Opinnäytetyön tekeminen voi olla opiskelijalle haastavaa, ja siihen liittyvät vaikeudet voivat viivästyttää valmistumista. Karelia-ammattikorkeakoulun sairaanhoitajakoulutuksessa opiskelija voi saada tukea opinnäytetyön tekemiseen Opparitallista silloin, kun kaikki muut tutkintoon kuuluvat opinnot ovat jo tehtynä.
Opinnäytetyö osana ammattikorkeakouluopintoja
Ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin kuuluu opiskelijan tekemä opinnäytetyö (Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista 1129/2014), joka kehittää opiskelijan valmiuksia soveltaa oman ammattialan tietoja ja taitoja (Karelia-ammattikorkeakoulu 2024). Kyseessä on siten opiskelijan suurin yksittäinen opintokokonaisuus (15 op), joka saattaa tuoda opiskelijan oppimisen matkalle monenlaisia vaiheita ylä- ja alamäkineen.
Opinnäytetyön tekemisen hidasteena, haasteena tai jopa esteenä voi olla monia tekijöitä. Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (KOTT 2021) mukaan ammattikorkeakoulussa opiskelevista opiskelijoista 10%:lla on todettu lukihäiriö, ja lähes 17 %:lla on todettu oppimisvaikeus tai oppimiseen vaikuttava sairaus tai vamma. Toisaalta ammattikorkeakouluopiskelijoista lähes 46% on kokenut opiskeluinnon puutetta ja noin 41% opiskelu-uupumusta. Vuoden 2024 KOTT 2024 -tutkimuksessa ilmeni, että korkeakouluopiskelijoista 13% koki keskittymisvaikeuksia. Keskittymisvaikeudet olivat yleisempiä ammattikorkeakouluopiskelijoilla (14%) kuin yliopisto-opiskelijoilla (11%). (THL 2025.) Hyvällä ohjauksella opiskelijan opinnäytetyön etenemistä voidaan tukea erilaisista haasteista huolimatta.
Oparitallilla vuosien perinteet
Karelia-ammattikorkeakoulun sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajakoulutuksessa on toiminut kohdennettua tukea tarjoava Opparitalli jo lähes 10 vuoden ajan. Opparitalli on opinnäytetyön ohjausryhmä, jossa kaksi opettajaohjaajaa tukee tiivistetyssä tahdissa opiskelijoiden opinnäytetyön etenemistä. Ohjaus on kalenteroitu säännöllisesti kahden viikon välein tapahtuvaksi.
Opparitalli on syntynyt opiskelijoiden tarpeesta. Opintojen loppuvaiheessa työelämä imaisee opiskelijat helposti mennessään ja jos opinnäytetyö on jäänyt viimeiseksi puuttuvaksi opintokokonaisuudeksi, siihen ei ole helppo tarttua. Myös oppimisen ja kirjoittamisen pulmat voivat hankaloittaa työn etenemistä. Valmistuminen ja tutkintotodistuksen saaminen on kuitenkin niin opiskelijan, työelämän kuin ammattikorkeakoulunkin etu, joten opinnäytetyön valmistumiseen kannattaa panostaa.
Opparitalliin ohjaudutaan aina opinto-ohjaajien kautta ja mukaan voi päästä opintojen loppuvaiheessa, kun kaikki muut opinnot ovat suoritettu ja valmistuminen on kiinni ainoastaan opinnäytetyöstä. Osallistuminen voi olla mahdollista myös silloin, kun normaali opiskeluoikeus on loppunut. Lisä- tai jatkoaika ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita siirtymistä Opparitalliin.
Keskiössä opiskelijalähtöinen ohjaus
Opparitallin toimintaperiaatteet ovat olleet alusta pitäen samankaltaiset ja keskiössä on opiskelijalähtöinen ohjaus. Alussa tarkastellaan yhdessä opiskelijan kanssa lähtötilannetta ja kartoitetaan se, mihin erityisesti tarvitaan apua. Tämän jälkeen suunnitellaan ohjausprosessi ja aikataulu yksilöllisestä tarpeesta lähtien.
Opparitallin ensimmäisten vuosien aikana ohjaustapaamiset tapahtuivat kampuksella kahden viikon välein ja yhdessä jaoimme monet opiskelijoiden ilot ja surut. Käytössä oli Moodle-oppimisympäristö, joka toimi opinnäytetöiden palautusalustana ja josta löytyivät tarvittavat ohjaukseen liittyvät ohjeet.
Opparitalli kokoontuu ohjauspalaveriin edelleen kahden viikon välein, mutta nykyään ohjaus tapahtuu opiskelijalähtöisesti joko lähiohjauksena tai etänä. Erityisesti viime vuosien aikana monet Opparitallin opiskelijat ovat jo siirtyneet työelämään eivätkä asu enää Joensuussa, joten etäohjaus helpottaa ohjausprosessin etenemistä. Opiskelijoilla on käytössä myös Karelian virallinen opinnäytetöiden ohjausalusta Wihi, jonne opiskelijat palauttavat opinnäytetyönsä muutamaa päivää ennen ohjauskertaa. Ohjaavat opettajat lukevat työt sekä antavat kirjallisen palautteen ennen ohjaustapaamista. Ohjaustapaamisessa käydään opinnäytetyöt läpi keskustellen, ja opiskelijat voivat esittää etenemisen kannalta tärkeitä kysymyksiä. Ohjaustapaamisen loppupuolella kerrataan seuraavat askelmerkit.
Wihi-alusta on toiminut erinomaisesti myös ohjaavan opettajan näkökulmasta ja nopettanut opinnäytetyössä etenemistä. Opiskelijat, joilla esimerkiksi valmistumisen näkökulmasta työskentelyn aikataulu on tiukka, voivat lähettää opinnäytetyön ohjaajalle viestin etenemisen kannalta tärkeästä asiasta nopealla aikataululla, eikä heidän tarvitse aina odottaa kahta viikkoa saadakseen ohjausta. Joissakin tilanteissa lyhytkin vastaus etenemisen kannalta olennaiseen asiaan voi viedä opiskelijan työtä hurjasti eteenpäin ja sujuvoittaa opinnäytetyöprosessia. Lisäksi ohjauksen eteneminen jää näkyviin Wihiin. Wihiin on tallennettu myös opinnäytetyön toimeksiantosopimus, kypsyysnäyte ja mahdolliset muut tarvittavat asiakirjat.
Opparitallin ohjauksessa korostuu tavoitteellisuus: työ palastellaan pienemmiksi osa-alueiksi ja siinä edetään yhteisesti sovitun suunnitelman ja aikataulun mukaisesti keskittyen muutamaan tehtävään kerrallaan. Näin kokonaisuus pysyy opiskelijan näpeissä, ja halinnantunne lisääntyy. Hallinnantunteen lisäännyttyä motivaatio työn loppuunsaattamiseen kasvaa. Tähän tarvitaan kannustavaa ohjausta ja palautetta, jota opparitallista saa!
Yhteinen polku hyödyttää kaikkia
Opiskelijan tai opiskelijaparin motivoituessa, opiskelijat aktivoituvat hakemaan ohjausta ja opinnäytetyö lähtee etenemään tavoitteellisesti ohjausta hyödyntäen. Aikataulullisesti opinnäytetyöt valmistuvat myös melko nopeasti. Esimerkiksi syyslukukaudella 2024 viisi työtä saatettiin aloitusvaiheesta työn arviointiin saakka noin kolmessa kuukaudessa.
Valmistuminen merkitsee jokaiselle opiskelijalle suurta virstanpylvästä sekä henkilökohtaisen elämän että ammatillisen kasvun kannalta. Korkeakoulun näkökulmasta opiskelijan valmistuminen on myös taloudellisesti merkittävä asia. Opinnäyteytön ohjaajat, opettajat ja muut henkilöstön jäsenet voivatkin olla kaikista valmistuneista opiskelijoista aidosti tyytyväisiä.
Kirjoittajat:
Suvi Liimatta, lehtori, sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajakoulutus, Karelia-ammattikorkeakoulu
Tuulia Sunikka, lehtori, sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajakoulutus, Karelia-ammattikorkeakoulu
Terhi Hagman, lehtori, sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajakoulutus, Karelia-ammattikorkeakoulu
Lähteet:
Karelia-ammattikorkeakoulu. 2024. Tutkintosääntö.
KOTT. 2021. KOTT 2021 -tutkimuksen tuloksia. Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimus KOTT. Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos. https://terveytemme.fi/kott/index.html viitattu 17.1.2025
THL. 2025. KOTT-tutkimuksen tuloksia. Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimus (KOTT). Tutkimukset ja hankkeet. Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos. https://thl.fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/korkeakouluopiskelijoiden-terveys-ja-hyvinvointitutkimus-kott-/kott-tutkimuksen-tuloksia viitattu 17.1.2025
Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista. (1129/2014) https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20141129#Pidm46494958388800 viitattu 17.1.2025
Artikkelikuva: Adobe Stock