Some ja alan tapahtumat ovat digipedagogiikan kehityksen tärkeät tiedonlähteet

Näistä uutuuksista on saatavilla helposti paljon tietoa. Kiinnostavaa sisältöä on usein tarjolla paljon enemmän kuin sille liikenisi aikaa. Vuonna 2024 maailma on ollut täynnä aktiivisia some-ryhmiä, webinaareja, podcasteja, verkkosivustoja ja muita erityyppisiä julkaisuita. Jos omat sosiaalisen median kanavat on valjastanut ammattikäyttöön, tulee kiinnostavaa uutta tietoa vastaan päivittäin.

Työarjessa kehitystyön tärkein tiedonlähde on monelle sosiaalinen media. Tärkeitä ovat myös vuosittain järjestetyt suuret läsnäolotapahtumat, joissa käsitellään usein somesta tuttuja uusia näkökulmia somesta tuttujen kasvojen alustamana. Tällaiset suuret alan tapahtumat, kuten kansainväliset Bett-messut ja kotimainen ITK-konferenssi, mahdollistavat hyvän katsauksen nykytilanteesta, uusiin mahdollisuuksiin tutustumisen sekä keskustelut ja verkostoitumisen ihmisten kanssa. Näiden lisäksi on toki tarjolla muitakin tapahtumia. Esimerkiksi pedagogisia näkökulmia käsitellään Suomessa vuosittain Pedaforum-tapahtumassa. IT-päivillä fokus on teknisissä asioissa, mutta opetuksen kehittämistä ei ole unohdettu.

Opetusta parannettaessa on kehitettävä myös erilaisia opetusteknologioita hyödyntäviä oppimisympäristöjä. Siksi etenkin koulutuksen kehittäjien on tärkeää ymmärtää, mitä alalla tapahtuu Suomessa, Euroopassa ja koko maailmassa.

ITK:ssa nähtiin suomalaisten oppimisympäristöjen kehitystä

Kotimaisista opetusteknologiaan liittyvistä tapahtumista suurin on ITK-konferenssi, joka on järjestetty vuosia Hämeenlinnassa. Huhtikuisessa ITK-konferenssissa osallistujat saivat odotetusti verkostoiduttua ja kerättyä uutta tietoa oman työn tueksi. Tänä vuonna ITK-päivien anti oli marraskuun IT-päiviin verrattuna odotetusti opetuslähtöisempää, mutta myös IT-päiviltä sai seurattua useita esityksiä, jotka koskivat digipedagogiikkaa.

ITK-konferenssissa Karelian opetusteknologia-asiantuntijoiden fokus oli tekoälypalveluissa, oppimisympäristöissä ja yksittäisissä näkökulmissa, jotka ovat pinnalla myös Kareliassa.

Oppimisympäristöjen näkökulmasta mielenkiintoista oli kuulla Thinglinkin uudesta työkalusta, jolla voidaan luoda immersiivisiä kurssitehtäviä, jotka hyödyntävät vaihtoehtoisesti simulaatiopedagogiikkaa, mikro-oppimista, pakohuonepedagogiikka tai skenaariotehtäviä. Näissä teknisiä toteutuksia oli hyvin yhdistetty pedagogiikkaan. Tuollaisia oppimisympäristöjä ei juuri vielä käytetä, joten tilaisuudessa oli mahdollista jakaa mielessä olleita näkökulmia ja kysymyksiä ja saada kuulla mikä kollegoita näissä ratkaisuissa kiinnosti.

Toinen kiinnostava esitys oli 3D Bearin ja Savon SAKKY:n immersiivisen, interaktiivisen huoneen esittely. 3D Bear ja SAKKY ovat tehneet vuosia yhdessä töitä erilaisten pedagogisten tehtävien toteuttamiseksi interaktiivisessa tilassa, ja ITK:ssa esitellyt toteutustavat osoittivat yhteistyön tuottaneen hedelmää, sillä tilaan oli luotu tehtäviä, jotka olivat pedagogisesti edistyksekkäämpiä tehtäviä kuin, ne joita tilan käyttöönoton aikaan oli kehitetty.

Kolmas iso ja yleisöä kerännyt oppimisympäristönäkökulma tarjottiin Jyväskylän yliopistosta. Jyväskylän normaalikouluun oli luotu immersiivinen tila, jossa oli audiovisuaalisin keinoin tehty erilaisia oppimiskokemukseen vaikuttavia tunne- ja oppimismaisemia. Oli tarpeellista nähdä käytännössä olevien kokonaisratkaisuiden lisäksi myös sellaista kehitystyötä, jossa tutkitaan perusteita immersiivisten tilojen ja XR-teknologian ratkaisuille.

Opit käytäntöön tuomalla asiantuntijat yhteen

ITK:ssakin esiteltyjen uudenlaisten oppimisympäristöjen tai tuttujen oppimisympäristöjen kehittynyt käyttö vaatii pohjalle hyvät pedagogiset perusteet.

ITK-konferenssissa ja Bett-messutapahtumassa Lontoossa esiteltiin paljon erilaisia itsenäisiä ratkaisuita, jotka tukivat eri koulutusasteilla tapahtuvaa oppimista etenkin kielissä, matematiikassa ja koodaamisessa.

Messuosasto jossa puhuja pitää esitystä
Bett-tapahtumassa suurten brändien, kuten Google, Microsoftin ja Lenovon suurilla esittelypisteillä oli tapahtuman sisälle järjestetty itsenäisiä puheenvuoroja ja esittelyitä.
Kolmesta näyttöseinäkkeestä rakennettu tila. Ylhäällä teksti Immersive room.
Harvinaisemmat ratkaisut, kuten kuvan kolmen interaktiivisen seinän mielenkiintoinen ratkaisu, olivat Bettissä erittäin tervetulleita tutustumiskohteita, sillä tavanomaisiin ratkaisuihin voi törmätä myös kotimaisissa tapahtumissa.

Useat ratkaisut tarjosivat toteutusvaihtoehtoja yksittäisten aiheiden tai tehtävien opettamiseen, mutta yhtä paljon tapahtumissa esiteltiin digitaalisia oppimisympäristöjä, sovelluksia ja laiteratkaisuita. Tällaiset moneen tarkoitukseen soveltuvat ratkaisut ovat erittäin kiinnostavia, mutta usein herää kriittinen ajatus siitä, miten nämä usein kovin tekniseltä vaikuttavat ratkaisut nivotaan pedagogisesti järkevästi osaksi opetusta. Hyvät pedagogiset perusteet pitää siis pitää mielessä.

Karelia-ammattikorkeakoulussa tätä oppimisympäristöjen teknisen ja pedagogisen näkökulman yhdistämistä on tehty ottamalla hankintaprosessiin mukaan asiantuntijoita eri tahoilta. Esimerkiksi suuressa Tulevaisuuden työ -hankekokonaisuudessa investoitiin tekniikkaan ja pedagogiseen osaamiseen, ja olikin luontevaa, että hankkeen hankintatiimissä oli asiantuntemusta järjestelmistä, laitteista, tiloista ja useiden eri alojen opetuksesta. Hankkeen asiantuntijoina oli opetusteknologia-asiantuntijoita, joten näkökulmat saatiin yhdistettyä järkeviksi hankintaratkaisuiksi jättäen tilaa myös uudenlaisille kokeiluille.

Edellä mainituissa messutapahtumissa esitellään joka vuosi paljon ratkaisuita myös infrastruktuuriin, ja onkin hyvä, että esimerkiksi IT-asiantuntijat osallistuvat messutapahtumiin, joissa on oman alan toimijoiden lisäksi läsnä myös teknisten ratkaisuiden käyttövaiheisiin liittyvää asiantuntemusta. Seinäjoen IT-päivillä marraskuussa infrastruktuuri oli vielä tarkemmin mukana ohjelmassa, mutta usein kyse on aikaisempien asiakassuhteiden ylläpidosta ja uusiin ratkaisuihin tutustumisesta.

Suurilla Bett-messuilla on mahdollista paneutua samalla vierailulla tiedonhallintaan, kirjautumiseen, tietokoneisiin, luokkahuoneiden av-laitteisiin, ”lähes kaiken” kattaviin Googlen, Microsoftin ja Applen työskentely-ympäristöihin mutta myös yksittäisiin pedagogisiin ratkaisuihin, digipedagogisen osaamisen lisäämiseen keinoihin ja opiskelijoiden kokemuksiin.

ITK-konferenssissa on paikalla jokseenkin vastaava mutta selvästi suppeampi Suomessa saatavilla oleva esittelijä- ja ohjelmakattaus. Kaiken kaikkiaan suuret tapahtumat ovat hyvä tapa yhdistää eri näkökulmia infrastruktuurista, oppimisympäristöjen ratkaisuista, opettamisen kehittämisestä ja monimuotoistuvasta oppimisesta.

Tekoäly liitetään lähes kaikkeen

Edellä mainittujen vuonna 2024 järjestettyjen opetusteknologiaan liittyvien messujen johtava teema oli odotetusti tekoäly. Kokonaisuutena tekoäly liittyi moneen esiteltyyn ratkaisuun ja puheenvuoroon, mutta kevään ja syksyn tapahtumissa ei esitelty mitään mullistavaa. Lähes kaikki puhujat ja esittelijät olivat huomioineet tekoälynäkökulman, mikäli se oli vähänkään olennaista oman ratkaisun tai puheenvuoron kannalta.

Ammattikorkeakoulun opetuksen näkökulmasta messuilla löytyi jatkuvasti pohdintaa aiheuttavia puheenvuoroja. Toisaalta esillä oli hyvin paljon esittelijöitä, joiden tärkeämmät kohderyhmät löytyvät organisaatioiden järjestelmistä ja ekosysteemeistä vastaavista tahoista tai nuorempien oppijoiden parissa työskentelevistä henkilöistä.

Bettin perusteella virtuaalitodellisuuden ja lisätyn todellisuuden käyttö opetuksessa on edelleen lisääntymässä ja toteutukset ovat pedagogisesti kiinnostavia. Tosin usein XR-ratkaisuita esitelleet yritykset ja puheenvuorot keskittyivät melko kapea-alaisesti yksittäisten ongelmien käsittelyihin ilman, että esittelijät tai puhujat olisivat saaneet viestittyä sen, miten heidän esittelemänsä ratkaisumallit toimisivat useilla eri koulutusaloilla.

Yhtenä oppina vuoden 2024 tapahtumista voi ottaa myös sen, että läsnä kannattaa olla eri taustoista tulevia ihmisiä, sillä eri näkökulmat rikastuttavat keskustelua ja mahdollistavat käytännön edistysaskeliin johtavat keskustelut tuoreeltaan.


Teksti ja kuvat:

Risto Salminen, opetusteknologia-asiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu