Karelia-ammattikorkeakoulu on mukana marraskuussa 2024 alkaneessa ERASMUS+-rahoitteisessa kansainvälisessä TEACHPHEN (Reaching Education 5.0 via Further Teachers’ Training on Upgrading Green and Digital Competences of Students with Disabilities and Special Needs via Integrated Phenomenon-Based Learning Approach) -hankkeessa. Hankkeen tavoitteena on kehittää koulutuksen inklusiivisuutta ja opettajien valmiuksia opettaa tulevaisuuden taitoja (engl. 21st century skills) ja ilmastonmuutokseen liittyviä aiheita ilmiöpohjaisen oppimisen ja monialaisten oppimiskokonaisuuksien avulla. Hankkeen pääkohderyhmänä ovat opiskelijat, jotka tarvitsevat yksilöllistä tukea oppimiseensa vamman tai oppimisvaikeuden takia.
Hanketta toteuttavat organisaatiot
TEACHPHEN-hankkeen osatoteuttajina toimii Karelia-ammattikorkeakoulun lisäksi neljä organisaatiota eri puolilta Eurooppaa. Hankkeen koordinaattorina toimii Plovdivin yliopisto, joka on yksi Bulgarian johtavista korkeakouluista. Toisena kumppanina on bulgarialainen järjestö, Bulgarian Inclusion Support Team, joka keskittyy inklusiivisen koulutuksen tarjoamiseen erityistarpeita omaaville opiskelijoille ja marginalisoituneille yhteisöille. Kolmantena osatoteuttajana hankkeessa on Bulgarian opettajien ammattiliitto, joka puolustaa jäsentensä oikeuksia ja tarjoaa koulutuksia opettajille. Lisäksi hankkeessa on mukana Espanjan suurin etäopetusta tarjoava yliopisto, Universidad Nacional de Educación a Distancia, joka on erikoistunut etäoppimiseen ja siihen liittyviin teknologisiin innovaatioihin.
Hankkeen tavoitteet ja toteutus
TEACHPHEN-hankkeen keskeisenä tavoitteena on vahvistaa yksilöllistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden tulevaisuuden taitoja kehittämällä opettajien ilmiöpohjaiseen oppimiseen liittyvää menetelmäosaamista. Toisena projektin tavoitteena on vahvistaa ja monipuolistaa opettajien pedagogista osaamista, joka edesauttaa opettajia käsittelemään aikamme keskeisiä ongelmia, kuten ilmastonmuutosta, opetuksessaan. Projekti pyrkii myös edistämään yksilöllistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden tulevaisuuden taitoja monialaisen oppimisen avulla. Ilmiöpohjaisen oppimisen tukena näkökulmana hyödynnetään monialaisia oppimiskokonaisuuksia, joiden avulla ilmiöitä tarkastellaan monitieteisesti eri tieteenalojen näkökulmista. Keskeisinä tieteenaloina hankkeessa käsitellään luonnontieteitä, maantiedettä, matematiikkaa ja historiaa. Kokonaisuudessaan hankkeen tarkoituksena on edistää oppimisympäristöjen osallisuutta, inkluusiota ja saavutettavuutta.
Hankkeessa tuotetaan opettajien käsikirja, koulutuksia opettajille ja yksilöllistä tukea tarvitseville opiskelijoille sekä etäopetusta ja -oppimista tukeva verkkoalusta. Opettajien käsikirja esittelee ilmiöpohjaista ja monialaista oppimista ja sen soveltamismahdollisuuksia monialaisten oppimiskokonaisuuksien kautta. Hankkeen näkökulmana opetusmateriaalin kehittämiseen on opetuksen inklusiivisuutta edistävä Universal Design for Learning-malli. Lisäksi projektissa luodaan verkkokurssi yksilöllistä tukea tarvitseville opiskelijoille, joka keskittyy kohderyhmän tulevaisuuden taitojen kehittämiseen ilmiöpohjaisen oppimisen menetelmän avulla. Koulutusten ja verkko-oppimisen tueksi projektissa luodaan myös verkko-oppimisalusta sekä opettajien että opiskelijoiden tarpeisiin. Lisäksi hankkeessa järjestetään molemmille kohderyhmille koulutuksia hankkeen keskeisistä asiasisällöistä.
Tulevaisuuden taidot ja ilmiöpohjainen oppiminen
Tulevaisuuden taidoilla (engl. 21st century skills) viitataan 2000-luvulla tarvittaviin työelämä- ja yhteiskuntataitoihin. Tulevaisuuden taidoista käytetään kirjallisuudessa myös nimityksiä transversaaliset, geneeriset, laaja-alaiset tai 2000-luvun taidot. Griffin ym. (2012) korostavat, että näiden taitojen kehittäminen on tärkeää, jotta opiskelijat voivat vastata nykypäivän työelämän ja yhteiskunnan haasteisiin. Myös Euroopan komissio (European Commission, 2024) painottaa, että nämä taidot ovat keskeisiä digitaalisen ja vihreän siirtymän osaamistarpeissa ja korostaa niitä tärkeänä osana viimeaikaisia jatkuvan oppimisen ja EU-alueen työvoiman osaamisen kehittämissuunnitelmia ja -toimiaan. Perus- ja lukio-opetuksessa nämä tulevaisuuden taidot on huomioitu kansallisissa opetussuunnitelman perusteissa. Näitä taitoja on tärkeä integroida myös korkeakoulutuksessa sekä opetukseen että koulutusalojen opetussuunnitelmiin (Binkley ym., 2012; Isacsson ym., 2016).
Tulevaisuuden taitoja voidaan jäsentää monen erilaisen lähestymistavan kautta. Binkley ym. (2012) ovat kehittäneet työelämäyhteistyön avulla mallin, jonka avulla he määrittelevät tulevaisuuden taidot neljän ulottuvuuden kautta. Nämä ovat 1) tapa ajatella, 2) tapa työskennellä, 3) työvälineiden hallinta ja 4) kansalaisena maailmassa toimimisen taidot. Tapa ajatella sisältää taitoalueina luovuuden ja innovaation, kriittisen ajattelun ja ongelmanratkaisun, oppimaan oppimisen sekä metakognitiiviset taidot. Tapa työskennellä liittyy kommunikaation ja yhteistyön taitoihin. Työvälineiden hallinnan ulottuvuudella yleiset tietotekniikan käyttötaidot ovat keskeisiä. Tämä sisältää myös sekä informaation lukutaidon että ICT-lukutaidon. Viimeisenä ulottuvuutena on kansalaisena maailmassa toimimisen kyvyt, jossa korostuvat globaali ja paikallinen kansalaisuus, elämä ja työura, kulttuuritietoisuus ja sosiaalinen vastuu. Näihin kaikkiin ulottuvuuksiin sisältyvät tiedot, taidot sekä asenteet, arvot ja etiikka.
Tulevaisuuden taitoja voidaan kehittää ilmiöpohjaisen oppimisen menetelmän avulla (Lonka, 2018). Ilmiöpohjainen oppiminen on opiskelijalähtöinen ja monialaiseen oppimiseen perustuva pedagoginen lähestymistapa, joka perustuu tutkimus- ja ongelmanratkaisutaitoihin. Ilmiöpohjaisessa oppimisessa opiskelijat tutkivat oman arkitodellisuutensa ilmiöitä ja ongelmia eri tieteenalojen näkökulmista monialaisesti. Ilmiöpohjaisessa oppimisessa opiskelijat ovat aktiivisia osallistujia omassa oppimiskokemuksessaan ja soveltavat tietoa ja taitoja useilta eri aloilta. Opettajan roolina ilmiöpohjaisessa oppimisessa on fasilitoida opiskelijoita kysymään kysymyksiä ja etsimään ratkaisuja itsenäisesti. Menetelmällä on samankaltaisuuksia projektioppimisen ja tutkivan oppimisen kanssa. Toisin kuin näissä menetelmissä, ilmiöpohjaisessa oppimisessa pyritään tarkastelemaan oppimisen kohteena olevia ilmiöitä laajemmin kuin vain keskittyen yhteen ongelmaan tai case-esimerkkiin.
Kirjoittaja:
Tiina Muhonen, projektipäällikkö, TEACHPHEN-hanke, Karelia-ammattikorkeakoulu
Artikkeli on osa kansainvälistä Erasmus+-ohjelmaan kuuluvaa TEACHPHEN-hanketta, joka toteutetaan välillä 1.11.2024-30.4.2027.
Lisätietoa TEACHPHEN-hankkeesta:
Lähteet:
Binkley, M., Erstad, O., Herman, J., Raizen, S., Ripley, M., Miller-Ricci, M., & Rumble, M. (2012). Defining Twenty-First Century Skills. Teoksessa P. Griffin, B. McGaw, & E. Care (Toim.), Assessment and Teaching of 21st Century Skills (ss. 17–66). Springer Netherlands. https://doi.org/10.1007/978-94-007-2324-5_2
European Commission. (2024). European Skills Agenda—European Commission. https://employment-social-affairs.ec.europa.eu/policies-and-activities/skills-and-qualifications/european-skills-agenda_en
Griffin, P., McGaw, B., & Care, E. (Toim.). (2012). Assessment and Teaching of 21st Century Skills. Springer Netherlands. https://doi.org/10.1007/978-94-007-2324-5
Isacsson, A., Salonen, A. O., & Guilland, A. (2016). Transversaaliset taidot tulevai- suuden ammatti- korkeakoulun mahdollisuutena. Ammattikasvatuksen aikakauskirja, 18(4), 61–67.
Lonka, K. (2018). Phenomenal Learning from Finland. Edita.