verkostoitumista
Tilaisuuden avanneen keynote-puheen piti tiedonjulkistamisen valtionpalkinnolla vuonna 2024 palkittu tutkija, vaikuttaja Shadia Rask. Raskin asiantuntemusta päästään hyödyntämään myös jatkossa, sillä hän toimii yhtenä kouluttajista valtakunnallisessa Kiihdytä antirasistista muutosta työyhteisössäsi -projektissa, jossa myös Karelia on mukana. Rask pohti puheenvuorossaan muun muassa sitä, tarvitsemmeko yhteiskunnassamme enemmän rohkeaa puhetta vai rohkaisevaa puhetta. Lisäksi puheessa painotettiin antirasistisen työotteen tärkeyttä eri sektoreilla. Kareliassa teemaa edistetään muun muassa Talent Hub Eastern Finland –hankkeen toimenpitein.
Tapahtuman ensimmäisenä päivänä Karelian tiimiliäiset tutustuivat muun muassa kotoutumisen asiakastietojärjestelmään, tekoälyn käyttöön kotoutumistyössä sekä VINCE-hankkeeseen, jossa Turun amk yhdessä hankekumppaneidensa kanssa kehittää luotettavaa tekoälyyn pohjaavaa ohjaussovellusta, jossa on mukana käännösohjelma. Tämän tyyppisestä sovelluksesta voisi olla tulevaisuudessa hyötyä kv-opiskelijoiden kotoutumisen ja työllistymisen edistämiseen liittyvässä ohjaustyössä.
Ständitorilla kävi kova kuhina jo ensimmäisenä tapahtumapäivänä. Kymmenet hankkeet ja palvelut esittelivät toimintaansa ja ständeillä verkostoiduttiin ja jaettiin hyviä malleja ja käytänteitä ahkerasti. Kuudessa eri tilassa pyöri koko tapahtuman ajan ohjelmaa: puheenvuoroja, esittelyjä, haastatteluja, paneelikeskusteluja, työpajoja ja elokuvanäytöksiä.
Hyvät mallit jakoon
Toisen päivän keynote-puheen piti Senior Reseacher Vilde Hernes Metropolitan yliopistosta Oslosta. Hän vertaili Ukrainasta paenneiden tilapäistä suojelua saavien vastaanottoon, lainsäädäntöön ja linjauksiin liittyviä eroja Norjan, Tanskan ja Ruotsin välillä. Useammassa Pohjoismaassa lainsäädäntö ja linjaukset ovat kiristymässä, kun sota on pitkittynyt, vaikka voidaan katsoa, että hyökkäyssodan alettua ukrainalaisten asema oli yleisesti parempi kuin muiden pakolaisten. Myös korkeakoulut ja muut toimijat ovat aktiivisesti kehittäneet palveluita ja tukitoimia ukrainalaisten tueksi. Karelia on vuosina 2022-2024 kehittänyt korkeakoulutuksen saavutettavuutta yhdessä kahdeksan muun ammattikorkeakoulun kanssa luomalla englanninkielisen valmentavan koulutuksen PrepProg-hankkeessa.
Hyvien mallien jakaminen on tärkeä osa hankkeiden vaikuttavuuden lisäämisessä. On tärkeää, että tuloksista tiedotetaan mahdollisimman laajasti niin, että muut voivat niistä hyötyä. Spot yrittäjyysvalmentamo -hankkeessa (ESR) etsittiin ratkaisuja siihen, millainen on maahanmuuttajataustaisten yrittäjyyttä tukeva matalan kynnyksen palvelu. Jalkautuva työote yrittäjyyden ja yhteisöjen tukena -työpajassa projektipäällikkö Pihla Ruuskanen ja yrittäjyysvalmentaja Abdirahman Mohamud-Yusuf Kalliolan koulutus- ja työllisyyspalveluista esittelivät, miten palvelujen saavutettavuutta voi kehittää jalkautuvalla työotteella.
Hankkeen työntekijät kutsuivat aluksi potentiaalisia yrittäjiä yrittäjyysvalmentamon toimitilaan kuulemaan alkuvaiheen yritysvalmennuksista, mutta osallistujia ei saapunut juurikaan paikalle. Tämän kokemuksen jälkeen hankehenkilöstö päätti jalkautua sinne, missä maahanmuuttaneet kokoontuvat. He kävivät eri etnisten ryhmien kokoontumisissa, kuten somalinaisten illanvietossa, eri harrastuspiireissä sekä järjestöjen tilaisuuksissa ja kokouksissa mainostamassa palveluitaan. Näin he saavuttivat suuremman joukon yrittäjyydestä kiinnostuneita ihmisiä. Koska Talent Hub Eastern Finland -hankkeessa kehitetään tukea Itä-Suomessa toimiville kansainvälisille yrittäjille, pidettiin tätä työpajaa erityisen mielenkiintoisena.
Kaksisuuntaista kotoutumista kulttuurin keinoin
Erityisen ilahduttavaa oli nähdä, miten paljon kulttuuria oli mukana tämän vuoden tapahtumaohjelmassa. Kulttuurin keinoin voidaan edistää kaksisuuntaista kotoutumista, sillä kulttuuri yhdistää ihmisiä. Kulttuurin keinoin on myös mahdollista käsitellä hyvinkin vaikeita teemoja.
Esikoiskirjailija Sara Al Husainin kirjailijahaastattelussa paneuduttiin paitsi Huono tyttö -romaaniin, myös siihen, miten yhteiskunnassamme voisi ja pitäisi puuttua kunniaväkivaltaan ja sosiaaliseen kontrollointiin. Huono tyttö on kirjailijan omiin kokemuksiin perustuva romaani maahanmuuttajatyttöjen ja –naisten elämästä ja asemasta sekä islamin uskon jättämisestä. Al Husaini korosti, että vaikka joitakin asioita voi olla vaikeaa ottaa puheeksi, parhaimmillaan kysymyksellään voi tulla pelastaneeksi elämän.
Osana ohjelmaa oli tarjolla myös elokuvanäytöksiä. Kaisa Rastimon ohjaama Nasrin’s Voice dokumenttielokuva oli vaikuttava ja tunteisiin vetoava kuvaus ihmiskaupasta, nuoren kurdinaisen itsenäistymisestä ja tilanteesta, johon Nasrin joutuu riuhtaistessaan itsensä irti pakkoavioliitosta. Synkistä teemoistaan huolimatta elokuva on myös tarina selviytymisestä, rohkeudesta ja toivosta. Nasrin on lapsivaimo ja kolmen tyttären äiti, jonka elämää sanelee “omistajan” eli aviomiehen säännöt. Suomeen muutettuaan Nasrinista kuoriutuu rohkea, päättäväinen nainen, joka ohjailee itse elämäänsä. Hän raivaa sisukkuudellaan tiensä Suomen byrokratian viidakossa eteenpäin, järjestää lapsilleen päiväkotipaikat, opiskelee itselleen ammatin, opettelee suomen kielen ja perustaa oman yrityksen. Suomen kielen oppiminen osoittautuu Nasrinille käänteentekeväksi voimavaraksi. Tärkeässä roolissa on Nasrinin suomen kielen opettaja, joka kohtaa hänet ihmisenä ja kannustaa elämässä eteenpäin. Tämä herätti ajatuksen siitä, että kaikkein tärkeintä tukea kansainvälisten opiskelijoidenkin kohdalla on varmasti heidän aito kohtaamisensa kaiken asiapitoisen neuvonnan ohella. Elokuva on vahva keino vaikuttaa ja herättää ajatuksia. Dokumenttielokuva avasi silmät sille, kuinka Suomessakin asuu ihmiskaupan uhreja ja kuinka meidän tulisi myös oppilaitoksissa oppia näkemään merkkejä tästä, jotta voisimme ohjata mahdollisia uhreja avun piiriin.
Oulun yliopiston tutkijatohtori Outi Kähäri, Siirtolaisuusinstituutin erikoistutkija Sari Vanhanen sekä toimittaja Nadja Mikkonen keskustelivat podcastien hyödyntämisestä yhteiskunnallisena keskusteluareenana. Sessiossa keskusteltiin sosiaalisen median moniäänisyydestä, erilaisista kuulijoista sekä podcastin ja sosiaalisen median tarjoamista mahdollisuuksista yhteiskunnalliselle keskustelulle koskien muun muassa kaksisuuntaista integraatiota, kulttuurisia kysymyksiä ja rasismia. Tämä laittoi pohtimaan, voisivatko oppilaitokset hyödyntää podcasteja osana aluevaikuttamistyötään entistä enemmän.
Kiitos Turku! Karelian väki sai tapahtumasta paljon hyviä eväitä reppuun. On tärkeää tavata oman alan asiantuntijoita, vaihtaa kuulumisia, kuulla tulevaisuuden tarpeista ja verkostoitua. Osaaminen kehittyi ja mieli virkistyi syksyn pimeyden keskellä.
Kirjoittajat:
Mia Sevonius-Male, maahanmuuttajatyön asiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu
Sanna Jeskanen, projektiasiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu
Taru Väisänen, maahanmuuttajatyön asiantuntija & SIMHE-ohjaaja, Karelia-ammattikorkeakoulu
Talent Hub Eastern Finland -hanketta rahoitetaan Euroopan sosiaalirahasto plussasta (ESR+). Hanketta toteuttavat Itä-Suomen yliopisto (päätoteuttaja), Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, Karelia Ammattikorkeakoulu Oy, Pohjois-Karjalan Koulutuskuntayhtymä, Savon Koulutuskuntayhtymä ja Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä. Hanke toteutetaan vuosina 2023–2027.
Talent Hub Eastern Finland-hankkeessa edistetään seuraavia YK:n kestävän kehityksen tavoitteita (Agenda 2030): Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua.