Karelian metsäalan opiskelijat saivat kutsun Liettuan Kaunasissa marraskuun lopulla järjestettävälle Erasmus-intensiivikurssille. Kurssin järjesti Vytautas Magnus yliopiston maatalousakatemia. Kurssin teemana oli Villieläinten hoito ja suojelu ihmisen muuttamissa ekosysteemeissä. Kurssille oli kutsuttu metsäalan opiskelijoita Karelian lisäksi Romaniasta, Puolasta, Latviasta ja Virosta, sekä yksittäiset osallistujat Georgiasta ja Kazakstanista. Kareliasta kurssille saattoi hakea metsäalan opiskelija toiselta vuosikurssilta alkaen. Hakemuksia tuli seitsemän ja onneksi kaikki voitiin hyväksyä mukaan kurssille. Opiskelijoiden lisäksi Kareliasta matkaan lähti yksi opettaja.
Kurssin lähijakso järjestettiin Kaunasissa 18. – 22.11. eli maanantaista perjantaihin. Pari viikkoa ennen lähijaksoa järjestettiin osallistujien virtuaalitapaaminen verkossa. Virtuaalitapaamisessa saimme tietoa käytännön järjestelyistä ja opiskelijoille annettiin ohjeet etukäteen koottavasta pienimuotoisesta ryhmätyöstä. Opettajat olivat saaneet omat kotitehtävänsä valmisteltavista luennoista jo aiemmin. Etukäteen piti myös täyttää kurssiin liittyvät sopimukset ja matka-apurahahakemukset. Kurssin aikana oli myös mahdollisuus toimia ampujana ohjelmaan kuuluneessa metsästyspäivässä, mihin liittyen vaadittiin metsästykseen liittyvien lupien lähettämistä.
Kurssipaikkana toimi Vytautas Magnus yliopiston maatalousakatemian tilat isolla kampusalueella noin 20 minuutin kätevän bussimatkan päässä Kaunasin keskustasta. Lähijakson ohjelma oli nimensä mukaisesti intensiivinen, mutta todella mielenkiintoinen ja antoisa. Kurssin teemaa käsiteltiin monipuolisesti ja havainnollisesti. Kurssin järjestäjät huolehtivat ohjelman toteutumisesta ja viihtymisestä hyvin ja joustavasti. Ilmapiiri kurssilla oli välitön ja innostunut.
Osallistujat matkustivat paikan päälle valitsemallaan tavalla. Osa Karelian osallistujista matkusti kimppakyydillä autolla, toiset lentämällä Helsingistä Vilnaan, josta oli suhteellisen hyvät yhteydet junalla ja bussilla Kaunasiin.
Luentoja ja ryhmätöitä luonnonvaraisten eläinten hallinnasta
Maanantai-aamuna meidät toivotettiin tervetulleeksi VMU:n yliopistoon. Kävimme läpi viikon aikataulun ja opettajat sekä oppilaat esittelivät itsensä. Ensimmäisen päivän ohjelmaan kuului luentoja ja oppilaiden esitelmät kotimaidensa luonnonvaraisten eläinten hallinnasta.
Tiistaina oli myös luentopäivä. Kuulimme esimerkiksi Romanian karhukannan kehityksestä ja Latvian villisikapopulaation hallinnan haasteista. Päivän lopuksi opiskelijat jakautuivat ryhmiin ja alkoivat tehdä ryhmätyötä annetuista teemoista. Ryhmätöiden teemoja olivat esimerkiksi raja-aitojen vaikutus populaatioihin ja hävinneiden lajien palauttaminen alkuperäisiin ympäristöihinsä.
Mieleenpainuvin esitys suomalaisesta näkökulmasta oli Romanian karhukannan kehitys. Romaniassa karhunmetsästys on ollut tärkeä elinkeino, kun vauraammista Keski-Euroopan maista tultiin metsästämään karhuja Romaniaan. Vuonna 2016 karhunmetsästys kiellettiin täysin, jonka jälkeen karhukanta alkoi lisääntyä. Kanta on nyt kahdeksassa vuodessa lisääntynyt n. 6000 karhusta 8000 karhuun. Luonnollisesti kannan lisääntymisen myötä karhujen reviirien laajentuminen kaupunkien liepeille ja jopa kaupunkeihin on toteutunut. Karhut aiheuttavat vahinkoja viljelyksille, jätehuollolle ja asukkaiden turvallisuudentunteelle. Karhujen aiheuttamia henkilövahinkojakin on tapahtunut ja tilannetta yritetään tasapainottaa 400 karhunkaatoluvalla. Eri intressiryhmien keskustelu on vilkasta ja erilaisten tavoitteiden yhteensovittaminen haastavaa.
Tutustuminen euroopanbiisoneihin
Keskiviikkona ohjelmassa oli matka lähelle Liettuan ja Valko-Venäjän rajaa. Siellä tutustuimme euroopanbiisonitarhaan ja kansallispuistoon. Euroopanbiisoneita elää luonnonvaraisina Liettuassa joitakin satoja ja muutamia kymmeniä yksilöitä tarhataan tutkimustarkoituksissa. Kuulimme esitelmän biisoneista, niiden tutkimuksesta ja pääsimme näköalatasanteelta katsomaan tarhassa olevia eläimiä. Biisonit olivat vaikuttavan ja rauhallisen näköisiä eläimiä. Ilmeisen voimakkaita myös, koska aitaus oli rakennettu vankaksi.
Biisonitarhalta siirryimme Dzūkijan kansallispuistoon, jossa söimme perinteisen liettualaisen lounaan, tutustuimme monipuoliseen ja havainnolliseen opastuskeskukseen ja kävimme kävelemässä soidensuojelualueella polun, jonka varrella näimme suomalaisille verrattain tutunnäköistä suomaisemaa.
Torstai koostui professorien pitämistä luennoista, sekä päivän lopuksi oppilaat esittivät omat ryhmätyönsä muulle luokalle. Aamu alkoi luennolla ihmisen vaikutuksista alppialueen sorkkaeläimiin. Seuraavat luennot koostuivat vaelluslintujen vaikutuksista, sekä Romanian suurpetoeläinten hoidosta. Ruokailun jälkeen vuorossa oli ryhmätyöesitykset, jotka käsittelivät villieläinten hoitoa ja hallintaa. Koulupäivän jälkeen kiertelimme porukalla keskustassa.
Viikko huipentui metsästyspäivään
Perjantaina koitti odotettu metsästyspäivä. Aamuvarhaisella nousimme pikkubusseihin ja ajoimme Vytautas Magnus yliopiston metsästysalueelle Kaunasin pohjoispuolelle. Metsästykseen osallistui Erasmus-kurssilaisten lisäksi myös paikallisia opiskelijoita. Päivä aloitettiin koko metsästysryhmän kokoontumisella. Kokoontumisessa kerrattiin turvallisuussäännöt ja kerrattiin ajometsästyksen periaatteet. Metsästys avattiin virallisesti soittamalla metsästystorvella avaussävelmä. Päivän aikana oli tarkoitus toteuttaa metsästys ajojahtina kolmessa ei kohteessa ja näin tapahtuikin.
Ensimmäiseltä kohteelta ei saalista saatu, seuraavalla kohteella onnistuttiin metsästämään kaksi metsäkaurista ja jänis. Kolmas kohde oli metsästyksellisesti antoisin, siellä saaliiksi saatiin hirviä, saksanhirviä ja kettu. Metsästys oli mielenkiintoista sekä ajohenkilöinä toimiville, sekä ampujille. Ajossakin näki paljon riistaa (jäniksiä, kauriita, villisikoja), jotka valitsivat reittinsä kannaltaan oikein ja karkasivat ajoketjun läpi.
Metsästys saatiin päätökseen pimeän koittaessa. Sen jälkeen riistaa kunnioitettiin sijoittamalla saaliiksi saadut eläimet havuilla ympäröidylle alueelle ja metsästystorvella soitettiin kullekin saalislajille omat sävelmät. Tämän jälkeen nautittiin lämmintä keittoa nuotion äärellä ennen kotimatkalle lähtöä. Perjantai-illalla myöhään saavuttiin takaisin kampukselle, jonka jälkeen edessä oli hyvästit ja paluu kotiin.
Paluumatkalle osallistujat lähtivät viimeistään lauantaiaamuna. Seuraavassa kimppakyydillä matkustaneiden kertomus siitä, miten paluumatka sujui:
Paluupäivänä lauantaina 23.11. lähdimme aikaisin aamulla ajamaan autolla kohti Viron satamaa. Matkalla näimme monenlaisia onnettomuuksia, koska ajokeli oli suhteellisen huono ja ilmeisesti muut tienkäyttäjä eivät olleet varautuneet talventuloon. Laivamatkan jälkeen olimme Suomessa vasta myöhään illalla, ja kotona vasta puolen yön jälkeen. Kyllä väsytti, mutta reissuun kannatti lähteä!
Opintomatka toteutettiin Erasmus+ Blended Intensive Programmena eli BIPpinä. BIPit ovat lyhyitä, intensiivisiä 5-30 päivää kestäviä opintojaksoja, joissa tulee olla opiskelijoita vähintään kolmesta eri Erasmus+ ohjelmamaasta. BIPit ovat erinomaisia opintojaksoja lyhyiden vaihtojen toteuttamiseen ja mahdollistavat vaihdon myös sellaisille opiskelijoille, joilla ei välttämättä ole mahdollisuutta lähteä pitkään, koko lukukauden tai –vuoden kestävään vaihtoon. Karelia järjestää BIPpejä Pohjois-Karjalassa ja on mukana useissa muiden partnerikorkeakoulujen järjestämissä BIPeissä vuosittain.
Kirjoittajat:
Tiia Kela, metsäalan opiskelija, Karelia-ammattikorkeakoulu
Aada Koskimäki, metsäalan opiskelija, Karelia-ammattikorkeakoulu
Roosa Leino, metsäalan opiskelija, Karelia-ammattikorkeakoulu
Kaija Saramäki, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu
Mari Hautala, opettaja, Karelia-ammattikorkeakoulu