Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli kehittää muistisairaan ikäihmisen kohtaamista validaatio-menetelmän avulla hoivakoti Vehkahovissa. Esperi koulutti hoivakoti Vehkahovin työntekijöitä validaatioon keväällä 2023. Validaatio on muistisairaan arvokasta kohtaamista. Se on vuorovaikutusta, jossa muistisairaan tunteet tunnustetaan. Se auttaa työntekijöitä muistisairaiden ikäihmisten kohtaamisessa.
Opinnäytetyön tavoitteena oli kuvata Validoivan hoidon perusteet -koulutuksen suorittaneiden työntekijöiden kokemuksia validaatio-menetelmän vaikutuksista ja laatia yhdessä työntekijöiden kanssa huoneentaulu validaatio-menetelmästä. Huoneentaulun tarkoitus on edistää validaatio-menetelmän käyttöä muistisairaan ikäihmisen kohtaamisessa.
Tässä opinnäytetyössä yhdistyivät sekä laadullinen että määrällinen tutkimuksellinen ote. Sähköisen kyselyn avulla kerättiin Validoivan hoidon perusteet -koulutuksen suorittaneilta työntekijöitä kokemuksia validaatio-menetelmän vaikutuksista. Kyselyn avulla selvitettiin myös, miten usein validaatio-menetelmän hyötyjä on ilmennyt. Kyselyyn vastasi seitsemän työntekijää kahdestatoista, jotka ovat suorittaneet Validoivan hoidon perusteet -koulutuksen.
Työntekijät käyttivät aktiivisesti validaatio-menetelmää hoivakoti Vehkahovissa. Menetelmää käytettiin päivittäin tai viikoittain. Työntekijät ovat havainneet validaatio-menetelmän käyttämisellä olleen monia positiivisia vaikutuksia muistisairaaseen ikäihmiseen. Vastauksista korostui, että muistisairas ikäihminen on rauhoittunut usein validaatio-menetelmän avulla. Sen on myös koettu parantavan vuorovaikutusta. Osaa vaikutuksista oli vaikea arvioida. Näitä vaikutuksia olivat; muistisairaan ikäihmisen liikkuminen on parantunut, rauhoittavien lääkkeiden tarve on vähentynyt sekä nukkuminen on parantunut. Luottamuksen työntekijään koettiin parantuneen usein validaation avulla. Validaation koettiin myös vähentävän muistisairaan ikäihmisen käytösoireita. Käyttämällä validaatio-menetelmää voidaan siis tukea luottamussuhdetta muistisairaan ikäihmisen ja työntekijän välillä. Tämä luo myös turvallisuuden tunnetta muistisairaalle.
Validaation avulla voidaan myös lääkkeettömästi vähentää heidän käytösoireitaan. Tällä on merkittävä vaikutus sille, ettei muistisairaalle ikäihmiselle tarvitse tarpeettomasti antaa rauhoittavia lääkkeitä ja altistaa häntä näin niiden sivuvaikutuksille. Vähiten vaikutuksia haivattiin olevan muistisairaan ikäihmisen toimintakykyyn. Suurin osa työntekijöistä koki validaation lisänneen työhyvinvointia usein. Se on myös auttanut arvostamaan ikäihmistä ja tuonut työkaluja toimia eri tilanteissa muistisairaan ikäihmisen kanssa. Validaatio-menetelmän käyttäminen on myös auttanut jaksamaan työssä paremmin. Vehkahovissa käytettiin kaikkia validaatio-menetelmän keinoja, mutta käytön aktiivisuudessa oli eroja. Käytetyimpiä keinoja olivat katsekontakti, kuuntelu, äänensävy ja kosketus. Validaatiosta koettiin olevan apua eri tilanteissa. Selvästi siitä koettiin hyötyä usein keskustelu- ja ruokailutilanteissa.
Työpajassa valmistettiin yhdessä neljän työntekijän kanssa huoneentaulu validaatiosta. Huoneentauluun valikoitui seuraavat validaation keinot; kuuntele aidosti, kosketa, mene mukaan asukkaan todellisuuteen, tunne muistisairas asukas, vältä miksi -kysymyksiä, hymyile ja ole ystävällinen. Nämä keinot koettiin erityisen tärkeiksi hoivakoti Vehkahovissa. Tulokset kannustavat hyödyntämään validaatio-menetelmää muistisairaiden ikäihmisten kohtaamisessa ja kouluttamaan hoivatyöntekijöitä sen käyttämiseen. Muistisairaiden kasvavan määrän vuoksi hoitotyön ammattilaiset tarvitsevat erityisosaamista heidän yksilölliseen ja arvostavaan kohtaamiseen.
Kirjoittaja:
Johanna Peltola
Ikäosaamisen kehittäminen ja johtaminen
Karelia-ammattikorkeakoulu