Karelia-ammattikorkeakoulu oli mukana viemässä maankäyttösektorin osaamista eteenpäin syyskuussa päättyneessä Maankäyttösektorin ilmasto-osaamisen koulutusyhteistyö -hankkeessa, eli tuttavallisemmin KOMIO-hankkeessa. Hankkeen tavoitteena oli ammattikorkeakoulujen TKI-hankkeiden, erityisesti Hiilestä kiinni -hankkeiden, tulosten kokoaminen avoimiksi oppimateriaaleiksi, siihen liittyvästä tiedottamisesta huolehtiminen, tiedon jalkauttaminen sekä maankäyttösektorin ilmastotoimiin liittyvän tiedon lisääminen.
Hankkeen rahoittajana toimi Maa- ja metsätalousministeriö ja hanke oli osa maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuutta. Hankkeen toteuttajina oli yhdeksän suomalaista ammattikorkeakoulua. Päätoteuttajana oli Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy (SeAmk) ja osatoteuttajina Lapin ammattikorkeakoulu Oy (Lapin AMK), Hämeen ammattikorkeakoulu Oy (HAMK), Jyväskylän ammattikorkeakoulu Oy (JAMK), Savonia-ammattikorkeakoulu Oy (Savonia), Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy (XAMK), Karelia Ammattikorkeakoulu Oy (Karelia), Oulun ammattikorkeakoulu Oy (OAMK) ja Ab Yrkeshögskolan vid Åbo Akademi (Novia).
Tuumasta toimeen
Hankkeen aikataulu oli tavoitteet huomioiden tiivis, 1.8.2023-30.9.2024, ja aihepiiri laaja. Hankkeen tarkoituksena oli hyödyntää jo olemassa olevien tutkimushankkeiden tuloksia, joten tietoa hankkeen pohjaksi oli paljon saatavilla, vaikkakin osa hankkeiden tuloksista olikin vasta valmistumisvaiheessa. Hiilestä kiinni -ohjelman rahoittamien hankkeiden tuloksista löytyi paljon uutta hyödynnettävää ja kun lisäksi ajankohtaista tietoa ilmastonmuutokseen, hiilensidontaan ja -varastointiin liittyen on muutenkin kohtuullisen runsaasti saatavilla, taustalähteitä hankkeen tueksi oli paljon käytettävissä.
Hankkeen aluksi järjestettiin osallistujien tapaaminen Rovaniemellä marraskuussa 2023. Kick off mahdollisti hankkeen eri osapuolten tapaamisen kasvotusten ja antoi hyvän alkusysäyksen hankkeen tehokkaalle etenemiselle. Kasvotusten tapaamista pidettiin erityisen tärkeänä siitä syystä, että osallistuvia tahoja oli paljon eivätkä osallistujat juurikaan tunteneet toisiaan entuudestaan. Kick off:n aikana paitsi tutustuttiin ja luotiin suhteita, tarkennettiin myös hankesuunnitelman tehtäviä ja aikataulutettiin tulevaa. Hankkeen etenemissuunnitelma saatiinkin konkretisoitua Rovaniemellä ja hanke pääsi heti hyvään alkuvauhtiin. Ne osallistujat, jotka eivät päässeet paikan päälle Rovaniemelle, pidettiin tilanteen tasalla ja mukana tekemisessä myöhemmin etänä järjestettyjen ryhmätyöpäivien aikana. Hyvin onnistuneesta aloituksesta kertoi paljon se, että etänä järjestetyissä ryhmätyöpäivissä tunnelma oli välitön ja osallistujat toimeliaita sekä idearikkaita.
Avoimet oppimateriaalit ja Agrihubi
Hankkeen yhtenä tavoitteena oli luoda maankäyttösektorin ilmasto-osaamiseen liittyvää ajankohtaista avointa oppimateriaalia sekä viestiä ajankohtaisista aiheista monipuolisille kohderyhmille. Hankkeessa järjestettiinkin mm. webinaareja ja lisäksi viestiä jaettiin eteenpäin erilaisten artikkeleiden ja blogikirjoitusten avulla. Oppimateriaaliprosessin aikana huomattiin, että aihepiirejä käsiteltiin myös monissa yksittäisissä KOMIOn ulkopuolisissa hankkeissa. Näiden hankkeiden kanssa päätettiin tehdä yhteistyötä, jotta samaa työtä ei suotta tehtäisi monessa hankkeessa päällekkäin. Turhan työn sijaan hankkeiden välille luotiinkin yhdistäviä suhteita ja niistä pyrittiin löytämään synergiaetuja.
Avoimien oppimateriaalien luominen tehtiin jaottelemalla ensin laaja maankäyttösektorien ilmastotoimet -aihepiiri pienempiin osiin. Oppimateriaalien luomista varten hankkeeseen osallistujat jakautuivatkin ryhmiin, joista kukin ryhmä keskittyi tietyn maankäyttösektorin asioihin. Lopputuloksen oppimateriaalia syntyi seuraavista aihepiireistä: Hiiliviljely peltoviljelyssä, Ilmastoviisas älymaatalous, Vesiensuojelu, Bioenergia, Metsät ja turvemaat sekä Arktiset erityispiirteet. Osa materiaaleista käännettiin myös ruotsiksi ja osa tehtiin englanniksi. Oppimateriaalit löytyvät Avointen oppimateriaalien kirjastosta ja ne ovat vapaasti kaikkien hyödynnettävissä.
Karelian pääpanos materiaalien valmistelussa painottui Metsät ja turvemaat -ryhmään, joka koettiin luonnollisesti yhdeksi vahvaksi osaamisalueeksemme. Ryhmässä valmisteltiin oppimateriaalit seuraaviin aihepiireihin liittyen: jatkuva kasvatus, suometsien hoito, turvemaiden metsitys ja varautuminen kirjanpainajatuhoihin.
Viestintä niin oppimateriaaleihin kuin muuhunkin toimintaan liittyen tapahtui pääosin Agrihubi-alustalla, joka on maa- ja puutarhatalouden osaamisverkosto. Sen tavoitteena on koota alan toimijat yhteen maaseutuyrittäjien tueksi ja yhteistyöllä viedä tällä tavoin tekemistä eteenpäin. Agrihubi-toimintaa koordinoi Luonnonvarakeskus. AgriHubista löytyy paljon tietoa ja neuvoja maanviljelyyn, mutta myös metsänhoitoon ja maankäytön ilmastokestävin ratkaisuihin liittyen. Agrihubista löytyy myös tietoa alan koulutuksista ja webinaareista. Agrihubiin rekisteröitymällä saa tilattua itselleen omiin kiinnostuksen kohteisiin liittyvistä uutisista ja aihepiireistä ilmoitukset, mutta halutessaan sivuja voi toki seurata rekisteröitymättäkin.
Kolmen miljoonan konferenssi
Hankkeen päätapahtuma, Kolmen miljoonan konferenssi, järjestettiin Seinäjoella toukokuussa. Kolmen miljoonan konferenssin nimi juontaa juurensa maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman mukaiseen tavoitteeseen kolmen miljoonan hiilidioksidiekvivalenttitonnin vuotuisesta ilmastovaikutuksesta vuoteen 2035 mennessä. Konferenssi oli suunnattu maankäyttösektorin toimijoille, maanviljelijöille ja metsänomistajille. Päivän teemana olivat maankäyttösektorin ilmasto-osaaminen sekä olemassa olevat ja tulevaisuudessa tarvittavat taidot ja menetelmät. Kolmen miljoonan konferenssin yhteydessä järjestettiin myös hankemessut, joissa maankäyttösektorin ilmastotoimiin liittyviä hankkeita esittäytyi ja verkostoitui.
Tapahtumassa oli päivän aikana puhujina monipuolinen joukko ilmastoalan asiantuntijoita, viljelijöitä, metsänomistajia ja opiskelijoita. Osa esityksistä tulkattiin myös ruotsiksi, jotta ruotsinkielistenkin oli helppo seurata ohjelmaa. Päivän ohjelma striimattiin ulospäin suorana lähetyksenä, jotta kaikilla oli mahdollisuus päästä kuulolle. Striimaus nähtiin erityisen tärkeänä vaihtoehtona nimenomaan konferenssin yhdelle tärkeimmistä kohderyhmistä, maanviljelijöille, sillä toukokuu ajankohtana on heille erityisen kiireistä aikaa peltotöiden osalta. Näin olikin, sillä langoilla vieraili noin satakunta kuulijaa päivän aikana. Kareliasta tapahtumassa oli mukana henkilöstöä niin paikan päällä itse tapahtumassa kuin verkonkin välityksellä.
Hankkeen päätös ja loppuseminaari
KOMIOI-hanke saatiin päätökseen syksyllä 2024 ja tehdyn työn kunniaksi järjestettiin hankkeen päätösseminaari syyskuussa Saarijärvellä. Kareliasta mukaan pääsi osallistumaan kaksi hankehenkilöä. Tapahtumapaikkana toimi Saarijärven biotalouskampus, jossa järjestetään koulutusta niin Jyväskylän ammattikorkeakoulun kuin Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopistonkin toimesta.
Päätösseminaarissa käytiin läpi hankkeen aikaansaannoksia ja koottiin tulokset yhteen yhdeksi kokonaisuudeksi. Lisäksi ajatuksia suunnattiin jo tulevaan ja jatkoon, sillä maankäyttösektorin ammattikorkeakoulutason yhteistyölle nähtiin olevan ehdottomasti tarvetta myös tulevaisuudessa. KOMIO-hankkeen mahdollistama verkostoituminen koettiin erittäin tärkeäksi asiaksi ja erityisesti siihen liittyen toivottiinkin jatkoa. Suunnitelmat tulevan suhteen saatiin jo oikein hyvälle mallille ja niiden myötä maankäyttösektorin osalta voitaneenkin odottaa yhteistekemistä myös jatkossa.
Kirjoittajat:
Mari Hautala, opettaja, Karelia-ammattikorkeakoulu
Sini Rantanen, koulutuspäällikkö, Karelia-ammattikorkeakoulu