Digivisio 2030 -hankkeen ja sen kehittämän Opin.fi -palvelun yhteydessä mainitaan joskus lyhenteet HEDI ja HEDS. Tässä kirjoituksessa avataan, mitä nämä lyhenteet tarkoittavat ja mihin ne liittyvät.
Kokonaisuutena Digivisio 2030 -hankkeessa kehitetään Suomeen koulutuksen kansallista palvelu- ja tietokokonaisuutta, joista tärkeimpänä on Opin.fi-palvelu. Opin.fi-palvelussa oppijat voivat koota itselleen oman koulutuskansionsa ja he voivat etsiä, saada suosituksia kiinnostavista uusista koulutuksista sekä ilmoittautua palvelun kautta löytyviin koulutuksiin. Tiedot Opin.fi-palveluun siirtyvät korkeakoulujen opintotietojärjestelmistä ja jatkuvan oppimisen tietojärjestelmistä. Hankkeen yhteydessä tarkastellaan myös muita kansallisia koulutuspalveluita (esim. Koski ja Virta). Käytännössä HEDI / HEDS -lyhenteisiin liittyvässä toiminnallisuudessa puhutaan tietojärjestelmien yhteentoimivuudesta ja järjestelmäintegraatioista.
HEDI /HEDS -integraatiot toteutetaan Opin.fi-palveluun sekä korkeakouluilla käytössä oleviin Peppi- ja Sisu-tietojärjestelmiin. Nämä rajapinnat tulevat käyttöön opintotietojärjestelmien normaalien versiopäivitysten myötä, ja tässä vaiheessa käytössä olevat vanhat ns. poimintarajapinnat korvautuvat uusilla HEDI-rajapinnoilla. HEDI /HEDS -rajapinnat tulevat mahdollisiksi myös muuhun käyttöön, jolloin tietoja voidaan siirtää korkeakoulukohtaisista omista tietojärjestelmistä (vaikkapa Kareliallakin käytössä olevasta Eduix Oy:n Eduplan-järjestelmästä). Näiden järjestelmien osalta korkeakoulut päättävät itse, lähtevätkö ne hankkimaan tai kehittämään HEDI-rajapintoja toimittajilta.
Kuva – Korkeakoulun opintotietojärjestelmän (esim. Peppi) ja Opin.fi-palvelun HEDI-integraatio
Lyhyt vastaus kysymykseen ”HEDI / HEDS – mistä oikein on kyse?”
Lyhyt vastaus Digivisio 2030 -hankkeen dokumentaatioista:
Digivision rajapintakonseptia kutsutaan lyhenteillä HEDS ja HEDI. Näiden tarkoituksena on mahdollistaa rajapintojen hyödyntämisen samoissa käyttötapauksissa, korkeakoulujen oman toimintaympäristön sisällä, korkeakoulujen välillä, korkeakoulujen ja kansallisten palveluiden välillä, sekä korkeakoulujen ja kansainvälisten palvelujen välillä.
HEDS (Higher Education Data Schema) kuvaa rajapintojen tietosisällöt, operaatiot ja säännöt kuten pakollisuudet tai sallitut arvot. HEDS rakentuu vaiheittain ja laaditaan yhdessä korkeakoulujen kanssa ja muiden kumppanien kanssa.
HEDI (Higher Education Data Integration) on rajapintojen tekninen toteutus, joka noudattaa HEDS:in määrittelyjä.
Pitkä vastaus kysymykseen ”HEDI / HEDS – mistä oikein on kyse?”
Järjestelmien välisessä yhteentoimivuudessa on tärkeää, miten tiedot saadaan siirrettyä eri järjestelmien välillä. Tässä yhteydessä puhutaan teknisestä yhteentoimivuudesta. Tätäkin tärkeämpää on kuitenkin se, mitä tietoa järjestelmien välillä siirretään ja se, että tieto ”ymmärretään” molemmissa järjestelmissä samalla tavalla. Tällöin puhutaan semanttisesta (”käsitteellisestä”) yhteentoimivuudesta.
Teknisen yhteentoimivuuden osalta on olemassa standardoituja menetelmiä. Nämä määrittelyt ovat pitkälti vakiintuneita, ja näistä ovat kiinnostuneita lähinnä tietojärjestelmien kehittäjät (tietojärjestelmätoimittajat ja korkeakoulujen IT-osastot). Tekninen yhteentoimivuus toteutetaan HEDI (Higher Education Data Integration) -määrittelyillä. Teknisesti HEDI-rajapinnoissa käytetään ns. REST-mallia ja tieto siirretään JSON-tietorakenteissa (IT-ala rakastaa lyhenteitä, ja käyttäväthän lääkäritkin latinaa ;-).
Käsitteellisen yhteentoimivuuden osalta tarvittavat määrittelyt ovat selvästi monimutkaisempia, ja niiden tekemiseen tarvitaan sekä sisältöasiantuntijoita että järjestelmätoimittajien edustajia. Sisältöasiantuntijoiden tehtävänä on määritellä se, mitä tietoa (”sisältöä”) järjestelmien välillä halutaan siirtää. Järjestelmätoimittajien edustajien tehtävänä on huolehtia siitä, että määrittelyt on myös mahdollista käytännössä toteuttaa – ja vieläpä uusimatta kokonaan käytössä olevia tietojärjestelmiä. Käsitteellinen yhteentoimivuus saavutetaan määrittelemällä yhteisesti sovittu tietosisältö sekä sen esitystavat. Nämä kuvataan ns. HEDS (Higher Education Data Schema) -rakennekuvauksilla.
Sisältötyö voi vaikuttaa sinällään yksinkertaiselta, mutta koska erilaisia tietojoukkoja on paljon, määrittelytyötä ja aikakin tarvitaan paljon. Yhteisistä määrityksistä on myös sovittava koko korkeakoulukentän kesken unohtamatta tietojärjestelmätoimittajia. Koska sisältömäärittely ja tietojärjestelmien rajapintojen toteutustyö vie yleensä vuosia, ajan mittaan tarve siirrettävän tiedon osalta väistämättä myös muuttuu. Koulutuspalvelujärjestelmän muuttuessa vanhoja palveluita ja sen kautta käytettäviä tietoja myös poistuu ja uusia syntyy. Tästä syystä määrityksiä on myös ajoittain päivitettävä.
Vertailukohdaksi voi ottaa sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliset Kanta-palvelut, jossa vastaavaa sote-palveluiden sisältömäärittelytyötä on tehty jo pitkälti toistakymmentä vuotta! Toki sote-palveluissa käsiteltävä palvelu- ja tietojoukko on koulutusaluetta selvästi monimutkaisempi. Jotta työmäärä ei vaikuttaisi mahdottomalta, kannattaa muistaa, että kaikkea tarvitse saada valmiiksi kerralla, vaan työtä voidaan tehdä paloittain. Kanta-määrittelyissäkin eri osamäärittelyjä on olemassa jo kymmenittäin (ellei jo sadoittain). Tässäkin työssä norsu kannattaa siis syödä pieni pala kerrallaan.
Esimerkki HEDS-rakennemäärityksestä (nonformaali opintojaksotieto)
