Karelian Inno Pohjois-Karjala -hanke tarjosi kurkistuksen robotiikan maailmaan kahden helmikuussa 2025 järjestetyn tapahtuman kautta. Ensin järjestettiin Dialogi robotin kanssa –webinaari ja sen jälkeen kuusi innokasta työparia pääsi kasaamaan robotteja Roboiltamat -työpajassa.
Robotit tutuksi
Dialogi robotin kanssa –webinaari oli avoin kaikille uteliaille ja aiheesta kiinnostuneille. Mukaan ehti noin 30 silmä- ja korvaparia. Robotteja esitteli Riverian lehtori Timo Pappinen, jolla on noin kahdeksan vuoden kokemus roboteista. Aihe herätti pohtimaan jo etukäteen kysymyksiä siitä, missä robotiikan kanssa mennään. Millaista dialogia robotin kanssa voi käydä? Voisiko robotti korvata ihmisen, ja jos voi, niin millaisissa asioissa? Entä mitä itse kunkin pitäisi tietää roboteista?
Pappinen esitteli monen ikäisiä, muotoisia ja eri maista tulevia robotteja. Suurin osa esitellyistä roboteista, kuten Nao ja Pepper, ovat ihmisen muotoisia. Dialogia yritettiin herätellä eri maissa valmistettujen robottien kanssa ja kävi ilmi, että valmistusmaa vaikuttaa robotin “kielitaitoon”. Nao ja Pepper ymmärtävät suomen kieltä, kun taas suurin osa roboteista puhuu mieluummin englantia. Pappisen mukaan amerikkalaisvalmisteiset robotit ymmärtävät rallienglantia kiinalaisvalmisteisia paremmin.
Webinaarissa selvisi, että ympäristön melu ja puhujan äänenvoimakkuus vaikuttavat siihen, miten hyvin robotti ymmärtää puhetta. Robottien reagoinnin puheeseen huomaa värivaloista. Yllättäväksi asiaksi nousi se, että puhujan sukupuolella on vaikutusta viestin välittymiseen. Robotit ymmärtävät miesääntä paremmin. Lisäksi Pappisen mukaan robotin ja lapsen välinen kommunikaatio voi vaatia aikuista tulkiksi.
Robotit käyntiin Roboiltamissa
Webinaarin jälkeen järjestettiin Roboiltamat -työpaja, jossa kuusi innokasta työparia pääsi kasaamaan robotteja asiantuntija Ari Allisen johdolla. Allisella on kokemusta aiheeseen liittyvien työpajojen järjestämisestä eri kohderyhmien kanssa. Työpajan aluksi Allinen kertoi robotiikan perusteista. Tiesitkö, että robota (tšek.) tarkoittaa alun perin pakkotyötä. Robotit voidaan jakaa kolmeen luokkaan: autonomisiin, palvelu- ja teollisuusrobotteihin. Autonomiset robotit toimivat ilman ohjausta, palvelurobotit auttavat ihmisiä arjessa ja teollisuusrobotit taas työelämässä. Mielenkiintoisena faktana kävi ilmi, että turvallisuussyistä teollisuusroboteille ei saa antaa mitään terävää. Työpajassa kasattiin opetuskäyttöön tarkoitettu Makeblock mBot-robottipaketti.
Mitähän robotin kasaaminen tarkoittaa? Ruuvimeisselit ja irtoraajat esiin?
Työpajassa selvisi, että robotin liikkeelle saaminen vaatii mekaniikkaa, elektroniikkaa ja ohjelmointia. Osallistujilla ei ollut aiempaa kokemusta robotin kokoamisesta. Heidän täytyi ensin kasata robotin runko, johon kiinnitettiin moottori ja pyörät. Parit työskentelivät omaa tahtiaan. “Työ ootte jo noin pitkällä, mitenkähän meidän käy?” Runko muistutti ulkonäöltään auton ja tykin välimuotoa. Kun siihen kiinnitettiin virtalähteet ja johdot oikein, alkoi valot syttyä. Valojen syttyminen innosti monia osallistujia. “Virran tuleminen on aina hyvä merkki”, totesi eräs heistä.
Seuraava vaihe työpajassa oli ohjelmointi, joka onnistuu koodaamalla tai Mblock-ohjelmalla. Robottille syötettiin erilaisia komentoja: “Siirry eteen päin teholla 50% 1 sek”. “Sytytä värivalo punainen.” Allinen ohjeisti, että pyörät omaava robotti kannattaa laittaa lattialle ohjelmoinnin ajaksi, että se ei yhtäkkiä hämmenny ja aja alas. Osallistujilla oli onnistumisia sekä pieniä ongelmia. “Luulin että koodauskohta olisi paljon vaikeampaa, mutta pystyi yhdistelemään valmiita juttuja.” “Meillä se teki kaikki, valot ja äänet ja kaikki mahdolliset.” “Meillä tämä menee vain suoraan.”
Työpaja herätti innostuneita ajatuksia robotiikasta. “Mielenkiintoistahan se on”, totesivat Henna-Riikka Ikonen ja Tuula Laine Kotisairaanhoitopalvelut Sa-Tu Väisänen Oy:sta. “Robotit ovat tulevaisuutta”, summasi Paula Kiiskinen Varakoti Varpusesta.
Yhteenvetona tapahtumista voidaan todeta, että robotit ovat jo keskuudessamme. Ne innostavat ja herättävät kysymyksiä. Vaikuttaa siltä, että robotiikan soveltaminen vaatii vielä kehitysaskeleita. Työhön tarttuakseen robotti tarvitsee ihmisen ohjausta.
Kirjoittajat:
Minna Lappalainen, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu
Sofia Partanen, viestinnän harjoittelija, Inno Pohjois-Karjala –hanke, Karelia-ammattikorkeakoulu
Kuvat: Sofia Partanen
INNO Pohjois-Karjala – sote- ja hyvinvointialan kestävät palvelut ja innovaatiot -ryhmähankkeen toteuttajat ovat Karelia-ammattikorkeakoulu, Pohjois-Karjalan hyvinvointialue, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Riveria ja Joensuun kaupunki. Hankkeen toiminta-aika on 1.9.2024 – 31.12.2026. Hanketta rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR). Koko ryhmähankkeen budjetti on 624 181, josta tuen osuus on enintään 468 136. Lisätietoja hankkeesta ja yhteistyömahdollisuuksista: Jaana Kurki, projektipäällikkö, [email protected].