Kuntouttavan työtoiminnan maakunnallinen kehittäminen -hankkeen yhtenä keskeisenä tavoitteena on kehittää Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen – Siun soten ja Karelia-ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan koulutusten välille systemaattista yhteistyötä. Tässä artikkelissa kerrotaan, mitä ensimmäisen hankevuoden aikana tehty yhteistyö ja siihen luodut rakenteet ovat opettaneet.
Ammattikorkeakoulun yksi keskeinen tehtävä on tuottaa alueen tarpeisiin uusia osaavia ammattilaisia, joiden kouluttaminen edellyttää vahvaa yhteistyötä yritysten ja työelämän kanssa. Siun soten toiminnan tarkoitus on tukea, turvata ja tuottaa hyvinvointia, jotta Pohjois-Karjalassa olisi hyvä elää. Kuntouttava työtoiminta on Siun soten järjestämä sosiaalipalvelu, jonka tavoitteena on vahvistaa pitkään työttömänä olleen henkilön elämän- ja arjenhallintaa sekä työ- ja toimintakykyä ja ehkäistä syrjäytymistä. Palvelun tavoitteiden toteutumisessa tukeminen on myös sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden osaamisen keskiössä.
Toimiva yhteistyö Siun Soten ja Karelian kesken
Ryhmähankkeen yhteisellä toteutuksella tavoitellaan systemaattista yhteistyötä pistemäisten kohtaamisten sijaan. Tämä huomioitiin jo hankesuunnittelussa, joten kahden osatoteuttajan välille ei luotu erillisiä työpaketteja. Toisin sanoen, ei ollut tehtäviä, joita vain toinen osatoteuttaja hoitaisi. Yhteistyötä lähdettiin rakentamaan yhteisellä tahtotilalla kehittää kuntouttavan työtoiminnan palvelua kauttaaltaan kummankin osatoteuttajan erityisosaaminen huomioiden.
Toimintamalli on edellyttänyt jo alusta alkaen tarkastelemaan, missä toteuttajaosapuolet voivat kohdata. Toteuttajien välille on luotu tiivis kokousrakenne, mikä tukee tutustumista sekä toimintaympäristön ja tarpeiden avaamista niin pajatoiminnan kuin sote-koulutusten osalta. Lisäksi yhteydenpidosta ja tiedon tuottamisesta on haluttu mahdollisimman avointa ja kynnyksetöntä, mikä käytännössä toteutetaan muun muassa työstämällä materiaaleja yhteisellä Teams-alustalla.
–Ensimmäisen hanketyövuoden päättymismetreillä olen ylpeä siitä, kuinka hyvän ilmapiirin ja onnistuneen yhteistyön olemme saaneet luotua Siun soten ja Karelian osatoteutusten välille. Olen toistuvasti hämmentynyt siitä, kuinka innostuneesti kuntouttava työtoiminta -palvelumme ja sen kehittämistavoite on otettu vastaan, kun sitä olemme olleet Karelialla esittelemässä. Usein ilma suorastaan sähköistyy ideoista, kuinka yhteistyötä voisi lisätä ja rakentaa eri opintojaksojen ja työelämän välille, ja mitä kumpikin osapuoli voisi parhaimmillaan kokeiluista saada, Siun soten projektipäällikkö Tiia Rautiainen kuvaa yhteistyötä.
Kiireetön keskustelu yhteisen teeman äärellä on merkityksellistä. Keskusteluissa työelämässä on noussut syötteitä kuntouttavassa työtoiminnassa olevien ihmisten tilanteista ja työ- ja toimintakyvyn haasteista. Karelian puolelta on vastavuoroisesti ollut helppo lähteä vastaamaan syötteisiin, mitä ratkaisuja tilanteisiin voitaisiin löytää opiskelijoiden toteuttamina. Yhteistyön aloite ei siis ole lähtenyt vain toiselta osapuolelta valmiina toimeksiantona tai pyyntönä, vaan yhteisen keskustelun myötä toisen kertomasta tilanteesta on syntynytkin yhteinen agenda ja testaamisen arvoinen ajatus siinä hetkessä, kun istutaan yhteisen pöydän ääressä. Ei ole ollut ennalta valmiiksi annettua asetelmaa, vaan on vallinnut tahtotila tehdä asioita yhdessä toisin.
Luottamuksellinen ja avoin keskusteluilmapiiri ovat mahdollistaneet asioiden ihmettelyn, pohtimisen ja kysymisen. On syntynyt myös ideoita, joita kukaan ei olisi yksin tullut ajatelleeksi. Ideat ja ajatukset on kirjattu yhteiseen opetussuunnitelmatason dokumenttiin, jolloin ne ovat muotoutuneet yhteisiksi suunnitelmiksi.
-Välillä kovinkin pienellä pallottelulla ilmoille heitetystä ajatuksesta muotoutuu suunnitelman itu. Välillä ihan ihmettelen, miten opiskelijoiden hyödyntämistä työelämässä isommassa määrin ei ole hoksattu aiemmin. On myös ollut ilo yhä uudelleen kuulla, miten mahdollisuus päästä tarjoamaan kohtaamista työikäisen asiakaskunnan kanssa, on otettu oppilaitoksen puolelta tarvittuna ja toivottuna vastaan, jatkaa Rautiainen.
Hankkeessa on ollut mukana jo 70 sote-alan opiskelijaa
Ensimmäisen hankevuoden aikana toimintaan on osallistunut noin 70 sote-alan opiskelijaa. Opiskelijat ovat tuottaneet uutta sisältöä pajatoiminnan arkeen muun muassa järjestämällä tapahtumapäiviä aivoterveyden, hyvinvoinnin ja innostamisen näkökulmista sekä päässeet suunnittelemaan ja toteuttamaan asiakkaille ja työntekijöille digiryhmän sisältöjä.
Vuorovaikutusta on tapahtunut myös hankkeesta koulutukseen, kun hankkeen projektityöntekijät ovat jalkautuneet tunneille tuomaan näkemyksiä ajankohtaisista aiheista ja käytännön kosketuksen teoriaopetukseen. Koska hankkeessa tavoitellaan uudenlaisia tapoja tuottaa palvelua ja haetaan maakunnan kattavasti yhtenäisempiä toteutustapoja, on opiskelijoillekin tarjolla mahdollisuuksia ohjata etämuotoisesti tai jalkautua hyvinvointialueen eri puolille. Opiskelijoiden panokset ovat olleet aidosti merkityksellisiä ja antaneet uutta näkökulmaa ja vinkkejä toiminnan kehittämiseen. Tätä on pyritty sanoittamaan opiskelijoille antamalla palautetta ja osallistumalla loppuseminaareihin.
-Opettajan näkökulmasta tarkasteltuna on ilo nähdä, miten avoimesti ja rohkeasti opiskelijat on otettu pajoilla vastaan. Opiskelijoiden suunnittelemilla ja toteuttamilla asioilla on päästy kehittämään hankkeelle asetettuja tavoitteita aivan toisella tavalla kuin mitä perinteisesti hanketyössä tehdään. Opiskelijat ovat olleet ikään kuin hankkeen työntekijöitä toimenpiteineen, sanoittaa Karelian projektipäällikkö Katja Sorjonen.
Hankkeessa on aikaa vielä kolme vuotta panostaa yhteistyöhön. Tänä aikana olennaisena tehtävänä on tunnistaa, löytää ja luoda kaikki tarvittavat rakenteet, jotta yhteistyö säilyy hankkeen päättymisen jälkeenkin syvänä ja systemaattisena. Ensimmäisen vuoden kokemuksilla on hyvä jatkaa eteenpäin.
Kuntouttavan työtoiminnan maakunnallinen kehittäminen -hanke on Euroopan unionin osarahoittama. Hanke toteutetaan ryhmähankkeena Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen ja Karelia-ammattikorkeakoulun kesken. Hanke käynnistyi tammikuussa 2024 ja se jatkuu vuoden 2027 loppuun saakka.
Kirjoittajat:
Katja Sorjonen, lehtori, projektipäällikkö, Karelia-ammattikorkeakoulu
Tiia Rautiainen, projektipäällikkö, Pohjois-Karjalan hyvinvointialue Siun sote