Asiantuntijatyössä verkostoituminen on yksi tärkeä työn osa-alue. Mannermaan mukaan (2024, 210–212) verkostoituminen on prosessi, joka perustuu muun muassa vastavuoroisuuteen, kohtaamiseen, luottamuksen rakentamiseen sekä yhteistyöhön ja tiedon vaihtoon. Jotta verkostoituminen olisi toimivaa ja työtä edistävää, tulisi osallistujan tunnistaa ne verkostot, jotka ovat omassa työssä oleellisia, sekä itse olla aktiivinen siinä verkostossa, jossa on mukana. Verkostot toimivat myös yhteydenpitoväylinä ihmisiin, joita muutoin ei tapaisi usein. Jos – tai ehkä tässä ajassa paremminkin kun – verkoston toimintaympäristö muuttuu, verkosto voi muuntua tai kasvaa siihen suuntaan, mihin sen halutaan kehittyvän. Yhteistyö verkostoissa voi myös kehittää työhyvinvointia ja oppimista sekä työelämässä menestymistä.
Järvensivu (2019, 175–177) puhuu verkostotyöstä yhdessä oppimisen välineenä. Verkostot voivat muun muassa järjestää työpajoja sekä tehdä selvitystöitä tai kokeiluja, joiden kautta opitaan uutta sekä sisäistetään paremmin uusia asioita tai käytänteitä. Hänen mukaansa (2019, 137–138) verkostotyön yhtenä päämääränä voi olla yhdessä sovittujen asioiden vieminen oman organisaation toimintaan, sekä omasta organisaatiosta nousevien asioiden esiin nostaminen verkostossa. Verkostotyön päätöksenteossa on tärkeää se, että tehdyt päätökset pohjaavat jäsenistön mielipiteeseen ja kyseinen verkosto hyväksyy tehdyt päätökset.
Verkostoituminen ja yhteistyö ei kuitenkaan aina ole oikotie onneen: Niemen ja Kräkin (2019, 32) tutkimuksen mukaan verkostoitumisella ja yhteistyöllä on asiantuntijatyössä paljon positiivisia puolia, mutta vaarana voi olla asioiden monimutkaistuminen, aikaa vievyys ja päätöksenteon vaikeutuminen. Tämä johtuu siitä, että verkostoituessa käsiteltäviin asioihin tulee enemmän näkökulmia, jotka pitää huomioida verkostotyössä.
Tässä artikkelissa Karelian kirjaston tietoasiantuntijat Jaana Rummukainen, Leena Väyrynen ja Kaisa Varis sekä kirjasto- ja tietopalvelupäällikkö Pekka Malvela avaavat kokemuksiaan erilaisissa kirjastoalan verkostoissa toimimisesta ja pohtivat verkostojen merkitystä omassa työssään. Artikkelissa keskitytään Karelian ulkopuolisiin verkostoihin. Verkostotyöskentelyä tapahtuu toki myös oman organisaation sisällä, mm. tekoälyn, kestävän kehityksen ja vastuullisuuden sekä avoimen tieteen ja tutkimuksen (ATT) työryhmissä.
Kirjastoalan moninaiset verkostot
Yksi Karelian kirjaston tärkeimmistä verkostoista on ammattikorkeakoulukirjastojen yhteinen konsortio, AMKIT, jonka keskeinen tehtävä on amk-kirjastojen yhteistyön ja hankkeiden koordinointi. Konsortio toimii linkkinä Opetus- ja kulttuuriministeriöön, Kansalliskirjastoon ja muihin yhteistyötahoihin. Konsortiolla on oma strategia, jonka keskeiset tavoitteet vuosille 2021–2025 ovat yhteistyö, avoimuus, yhdessä oppiminen ja vaikuttavuus. AMKIT-konsortio on toiminut vuodesta 2001 lähtien. Tällä hetkellä konsortioon kuuluu kaikki Suomen 23 ammattikorkeakoulua. Konsortion yleiskokous kokoontuu kaksi kertaa vuodessa. Kokouksiin osallistuvat pääsääntöisesti kirjastojen johtajat tai päälliköt ja konsortiolla on erillinen johtoryhmä, joka valmistelee yleiskokouksia ja panee toimeen kokouksen päätöksiä. AMKIT-konsortiossa toimii myös eri teemoihin liittyviä teemaryhmiä ja verkostoja: avoimet oppimateriaalit ‑ryhmä, kestävä kehitys -ryhmä, metatietoryhmä, pedagogiikkaryhmä, tekoälyverkosto ja julkaisuverkosto.
Muita tärkeitä kirjastoalan verkostoja ovat muun muassa kirjastojärjestelmään liittyvä Alma-verkosto sekä Finna-verkosto ja kansalliset luettelointi- ja kuvailuverkostot. Karelian kirjaston asiantuntijat seuraavat aktiivisesti verkostojen toimintaa esimerkiksi postituslistojen kautta sekä osallistuvat niiden järjestämiin kokouksiin ja koulutuksiin.
Eri verkostoissa ja ryhmissä työskentely ja vapaamuotoinen keskustelu tapahtuu pääsääntöisesti sähköpostilistojen, Teamsin ja muiden verkkoalustojen kautta. Esimerkiksi amk-kirjastojen johtajat tapaavat kerran kuukaudessa verkossa “Kirjastonjohtajien kahveilla”, joissa voi kollegoilta kysyä asioita, jotka mietityttävät omassa työssä tai eri kirjastojen käytännöissä.
Vapaamuotoinen ja rennossa ilmapiirissä tapahtuva kommunikointi verkossa ei suinkaan tapahdu itsestään selvyytenä. Myös lähitapaamisilla on tärkeä rooli yhteistyön luomisessa. Kasvotusten tavattaessa tutustutaan syvällisemmin ja luodaan sitä luottamusta, jota tarvitaan verkon välityksellä tapahtuvassa yhteistyössä ja tiedonvaihdossa.
Itä-Suomen kirjastonjohtajien verkostossa eri kirjastosektorit kohtaavat
Pekka Malvela
Itä-Suomen kirjastonjohtajien verkostossa ovat mukana Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakuntien alueilla toimivat kirjastot. Näihin kuuluvat amk-kirjastot (Karelia, Savonia, Xamk), Itä-Suomen yliopiston kirjasto, Kuopiossa toimiva Varastokirjasto sekä maakuntakirjastot (Joensuun seutukirjasto, Kuopion kaupunginkirjasto ja Mikkelin kaupunginkirjasto). Itä-Suomen kirjastonjohtajien verkoston kokouksissa on mukana myös Itä-Suomen aluehallintovirasto, jonka tehtäviin kuuluu toimia maakuntakirjastojen tukena. Edustan Kareliaa tässä verkostossa.
Itä-Suomen kirjastonjohtajien verkostoa voisi luonnehtia verkostoksi, joka tarjoaa kirjastojen johtajille kollegiaalista tukea kirjastojen johtamiseen. Se mahdollistaa parhaiden käytäntöjen jakamisen kirjastojen välillä ja samalla myös eri kirjastosektoreiden välillä. Maakuntakirjastoilla ja korkeakoulukirjastoilla on erilaiset tehtävät, ja ne palvelevat osin eri käyttäjäryhmiä. Itä-Suomen kirjastonjohtajien verkostossa on mahdollista kuulla kokemuksia toisten kirjastojen käytänteistä, esimerkiksi maahanmuuttajatyössä, viestinnässä tai aineistonhankinnassa, ja ottaa näistä kokemuksista oppia oman kirjaston käyttöön.
Verkosto järjestää myös koulutustilaisuuksia, joista suuri ponnistus verkostolle on joka toinen vuosi järjestettävä Itä-Suomen kirjastopäivät. Tapahtuma kokoaa yhteen itäsuomalaisia kirjastoammattilaisia eri kirjastosektoreilta ja tarjoaa heille verkostoitumista, luentoja, paneelikeskusteluja sekä työpajoja. Nämä auttavat kirjastojen johtajia ja henkilökuntaa kehittämään osaamistaan ja pysymään ajan tasalla alansa uusimmista trendeistä. Vuoden 2023 kirjastopäivät järjestettiin Kuopiossa teemalla ”Palvelut sähköistävät – kirjastotyön uudet muodot”. Ensi kesänä Itä-Suomen kirjastopäivät pidetään Joensuussa, jolloin teemana on lukutaito. Tapahtumassa halutaan löytää kirjastoille ratkaisuja asiakaskunnan muuttuvien lukutottumusten ja ihmisten muuttuvan lukutaidon tuomiin haasteisiin. Karelian kirjasto on aktiivisesti mukana järjestämässä tapahtumaa.
Ideoita kohtaamisista
Jaana Rummukainen
Heilmann (2022, 285, 287) tunnisti tutkimuksessaan verkoissa toimimisen yhdeksi asiantuntijatyön osa-alueeksi. Muita osa-alueita olivat tieto, osaaminen ja taidot, opettaminen, itsensä johtaminen, oppiminen, innovointi, ongelmanratkaisu sekä kokonaiskuvan ymmärtäminen. Itse pidän verkostoitumista olennaisena tekijänä edellä mainittujen asiantuntijatyön osa-alueiden kannalta: Ammatillisissa verkostoissa jaamme omaa osaamistamme ja opimme muilta, etsimme ratkaisuja ongelmiin ja innovoimme uutta. Mitä enemmän kuuntelemme kollegoidemme mielipiteitä ja kokemuksia, sen laajemmaksi saamamme kokonaiskuva hahmottuu. Asiantuntijan kannattaa siis ehdottomasti pyrkiä verkostoitumaan ja luomaan suhteita yli organisaatiorajojen, mutta todetessani tämän tunnen samalla piston sydämessä: Olen kyllä mukana monessakin verkostossa, mutta tällä hetkellä lähinnä kuunteluoppilaana ja saavana osapuolena. Syynä tälle ovat resurssipula sekä aikataululliset päällekkäisyydet.
Toimiminen verkostoissa mielletään usein asiantuntijoiden väliseksi yhteistyöksi, jolle on varattu tietty aika ja paikka. Kuitenkin myös satunnainen kohtaaminen työpaikalla, lounastauolla tai muussa tapaamisessa voivat johtaa hyödyllisen tiedon vaihtamiseen tai yllättävien ideoiden syntymiseen. Ns. virallisten ja nimettyjen verkostojen lisäksi olemme usein tiedostamattamme mukana monissa epämuodollisissa verkostoissa. Tehdyn tutkimuksen mukaan sattumilla onkin usein suuri merkitys esimerkiksi uusien toimintatapojen tai ratkaisujen keksimiseen, työn sujuvoitumiseen, päällekkäisyyksien poistamiseen ja uusiin innovaatioihin. (Toivanen, Känsälä & Kalliomäki-Levanto 2021). Aivan arkipäiväistä ihmisten kohtaamista ei useinkaan ajatella verkostoitumisena, mutta mielestäni Toivasen ym. (emt.) tutkimus osoittaa, että pienet arjessa tapahtuvat kohtaamiset voivat tuottaa merkitseviä uusia ideoita tai näkökulmia siinä missä virallisemmat yhteistyöverkostotkin.
Kestävän kehityksen teemoista oman työn kehittämiseen
Leena Väyrynen
Olen ollut mukana AMKIT-konsortion Kestävä kehitys -ryhmässä alkusyksystä 2022 saakka. Ryhmän tarkoituksena on tukea amk-kirjastoja kestävän kehityksen edistämisessä. Ryhmässä on toteutettu ammattikorkeakoulukirjastojen käyttöön kestävän kehityksen työkirja, jota Karelian kirjastokin alkaa täyttää: valitsemme joulukuussa 2024 omat kestävän kehityksen toiminnot, joita lähdemme kirjastona edistämään vuodesta 2025 alkaen. Ryhmässä mukana oleminen on tuonut mukanaan paljon uusia ideoita sekä eri amk-kirjastojen käytänteiden vertailuja. Koska olen ollut mukana myös Karelian kestävän kehityksen ja vastuullisuuden ryhmässä, on näissä ryhmissä käsitellyt asiat tukeneet toisiaan: kummankin ryhmän ideoita on tullut mukaan myös toisen ryhmän keskusteluihin. Lisäksi olen osallistunut niin verkossa kuin läsnä olevana AMK-kirjastopäiviin, joista viimeisin järjestettiin kesäkuussa 2024.
Sekä kestävän kehityksen ryhmässä että kirjastopäiviin osallistumalla olen päässyt tutustumaan toisten amk-kirjastojen kollegoihin, keskustelemaan ja kouluttautumaan ajankohtaisista asioista sekä vaikuttamaan osaltani ryhmän toimintaan. Monimutkaisiakin asioita ja kokonaisuuksia on mukavampi käsitellä yhdessä kollegoiden kanssa ja välillä kuulla esimerkiksi vierailijaluentoja itselle ei niin tutuista asioista. Pitää vain uskaltaa avata suunsa – kysyä ja kommentoida asioita – ja kuunnella aktiivisesti, jotta verkostotyöstä saa eniten irti omaa työtä ajatellen. Saankin verkostoista paljon virikkeitä ja innostusta omaan työhöni.
Julkaisuverkostosta vertaistukea
Kaisa Varis
Monen ammattikorkeakoulukirjaston palveluvalikoimaan kuuluu perinteisten kirjastopalvelujen kuten tiedonhankinnan opetuksen tai aineistohankinnan lisäksi myös julkaisupalvelut. Julkaisupalvelut tukee henkilöstöä esimerkiksi tarjoamalla ohjausta kirjoittamiseen ja julkaisukanavan valintaan tai julkaisemalla verkkolehteä ja julkaisusarjoja. Etenkin pienissä amk-kirjastoissa julkaisemiseen liittyvät tehtävät ovat usein yhden asiantuntijan näpeissä. Asioita joutuu monesti pyörittelemään yksin, eikä omassa organisaatiossa välttämättä ole sellaista työkaveria, jolta saisi sparrausapua. Onneksi tukea on tarjolla alan verkostoissa ja apua saa julkaisemisen parissa työskenteleviltä kollegoilta ympäri Suomen!
AMK-julkaisuverkosto on ammattikorkeakouluissa julkaisujen parissa työskentelevien ammatillinen verkosto. Sen tehtävänä on tiedon, hyvien käytänteiden ja osaamisen tukeminen ja lisääminen ammattikorkeakoulujen julkaisutoiminnassa. Verkoston jäsenet järjestävät säännöllisesti verkossa toteutettavia vertaiskahveja julkaisemiseen liittyvistä aiheista, ja tapaavat kasvokkain ainakin kerran vuodessa. Olen itse emännöinyt vertaiskahveja teemalla “Julkaisutyöpajat ja kirjoittajakoulutukset”. Kerroin tilaisuudessa Kareliassa järjestetyn kirjoitustyöpajan toteutuksesta ja kutsuin kahden muun ammattikorkeakoulun asiantuntijat esittelemään omia koulutuskokeilujaan. Tällaiset tilaisuudet ovat erinomaisia paikkoja kuulla toisten toimivista käytännöistä, ja keskustella ajankohtaisista teemoista. Toisten kokemuksista oppiminen on tärkeä osa oman organisaation toiminnan kehittämistä. Pyörää ei tarvitse aina keksiä itse – välillä voi kopioida kollegaltakin.
Yhteenveto
Kirjastoalalla löytyy verkostoja erilaisiin työtehtäviin ja kiinnostuskohteisiin liittyen. Osassa verkostoissa ollaan mukana aktiivisina toimijoina, toisissa seurataan ajankohtaisia asioita ja kuunnellen kirjastokentältä saatuja kokemuksia. Verkostot tarjoavat meille vertaistukea, foorumeita kysymyksille ja keskustelulle sekä mahdollisuutta ideointiin ja kouluttautumiseen.
Kirjoittajat:
Leena Väyrynen, tietoasiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu
Pekka Malvela, kirjasto- ja tietopalvelupäällikkö, Karelia-ammattikorkeakoulu
Jaana Rummukainen, tietoasiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu
Kaisa Varis, tietoasiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu
Lähteet:
AMKIT-konsortio. 2024. AMKIT-konsortio. https://www.amkit.fi/. 19.12.2024.
AMKIT -konsortio. 2021. AMKIT-konsortio. Strategia 2021-2025. https://urly.fi/3HJc. 17.12.2024.
Heilmann, P. 2022. Asiantuntijuuden käsite ja osa-alueet. Hallinnon Tutkimus, 41(4), 278–292.
Juppi M. & Rönnqvist K. 2024. Kädet aina savessa – yhteistyötä AMKIT-konsortiossa. Kreodi, (2). http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024061453023. 17.12.2024.
Järvensivu, T. 2019. Verkostojen johtaminen: Opi ja etene yhdessä. Helsinki, Suomi: BoD – Books on Demand.
Mannermaa, K. 2024. Työntekijätaidot: Käsikirja. Helsinki: Alma Talent.
Niemi S. & Kräkin M. 2019. Asiantuntijatyön paradoksivyyhti. Työn kaaosmaisuuden kokemus ja selviytymiskeinot asiantuntijatyössä. Työelämän tutkimus 17 (1), 24-38. https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/87106. 17.12.2024.
Toivanen, M., Känsälä, M. & Kalliomäki-Levanto, T. 2021. Serendipisyyskokemuksia asiantuntijatyössä. Työelämän tutkimus, 19(3), 373–401.