On sanomattakin selvää, että ammattikorkeakoulujen vuorovaikutuksellinen tehtävä ja käytännönläheisyys edellyttävät yhteistyötä työelämän kanssa. Yhteistyötä tehdään hyvin monella eri tasolla laajemmasta strategisesta kehittämisestä aina opiskelijoiden työelämävalmiuksien ja osaamisen kehittämisen tasolle. Yhteistyötä voidaan tarkastella koulutuksen näkökulmasta työelämäpedagogiikan käsitteen avulla. Virtasen, Helinin ja Tynjälän (2020, 7) määrittelyn mukaan työelämäpedagogiikka sisältää opiskelijoiden työelämätaitojen kehittämisen ja ohjauksen lisäksi myös työelämänäkökulman liittyen opetussuunnitelmatyöhön sekä TKI-toimintaan.
Tämä artikkeli on osa artikkelisarjaa, jossa tarkastelemme työelämäyhteistyötä ja työelämäpedagogiikkaa laajasti niin opiskelijoiden, koulutuksen kuin työelämän näkökulmasta. Tässä artikkelissa tuomme esiin Karelia-ammattikorkeakoulussa olemassa olevia hyviä käytäntöjä ja tunnistamme myös tekijöitä, jotka haastavat systemaattisempaa yhteistyötä.
Työelämäyhteistyön moninaiset muodot ja pedagogiset mallit
Korkeakoulutuksen vuorovaikutussuhdetta työelämään voidaan tarkastella useista erilaisista pedagogisista malleista käsin. Niukimmillaan vuorovaikutus työelämän kanssa on harjoittelupaikkojen järjestämistä. Astetta syvemmässä vuorovaikutuksessa opiskelijan oppimista tuetaan kannustamalla opiskelijaa reflektoimaan työstään ja kokemuksistaan. Laajimmillaan yhteistyöhön tulee lisäksi työelämän kehittämisen aspekti, jossa yhdessä luoduissa oppimisympäristöissä kaikki osapuolet oppivat, ei pelkästään opiskelija. (Guile & Griffiths 2001, Tynjälän, Helinin ja Virtasen 2020, 15 mukaan.)
Tuoreempi Jääskelän, Nykäsen ja Tynjälän (2018) jäsennys erottelee ammattikorkeakoulujen käytännöt opiskelijoiden työelämätaitojen kehittämisessä neljään eri malliin. Spesialistisessa mallissa työelämätaidot on eriytetty substanssiosaamisesta ja delegoitu erityisasiantuntijoille. Tiedepohjaisen uudistamisen mallissa korkeakoulujen tehtäväksi nähdään uuden tiedon tuottaminen ja tietyntyyppinen muutosagenttina työelämässä toimiminen. Integratiivisessa projektimallissa teoria ja käytäntö yhdistyvät esimerkiksi opintojaksoilla tehtävien työelämäprojektien ja yksittäisten opettajien toteuttamina. Verkostoituneen kulttuurin mallin nimi jo itsessään kuvaa sitä, että työelämän kanssa on luotu verkostot ja työelämätaitojen kehittäminen sisältyy opetussuunnitelmiin ja koulutuksen rakenteisiin. (Jääskelä, Nykänen, Tynjälä 2018, 13–15.)
Työ- elinkeinoministeriön (TEM) ja Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) teettämässä Korkeakoulujen työelämäyhteistyön tilannekuva -selvityksessä (2018) työelämäyhteistyön erilaisia muotoja on tarkasteltu eurooppalaisen viitekehyksen avulla. Viitekehyksessä yhteistyö jaetaan opetukseen, tutkimukseen, osaamisen siirtoon ja hallinnon tasolle (kuva 1). Jokaisella tasolla on useampia erilaisia yhteistyön muotoja opetuksen ja tutkimuksen ollessa niitä tutuimpia. (Jääskö, Korpela, Laaksonen, Pienonen, Davey & Meerman 2018.)
Selvityksessä tuodaan esille, että vaikka työelämäyhteistyön tapoja on monia, rakentuu yhteistyö yksilöiden halukkuuden ja kykyjen varaan. Henkilöstö tekee yhteistyötä, mikäli he kokevat sen merkitykselliseksi joko yhteiskunnalle tai se tuottaa sisältöä opetus- tai tutkimustyöhön. Yhteistyön moninaisia tapoja ei myöskään tunnisteta riittävän hyvin korkeakoulun tai työelämän keskuudessa. Selvitykseen osallistui korkeakoulujen johtoa ja hallintoa, tutkijoita ja opetushenkilökuntaa sekä yritysten edustajia. (Jääskö, Korpela, Laaksonen, Pienonen 2018.)
Harjoittelujen hyvät käytänteet laajemmin käyttöön kaikkeen työelämäyhteistyöhön
Keskeisin työelämäyhteistyön muoto ammattikorkeakouluissa ovat käytännön harjoittelut, joita sote-koulutuksissa on nykyisten opetussuunnitelmien mukaan keskimäärin 50 opintopistettä. Kareliassa harjoitteluihin on kehittynyt toimiva ja vakaa yhteistyörakenne työelämän kanssa, jota valtakunnalliset opiskelijaohjauksen laatusuositukset tukevat (Valtakunnallinen opiskelijaohjauksen kehittämisverkosto 2017). Lisäksi jokaisella koulutusalalla on alakohtaisesti huomioitavat erityispiirteet.
Kareliassa jokaiselle sote-koulutukselle on nimetty koulutusalakohtaisesti harjoittelukoordinaattori. Karelia, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Riveria ja Pohjois-Karjalan hyvinvointialue Siun sote järjestävät yhdessä kolmiportaista opiskelijaohjaajakoulutusta toiminnan laadun ja työelämäohjaajien ohjausosaamisen kehittämiseksi vuosittain. Harjoitteluiden toteutumista seurataan opiskelijoiden opintojakso- ja harjoittelukohtaisten palautteiden, vuosittaisen opiskelijoiden Opala-kyselyn sekä ammattikorkeakoulun Workseed-oppimisalustan kautta informoidun työelämäohjaajien palautekyselyiden avulla. Työelämätapaamisia järjestetään vuosittain 1–2 kertaa.
Yhtenä työelämältä paljon positiivista palautetta saaneena harjoitteluna voidaan nostaa esiin Karelian sosiaali- ja terveysalojen ensimmäisen opiskeluvuoden Hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn edistämisen 2 op (HTT) -harjoittelu, joka toteutetaan lukukausittain opiskelijoille yhdessä työelämäyhteistyön kanssa. HTT-harjoittelussa opiskelijat pääsevät tiimityönä suunnittelemaan, toteuttamaan ja arvioimaan käytännön projektipäivän. HTT-harjoittelun opintojaksolla on vastattu työelämän isoihinkin toimeksiantoihin esimerkiksi yksinäisyystyön osalta. Yksinäisyys on tunnistettu laajempana, eri ikäisiä koskettavana ilmiönä sekä hyvinvointialueen terveyden- ja hyvinvoinnin edistämisen työssä, mutta myös hyvinvointialueen omassa strategiatyössä (Maakuntaliitto 2022; Pohjois-Karjalan hyvinvointialue Siun sote 2024.) HTT-harjoittelussa on viime vuosina pilotoitu myös etätoteutuksia ja osallisuustyön eri toteutusmuotoja. Etänä tapahtuvista toteutuksista on saatu hyviä kokemuksia, ja niitä on suunnitteilla harjoitteluun edelleen.
Harjoitteluihin muodostettuja selkeitä, yhteisiä rakenteita tulisi saada laajennettua myös muuhun työelämäyhteistyöhön. Hyviä esimerkkejä tällaisista rakenteista ovat mm. yhdessä järjestetyt tapaamiset ja koulutukset.
Toimiva työelämäyhteistyö molemminpuolisen hyödyn tuottajana
Työelämäyhteistyötä tehdään myös erilaisin työelämään tehtävin projektein. 5. lukukauden sosionomiopiskelijat toteuttavat Projekti- ja yhteisökehittäminen (5 op) -opintojaksolla työelämäprojektin, jossa opiskelijat toimivat työelämän toimeksiannon pohjalta pienryhmänä yhteisölähtöisen kehittämisen ja innostamisen kehittämistehtävän parissa. Sosionomiopiskelijat soveltavat projektitöissään yhteisölähtöisiä, kulttuurihyvinvointia ja osallisuutta vahvistavia menetelmiä.
Opintojaksolla tehdään yhteistyötä monien eri toimijatahojen kanssa, ja jokaisessa toteutuksessa on mukana keskimäärin kymmenen työelämätoimijaa mm. järjestö-, kunta- ja hyvinvointialuekentältä. Työelämän toimeksiantajat ovat kokeneet, että opiskelijat tuovat uusia näkökulmia ja tuoreita toteutustapoja työelämään. Sosionomiopiskelijoilla on erityisosaamista osallistavaan kohtaamiseen ja projektityön menetelmien soveltamiseen.
Projekti- ja yhteisökehittäminen -opintojakson työelämäyhteistyötä on kehitetty vuonna 2024 puitesopimusmallille, jotta yhteistyöstä ja opiskelijoiden kehittämistehtävien käynnistymisistä saadaan mahdollisimman sujuvia. Työelämän pitkäkestoiset yhteistyökumppanit mahdollistavat opintojakson yhteiskehittämisen työelämän kanssa sekä tiiviimmän yhteistyön opetussuunnitelman arvioinnissa ja kehittämisessä.
Myös fysioterapiakoulutuksessa on useampia opintojaksoja, joiden aikana opiskelijat kohtaavat asiakkaita ja pääsevät tekemään käytännön asiakastyötä. Opintojaksoon integroitua työelämäyhteistyötä toteutetaan heti ensimmäisestä lukukaudesta alkaen aina opintojen loppupuolelle saakka. Kumppanuudet painottuvat asiakasohjauksiin ja fysioterapian toteuttamiseen erilaisten asiakkaiden tai ryhmien kanssa. Tärkeänä lähtökohtana kaikelle suunnitellulle yhteistyölle on molemminpuolinen hyöty. Yhteistyö tukee opiskelijan oppimista ja osaamisen kehittymistä, ja asiakas tulee kohdatuksi, saa tietoa omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan sekä osallistuu erilaisin menetelmin toteutettuun fysioterapiaan.
Fysioterapiakoulutuksessa yhteistyötä tehdään laajasti eri sektoreiden toimijoiden kanssa niin järjestöjen, yhdistysten, hyvinvointialueen kuin kuntien varhaiskasvatuksen, perusopetuksesta ja liikuntatoimen kanssa. Lisäksi monilla opintojaksoilla haetaan asiakkaita myös avoimesti. Usein potentiaalisten asiakkaiden tavoittamiseksi yhteistyö esimerkiksi terveysaseman lääkäreiden tai järjestöjen kautta on kuitenkin välttämätöntä.
Työelämäyhteistyö edellyttää tarkkaa suunnittelua ja organisointia
Vaikka Kareliassa on käytössä monipuolisesti erilaisia työelämäyhteistyön muotoja, on tunnistettava, että yhteistyö edellyttää paljon suunnittelua ja organisointia. Työelämäyhteistyöhön liittyy aina tarve useamman toimijan aikataulujen yhteensovittamisesta. Päivätoteutusten lisäksi jokaisella sote-koulutuksella on erilaisia monimuotototeutuksia, joihin jokainen sote-koulutus on tehnyt omat palvelulupauksensa. Myös verkko-opintojen määrä on kasvanut, ja opiskelijat tulevat ympäri Suomea. Lisäksi opiskelijoiden määrä toteutuksilla voi vaihdella suuresti. Koulutusten sisäänottomääristä riippuen yhteistyötä voi olla joka lukukaudella tai kerran vuodessa. Yhteistyön jatkuvuuden ja kehittämisen näkökulmasta kerran vuodessa toteutuva yhteistyökin vaatii säännöllistä yhteydenpitoa muunakin aikana, jottei yhteistyötä jouduta aloittamaan aina uudelleen alusta.
Erilaiset variaatiot ja muuttuvat olosuhteet haastavat työelämäyhteistyön toteutusta, kun opettajan on räätälöitävä toteutusta joka kerta. Työelämäyhteistyö on aina riskinottoa, sillä yllättäviä muutoksia ja haasteita tapahtuu aina, ja opettajan on ratkaistava ne toteutuksen aikana. Mitä jos tarpeellisia kumppaneita, asiakkaita tai muita yhteistyötahoja ei löydykään opintojakson aikatauluun sopien riittävää määrää? Ketä silloin voidaan hälyttää paikalle, jotta opiskelijoiden oppimisen kannalta mielekäs toiminta edelleen mahdollistuu? Olipa sitten kyseessä työelämäkumppanin henkilöstössä tapahtuvat muutokset, asiakkaiden sairastumiset tai muut poisjäännit, toimijoiden aikataulut, osaamista edistävän työskentelyn ja toimintaympäristön varmistuminen tai monet muut mahdolliset tilanteet, joista läheskään kaikkiin ei taitavakaan varautuja pysty ennakkoon valmistautumaan.
Opiskelijan näkökulmasta on merkityksellistä, että työelämäyhteistyötä sisältävän opintojakson kokonaiskuormitus arvioidaan huolellisesti ja yhteistyölle asetetut tavoitteet ovat selkeitä kaikille toiminnan osapuolille. Työelämäyhteistyötä sisältävien opintojaksojen suunnittelussa on huomioitava, kuinka laajoja sisältöjä ja tehtäviä opintojaksoon sisällytetään. Yhteistyötä sisältävillä opintojaksoilla ei opetella pelkästään substanssia, vaan iso osa tavoitteista liittyy geneerisiin taitoihin ja työelämätaitoihin. Opiskelijalle työelämäyhteistyö voi tarkoittaa useita ensi kertaa koettavia ja tehtäviä asioita. Tavoitteet on tärkeä kirjata näkyviin, ja niiden tulee olla selkeästi esillä sekä opiskelijalle että työelämätoimijalle. Näin jokaisella osapuolella on tieto siitä, mitä ollaan oppimassa. Myös itse työelämäyhteistyö on kirjattava näkyviin opintojakson tietoihin: mitä tehdään ja kuka toimii työelämäyhteistyökumppanina.
Yhdessä kohti systemaattisempaa työelämäyhteistyötä
Artikkelin alussa tuotiin esille Jääskelän, Nykäsen ja Tynjälän (2018) työelämäyhteistyön jäsennys spesialistiseen ja tiedepohjaiseen uudistamisen malliin, integratiiviseen projektimalliin sekä verkostoituneen toimintakulttuurin malliin. Työ- ja elinkeinoministeriön ja Opetus- ja kulttuuriministeriön selvityksessä (2018) puolestaan työelämäyhteistyölle eritellään peräti 14 erilaista muotoa, jotka jakautuvat opetukseen, tutkimukseen, osaamisen siirtoon ja hallinnon tasolle. (Jääskö, Korpela, Laaksonen, Pienonen 2018.) Kareliassa käytetään monipuolisesti erilaisia työelämäyhteistyön muotoja, mutta haasteitakin riittää. On tarve tunnistaa ja tunnustaa haasteita toiminnan eri tasoille.
Työelämäyhteistyön hyviä ja vakiintuneita toimintamalleja tulisi kuvata ja kehittää yhteisiksi malleiksi, jotka integroidaan syvemmälle organisaation rakenteisiin. Näin vastuu ei jäisi yksittäisten opettajien harteille. Työelämäyhteistyön tulisi näkyä opetussuunnitelmatasolla, jonne tarvitaan selkeä kuvaus siitä, millaista työelämäyhteistyötä ja millaisilla geneerisillä taidoilla ja työelämätaidoilla opiskelijan osaamisen kehittymistä edistetään opintojen eri vaiheissa. Tämä näkyvyys mahdollistaisi myös koulutusten välisen työelämäyhteistyön kehittämisen yhteisten teemojen ja ilmiöiden parissa.
Kuntouttavan työtoiminnan maakunnallinen kehittäminen -hankkeessa kaikkia sote-koulutuksia läpäisevä teema on työttömien työnhakijoiden työ- ja toimintakyvyn tukeminen ja edistäminen. Tämä teema on erittäin ajankohtainen muuttuvassa työllisyyden edistämisen kentässä. Myös HTT-harjoittelun yhteydessä nostettu yksinäisyyden ehkäisy on eri toimijoita ja koulutuksia yhdistävä ilmiö, johon jokaisella sote-koulutuksella olisi annettavaa. Uusien työelämäyhteistyön tapojen kokeilu edellyttää hyviä ja toimivia vuorovaikutuskäytänteitä eri toimijoiden välillä, jotta voidaan saavuttaa turvallinen kokeiluilmapiiri. Tämä tarkoittaa vuorovaikutuskäytänteiden luomista myös sisäisesti Karelian sote-koulutusten välille.
Avoimuus työskentelyn eri vaiheissa ja toiminnan tavoitteissa sekä oman toiminnan näkyväksi tekeminen ovat keskeisiä tekijöitä onnistuneessa yhteistyössä. Yhdessä voimme tunnistaa lisää yhteisen työn mahdollisuuksia ja vakiinnuttaa jo hyviksi havaittuja käytänteitä. Lisäksi on tärkeää innostaa eri toimijoita osallistumaan sote-koulutusten opetussuunnitelmatyön arviointiin ja kehittämiseen. Näin voimme rakentaa entistä vahvempaa ja toimivampaa työelämäyhteistyötä, joka hyödyttää kaikkia osapuolia.
Kuntouttavan työtoiminnan maakunnallinen kehittäminen -hanke on Euroopan unionin osarahoittama. Hanke toteutetaan ryhmähankkeena Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen ja Karelia-ammattikorkeakoulun kesken. Hanke käynnistyi tammikuussa 2024 ja se jatkuu vuoden 2027 loppuun saakka.
Kirjoittajat:
Katja Sorjonen, lehtori, projektipäällikkö, Karelia-ammattikorkeakoulu
Jatta Papunen, opettaja, kehittäjä-työelämäopettaja, Karelia-ammattikorkeakoulu
Mirka Nisula, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu
Lähteet:
Jääskelä, P., Nykänen, S., & Tynjälä, P. 2018. Models for the development of generic skills in Finnish higher education. Journal of Further and Higher Education, 42(1), 130-142. https://doi.org/10.1080/0309877X.2016.1206858. 11.12.2024.
Jääskö, P., Korpela, M., Laaksonen, M., Pienonen, T., Davey, T. & Meerman, A. 2018. Korkeakoulujen työelämäyhteistyön tilannekuva. https://urly.fi/3Hy9. 9.12.2024.
Pohjois-Karjala hyvinvoinnin edelläkävijäksi. Hyvinvointistrategia 2020–2025. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto. Julkaisu 194, 2019. https://urly.fi/3Hyc. 11.12.2024.
Pohjois-Karjalan hyvinvointialue Siun sote 2024. Julkilausuma – Nuorten yksinäisyyteen liittyen. 3.4.2024. https://urly.fi/3HyV. 11.12.2024.
Tynjälä, P., Virtanen, A. & Helin, J. 2020. Työelämäpedagogisia malleja. Teoksessa Virtanen, A., Helin, J. & Tynjälä, P. 2020. Työelämäpedagogiikka korkeakoulutuksessa. Jyväskylän yliopisto. Vaasa: Koulutuksen tutkimuslaitos. 15–21. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8414-4. 9.12.2024.
Valtakunnallinen opiskelijaohjauksen kehittämisverkosto 2017. Opiskelijaohjauksen laatusuositukset. https://urly.fi/3Hy8. 9.12.2024.
Virtanen, A., Helin, J. & Tynjälä, P. 2020. Työelämäpedagogiikka korkeakoulutuksessa. Jyväskylän yliopisto. Vaasa: Koulutuksen tutkimuslaitos. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8414-4. 9.12.2024