Yksi Karelia-ammattikorkeakoulun strategisista tavoitteista on lisätä aktiivisesti koulutus- ja työperäistä maahanmuuttoa yhteistyössä alueen yritysten, koulutusorganisaatioiden ja muiden kumppaneiden kanssa. Viime aikoina yhdeksi yhteistyöväyläksi on muodostunut Galimatias Concept Oy Ab, joka kouluttaa aikuisia maahanmuuttajia ja edistää tällä tavoin heidän kotoutumistaan Suomeen. Kotoutumiskoulutuksiin liittyy yhtenä osana työharjoittelu, jonka on tarkoitus edistää koulutukseen osallistujien työllistymistä ja ammattitaitoa, suomen kielen osaamista sekä tutustuttaa heitä suomalaiseen työelämäkulttuuriin. Työharjoittelun tarkoitus on myös hyödyttää työharjoittelupaikan tarjoavaa organisaatiota.
Karelia-ammattikorkeakoulu ja erityisesti metsätalouden ja energia- ja ympäristötekniikan koulutusalat saivat tarjota yhdelle Galimatias Conceptin kotoutumiskoulutuksessa mukana olevalle työharjoittelupaikan vuoden 2024 lopulla. Nepalilaissyntyinen luonnonvara-alan moniosaaja Chandan Pandit osallistui ja tutustui niin koulutusalojen toimintaan kuin hanketehtäviinkin ja auttoi muutamien viikkojen ajan Wärtsilä-kampuksella henkilöstöä useissa eri tehtävissä. Kokemus oli rikastuttava ja näkökulmia avaava molemmin puolin. Seuraavassa Chandan kertoo työharjoittelustaan Karelia-ammattikorkeakoulussa.
Harjoitteluun suomen kielen kurssin kautta
Päivä, jolloin sain vahvistussähköpostin valinnastani suomen kielen harjoitteluun Karelia-ammattikorkeakoulussa, on painunut muistiini. Oli viikonloppu, kun Karelia-ammattikorkeakoulun rehtori Petri Raivo lähetti viestin. Sen lisäksi, että sain vahvistuksen hyväksymisestäni, viestissä esiteltiin minut myös Sini Rantaselle, koulutuspäällikölle ja esihenkilölleni, josta tuli olennainen osa polkuani harjoitteluun. Tuolloin en olisi koskaan voinut kuvitella, että tämä lyhyt harjoittelu jättäisi niin pysyvän vaikutuksen elämääni.
Nepalin syrjäisessä kylässä vähemmistöyhteisöön syntyneenä matka Suomeen, maailman onnellisimpaan maahan, tuntui kaukaisen unelman täyttymykseltä. Matkaani tähän pisteeseen on muokannut haaste hallita useita kieliä, alkaen alkuperäiskielestäni maithilista, jota seurasivat nepalin kieli, englannin kieli ja lopulta suomen kieli. Jokainen askel tällä kielirikkaalla matkallani on vaatinut sinnikkyyttä ja päättäväisyyttä.
Valmistuin hiljattain Itä-Suomen yliopistosta ympäristöpolitiikan ja oikeustieteen maisteriksi, mikä vahvisti jo ennestään vahvaa osaamistani luonnontieteiden ja oikeustieteiden aloilta, sillä kotimaassani valmistuin jo aiemmin ekologian maisteriksi ja tein myös lakiopintoja. Kun aloin tutkia uramahdollisuuksia, tajusin, että suomen kielen taito olisi ratkaisevan tärkeää työpaikan saamisessa. Päätinkin hyödyntää kaiken aikani ja ilmoittauduin TE-palveluiden tarjoamalle suomen kielen kurssille, joka sisälsi myös kolmen viikon harjoittelun. Koulutuksen järjestäjän, Galimatias Concept Oy:n, ja heidän uravalmentajansa Anniina Koivu-Mouloudjin kautta löysin Karelia-ammattikorkeakoulun ja totesimme sen olevan ihanteellinen kohde minulle niin suomen kielen taitoni kehittämisen kuin ammatillisen osaamisenikin puolesta.
Monipuolisia tehtäviä tutkimuksen ja koulutuksen parissa
Ensimmäisestä Karelialla viettämästäni päivästä lähtien tunsin heti kuuluvani joukkoon. Sini Rantasen lämmin vastaanotto antoi positiivisen sävyn rikastuttavalle kokemukselleni. Työskentely metsätalouden koulutuksen opetushenkilöstön ja Karelian hankehenkilöstön kanssa oli sekä palkitsevaa että innostavaa. Tämä harjoittelu ei ainoastaan täyttänyt toiveitani suomen kielen oppimisen suhteen, vaan sopi myös saumattomasti yhteen aiempien työkokemusteni kanssa.
Kareliassa ollessani pääsin tekemään monia mielekkäitä tehtäviä. Avustin Kristiina Väänästä Horisontti Eurooppa 2021-2027 European Sustainable Energy Innovation Alliance (ESEIA) -hankkeen tutkimuksessa. Tein yhteistyötä lehtori Heidi Tanskasen kanssa tenttien järjestämisessä ja ensimmäisen vuoden metsäopiskelijoiden vastausten analysoinnissa. Mari Hautalan luennolle osallistuminen laajensi ymmärrystäni metsien monipuolisista palveluista, kun taas metsä- ja ympäristökursseihin tutustuminen Heidin kanssa syvensi tietämystäni. Tein myös esitelmiä aiheista ”Suomalaiset kasvilajit kuvina ja kasvupaikkoina” ja ”Metsätyypit” ja arvioin esitystä aiheesta Ecosystem Services. Edellisten lisäksi hioin myös Sinin mentoroimana suomen kielen viestintätaitojani.
Suomen kieltä oppii myös kahvipöydässä
Yksi harjoitteluni mieleenpainuvimmista asioista oli suomen kielen epävirallinen oppiminen Karelian henkilöstön jäsenten kanssa kahvihuoneessa ja ruokalassa. Nämä taukohetket, jotka olivat täynnä naurua ja kulttuurivaihtoa, olivat todella rikastuttavia kokemuksia. Erityisen sydäntä lämmittävää oli muutaman nepalilaisen lauseen opettaminen Anssille ja se, kun näin hänet muistelemassa virkkeitä seuraavana päivänä. Tällaiset pienet, mutta merkitykselliset vuorovaikutukset paitsi paransivat kielitaitoani, myös loivat yhteyksiä. Tajusin, että jopa epätäydelliset yritykset puhua uutta kieltä voivat vaikuttaa merkittävästi ja edistää kielen oppimista.
Tämä harjoittelu toi minulle valtavasti onnea ja iloa. Kohdattuani merkittäviä haasteita päästäkseni tähän pisteeseen, jokainen askel tuntuu henkilökohtaiselta voitolta. Suomesta on tulossa yhä enemmän kaltaisteni ammattilaisten keskus, joka tarjoaa mahdollisuuksia tuoda esiin olennaisia taitoja ja asiantuntemusta eri aloilta.
Tämä lyhyt tutustuminen suomalaiseen kulttuuriin ja kieleen harjoitteluni kautta on vaikuttanut syvästi elämääni. Se paitsi vahvisti kielitaitoani, myös syvensi ymmärrystäni Suomen työkulttuurista ja ammatillisista mahdollisuuksista. Tulen aina vaalimaan tätä kokemusta merkittävänä virstanpylväänä matkallani, pienenä askeleena, joka on jättänyt pysyvän jäljen polulleni eteenpäin.
Kirjoittajat:
Chandan Pandit
Sini Rantanen, koulutuspäällikkö, Karelia-ammattikorkeakoulu