Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnista puhuessa on siirrytty uuteen aikaan. Korona-pandemian vaikutuksilla näyttää tutkimusten mukaan olevan enää pieni yhteys opiskelijahyvinvointiin. Karelia-ammattikorkeakoulussa seurataan aktiivisesti kansallisten hyvinvointitutkimusten ja omien opiskelijakyselyiden tuloksia. Samoin kuunnellaan opetus- ja ohjaustyöstä nousevia havaintoja opiskelijahyvinvoinnista. Näiden tarpeiden ja toiveiden pohjalta nostetaan konkreettisia tavoitteita opiskelijahyvinvoinnin lisäämiseksi.
Karelian strategiassa nostetaan esille oppimisen, opiskeluhyvinvoinnin ja opiskelun yhteisöllisyyttä tukevan ohjauksen painotus. Yhteisöllisyys on osana Karelian Taso 2025 “Läpäisyn parantaminen”-kehittämisprojektia, jossa yhtenä toimenpidekokonaisuutena on yhteisöllisyyden vahvistaminen Kareliassa. Toimenpiteinä on ollut mm. lukuvuoden avajaisten kehittäminen sekä ohjauksen ja hyvinvointipalvelujen roolituksen selkiyttäminen yhteistyössä opiskelijakunnan kanssa.
Yhteisöllisyyden tukemista tarvitaan
Yhteisöllisyydellä on merkittävä rooli opiskelijoiden hyvinvoinnissa sekä opintojen sujuvassa etenemisessä. Yhteisöllisyys lisää opiskelijoiden sosiaalista tukea sekä motivaatiota, kun he kokevat kuuluvansa ryhmään, joka tarjoaa heille tärkeää vertaistukea opintojen aikana. Yhteisöllisyys vähentää yksinäisyyden tunnetta, joka on nykyisin yleinen haaste korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa ja tunne, josta puhuminen aiheuttaa edelleen häpeän kokemuksia. Tärkeää on myös se, että opiskelijat, jotka tuntevat kuuluvansa yhteisöön ovat usein sitoutuneempia opintoihinsa sekä niiden suorittamiseen aikataulussa.
Osallisuuden ja ryhmään kuulumisen teema nousi esille Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksessa (KOTT) 2024. Tulosten mukaan opiskelijoiden tunne ryhmään kuulumisesta on heikentynyt edelliseen tutkimukseen verrattuna, joka toteutettiin vuonna 2021. Joka kolmas korkeakouluopiskelija ei koe kuuluvansa mihinkään opiskeluun liittyvään ryhmään. Varsinkin ammattikorkeakoulussa opiskelevilla naisilla kokemus opiskeluun liittyvän ryhmään kuulumattomuudesta on lisääntynyt kolmen vuoden aikana. Lisäksi tutkimuksesta kävi ilmi, että sosiaalista ahdistuneisuutta oli 34 %:lla korkeakouluopiskelijoista, naisista 40 %:lla ja 18–21 – vuotiaista naisista peräti 45 %:lla.
Kareliassa tehdyt huomiot tukevat tutkimuksen tulosta. Ohjaustyössä yksilötapaamisissa yksinäisyyteen liittyvät kysymykset ovat yleisiä. Yleinen ilmiö on myös haaste saada opiskelijoita osallistumaan yhteisiin tapahtumiin. Tästä on havaittu, että yhteisöllisyyttä päästään rakentamaan parhaiten keskittymällä luokkahenkeen ja koulutusten omiin tapahtumiin läheisyysperiaatteen mukaisesti. Opintojen alku on kriittisin ajankohta ryhmäytymisen ja tutustumisen osalta. Siihen on tämän lukuvuoden aikana panostettu kaikissa koulutuksissa monipuolisesti. Yhteisöllisyyden kehittäminen on edennyt monella tasolla yksittäisistä opiskelijaryhmistä koulutuksiin, koko Kareliaan sekä opiskelijoiden vapaa-ajan tapahtumiin opiskelijakunta POKAn tapahtumien kautta.
Varhainen puuttuminen on välittämistä
Korkeakoulujen tehtävänä on kouluttaa tulevaisuuden työelämän asiantuntijoita. Tulevaisuus on yhteistyötä, työryhmiä ja tiimejä – joten mille näyttää tulevaisuus, jos valmistuneet opiskelijat ovat sosiaalisesti ahdistuneita yksinpuurtajia. Itseohjautuvuuden ja individualismin korostamisen jälkeen olemme palaamassa yhteisöllisyyden merkityksen ymmärtämiseen hyvinvoinnin turvaamiseksi.
Opetushenkilöstöllä on avainrooli opintojen etenemisen, yhteisöllisyyden ja oppimisen pulmien havaitsemisessa sekä tukemisessa. Opetushenkilöstöllä on taito ja mahdollisuus ottaa asiat puheeksi tunnistaessaan haasteita. Oppilaitoksessa on tärkeää varmistaa, että kaikki tietävät oman korkeakoulun palvelut ja osaavat ohjata opiskelijaa eteenpäin. Yhteinen haaste on se, että kuinka tavoitamme ne, jotka eivät hakeudu palveluihin, porukoihin ja yhteisöihin. Varhainen puuttuminen, toistemme kohtaaminen sekä huomioiminen arkisissa asioissa on välittämistä.
Kirjoittajat:
Leena Hiltunen, opintokuraattori, Karelia-ammattikorkeakoulu
Päivi Laakkonen, opintokuraattori, Karelia-ammattikorkeakoulu
Lähteet:
THL. 2024. Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksessa (KOTT). https://thl.fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/korkeakouluopiskelijoiden-terveys-ja-hyvinvointitutkimus-kott-/kott-tutkimuksen-tuloksia
Parikka, S. 2024. Korkeakouluopiskelijoiden terveyden ja hyvinvoinnin tilannekuva KOTT 2024 -tulosten pohjalta. Esitys. https://owncloud.thl.fi/index.php/s/fFdf9JdoidagNhA#pdfviewer