Oletko koskaan kiinnittänyt huomiota, kuinka paljon päiväsi aikana istut eri paikoissa? Ehkä aamusi alkaa kahvilla sohvalla aamulähetystä TV:stä seuraten. Työmatkan ajan istut kenties bussissa kiinnostavaa podcastia kuunnellen. Työpäivän vietät pääsääntöisesti näyttöpäätteen ääressä tai istuen luentoa kuunnellen ja illallakin voi vielä vierähtää tovi sohvalla. Me päätimme haastaa itsemme mukaan kokeiluun, jonka nimesimme teemalla “Onko pakko istua?”. Samalla haluamme kannustaa juuri sinua kokeilemaan vaihtoehtoisia toimintatapoja! Miltä kuulostaisi, jos osan näyttöpäätteen edessä työskentelystä voisitkin korvata istumisen sijaan liikkeellä kuten kävelymatolla kävellen tai toimistopyörää polkien? Tai voisit osallistua oppitunnille aktivointilaudalla seisten?
Istuminen kuuluu luonnollisena osana lepoon ja palautumiseen, mutta jatkuvasta istumisesta tiedetään olevan merkittäviä terveyshaittoja. Pitkäkestoiset päivittäin toistuvat istumajaksot yhdessä muun paikallaanolon kanssa on todettu lisäävän tuki- ja liikuntaelimistön ongelmia ja riskiä sairastua pitkäaikaissairauksiin, kuten esimerkiksi tyypin 2 diabetekseen, sydän- ja verenkieroelimistön sairauksiin ja masennukseen. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2024a.) Työterveyslaitoksen (2025a) mukaan joka neljännellä työntekijällä Euroopassa arvioidaan olevan jokin tuki- ja liikuntaelimistön sairaus tai kiputila. Myös Suomessa selän ja niskan kiputilat kuuluvat nivelrikon ohella työntekijöiden tavallisimmin koettuihin ja usein pitkäaikaisiin sairauksiin.
Istumisen vähentämisellä niin työpaikoilla, oppilaitoksissa kuin vapaa-ajalla on siis kansanterveydellistä merkitystä. Istumisen haittoja voi tarkastella myös kustannusten näkökulmasta. UKK-instituutin (2023) mukaan päivittäinen yli kahdeksan tunnin paikallaanolo valveilla ollessa aiheuttaa Suomessa vuosittain noin 1,5 miljardin euron kustannukset yhteiskunnalle. Kustannukset muodostuvat mm. työkyvyttömyyseläkkeistä, terveydenpalveluiden käytöstä ja ennen aikaisista kuolemista.
Onneksi tilanne ei kuitenkaan ole toivoton. Jokaisella meillä on mahdollisuus lisätä liikettä omaan työ- tai opiskelupäivään ja pienelläkin muutoksella on oikeasti merkitystä! UKK-instituutin (2019) aikuisten (18–64-vuotiaiden) liikkumissuosituksen mukaan kevytkin liikuskelu päivän aikana voi mm. alentaa verensokeriarvoja ja helpottaa lihasten kireyttä (kuva 1). Näin ollen kaikki liikkuminen tekee hyvää ja luonnollisesti mitä useammin ja säännöllisemmin niin sitä parempi.
Työterveyslaitoksen (2025b) SitFit-tutkimuksessa korostetaan istumatyön taukojen merkitystä. Istuessa suuret lihasryhmät ovat hyvin passiivisia ja energiankulutus on tällöin alhaista. Nämä tekijät yhdessä vaikuttavat negatiivisesti sokeri- ja rasva-aineenvaihduntaan. Parin minuutin kävely puolen tunnin välein on todettukin tehokkaaksi tavaksi tauottaa intensiivinen toimistotyö. Johtava tutkija Satu Mänttäri kertoo toimistotyön tauottamisen eduista Työterveyslaitoksen sivuilla.
Lisää liikettä korkeakouluihin
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (2024b) uusimpien Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksen tuloksien (KOTT) mukaan opiskelijoiden elintavoissa on viimeisen kolmen vuoden aikana tapahtunut positiivisia muutoksia. Tämä näkyy esimerkiksi opiskelijoiden liikunnan määrän lisääntymisenä. Yli puolet korkeakouluopiskelijoista liikkuu suositusten mukaisesti eli harrastaen sekä kestävyysliikuntaa että lihaskuntoa ylläpitävää liikuntaa riittävästi. Toisaalta huolestuttavaa on, että havaittavissa on myös vapaa-ajalla lisääntynyt ruudun ääressä vietetty aika, joka 57 prosentilla miehistä ja yli 45 prosentilla naisista oli yli kolme tuntia päivässä. Korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa arjessa istumista onkin paljon, sillä noin kolmannes opiskelijoista istuu arkisin vähintään kaksitoista tuntia vuorokaudessa.
Korkeakouluissa on kuitenkin paljon mahdollisuuksia lisätä liikettä osaksi opiskelupäivää. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun julkaisussa “Tarkoittaako opiskelu istumista?” kerrotaan siitä, kuinka he ovat omassa oppilaitoksessaan aktivoineet opiskelijoita liikkumaan esimerkiksi tuomalla kampusten käytäville taukoliikuntavälineitä ja viemällä luentotiloihin vinkkilistoja, joista löytyy vihjeitä istumisen tauottamiseen ja fyysisen aktiivisuuden lisäämiseen luennoilla. (XAMK NEXT 2022.)
Opiskelijoiden liikuntaliiton (2025) käynnistämässä Liikkuva korkeakoulu -toiminnassa on nostettu esille korkeakouluopiskelijoiden arkiaktiivisuuden lisäämisen tärkeys. Huomiota on kiinnitetty siihen, ettei pelkkä vapaa-ajan treenaaminen kompensoi päivän aikana karttuneita paikallaanolon tunteja. Oppilaitoksilla voikin olla merkittävä rooli istumisen vähentämisen tukemisessa opiskelupäivän aikana. Opiskelijoiden liikuntaliitto muistuttaakin: “Pitkäkestoinen istuminen ja muu paikallaanolo ei aiheuta ainoastaan jumeja kroppaan vaan nuuduttaa helposti myös aivot. Opiskelujen aikana tapahtuva liike muun muassa parantaa keskittymistä ja tehostaa muistin toimintaa, mikä näkyy parempina oppimistuloksina!”
Opiskelijoiden liikkumisen edistämisen ja paikallaanolon vähentämiseen kannustamisen tulisi olla luontainen osa oppilaitoksien arkea. Opetukseen sisällytettynä liikkumisen ja hyvinvoinnin edistämisestä tulee kaikkien yhteinen asia, mikä tukee koko oppilaitoksen toimintakulttuurin muutosta liikkumista ja hyvinvointia edistävään suuntaan. Opetukseen integroituna tämä ei myöskään välttämättä vaadi lisäresursseja, mikä voi helpottaa toiminnan vakiinnuttamisessa. (Nirhamo ym. 2023.)
Istumista vähentämässä yhteistyössä Gymba Oy:n ja ErgoFinland Oy:n kanssa
Onko pakko istua? -kokeilu käynnistyi Karelia-ammattikorkeakoulun Tikkarinteen kampuksella 24.2.2025. Kokeilu toteutetaan osana Inno Pohjois-Karjala – sote- ja hyvinvointialan kestävät palvelut ja innovaatiot- ryhmähanketta kevään 2025 ajan. Yhteen ns. malliluokkana toimivaan luokkahuoneeseen on saatu lainaan välineitä Gymba Oy:ltä ja ErgoFinlandilta. Gymbalta saimme malliluokkaan aktivointilautoja, läppäritelineitä sekä seisomapulpetteja (kuva 2). ErgoFinlandilta meille saapui toimistopyörä (kuva 3), kaksi aktiivituolia (kuva 4) sekä kävelymatto (kuva 5). Myös uusia yrityksiä otetaan mukaan kokeiluun, eli tämän artikkelin kirjoittajiin saa olla yhteydessä!
Kokeilusta kerätään palautetta kevään 2025 aikana ja kokemuksia jaetaan myöhemmin muillekin hyödynnettäväksi. Malliluokassa tapahtuvan kokeilun rinnalla osa välineistä on tarjolla kokeiluun myös Karelia-amk:n henkilökunnalle. Lisäksi osa helposti mukaan otettavista Gymban ja ErgoFinlandin tuotteista on kevään aikana mukana ja tutustuttavana hankkeen tilaisuuksissa ympäri Pohjois-Karjalan maakuntaa.
Tukea keskittymiseen oppitunnin aikana
Yhteistyössä JOSE – Joensuun seudun erilaiset oppijat ry:n kanssa malliluokkaan on kasattu paketti erilaisista apuvälineistä, jotka tukevat keskittymisen parantamista ja kognitiivisen kuormituksen vähentämistä (kuva 6). Tuotteet ovat vapaasti tarjolla opiskelijoiden käyttöön oppituntien aikana. Meistä kuka tahansa muukin voi hyödyntää samoja apuvälineitä keskittymisen tukemiseen työpäivän aikana vaikkapa kokouksen aikana tai webinaaria kuunnellessa.
Kokeilu käyntiin pop up -tapahtumalla
Järjestimme 24.2.2025 Tikkarinteen kampuksella avoimen pop-up tapahtuman, jossa esittelimme malliluokkaan tulevia välineitä ja keskustelimme osallistujien kanssa liikkeen lisäämisestä opiskelu- ja työpäivän aikana. Myös keskittymisen ja oppimisen tukemisen teemat olivat vahvasti mukana päivän juttutuokioissa. Mukana tapahtumassa olivat istumisen vähentämisen asiantuntija Jarmo Pölönen Gymbalta sekä Jose ry:n asiantuntijat Johanna Lyytikäinen ja Sallamari Siitonen (kuva 7).
Artikkelin alussa pohdiskelimme, miten paljon monilla meistä tulee istumista päivän aikana. Mitä ajatuksia tämä sinussa herätti? Olisitko sinä valmis asettamaan itsellesi haasteen, jossa lupaat työpäivän aikana vähentää istumista ja esimerkiksi seisoa osan ajasta aktivointilaudan päällä, kävellä kävelymatolla tai polkea toimistopyörällä. Kannustetaan yhdessä opiskelijoita ja kollegoita aktiivisempaan opiskelu- ja työpäivään. Koskaan ei ole pakko vain istua!
Kirjoittajat:
Jaana Kurki, projektipäällikkö, Karelia-ammattikorkeakoulu
Suvi Leppänen, projektiasiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu
INNO Pohjois-Karjala – sote- ja hyvinvointialan kestävät palvelut ja innovaatiot -ryhmähankkeen toteuttajat ovat Karelia-ammattikorkeakoulu, Pohjois-Karjalan hyvinvointialue, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Riveria ja Joensuun kaupunki. Hankkeen toiminta-aika on 1.9.2024 – 31.12.2026. Hanketta rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR). Koko ryhmähankkeen budjetti on 624 181, josta tuen osuus on enintään 468 136. Lisätietoja hankkeesta ja yhteistyömahdollisuuksista: Jaana Kurki, projektipäällikkö, [email protected].
Yhteistyökumppaneidemme verkkosivut ja tuotteet löytyvät täältä:
Lähteet:
Nirhamo, E., Koskinen S., Peotta H-M., Jokiranta K. 2023. Mieli liikkeelle Hyvinvoinnin ja liikkumisen edistäminen oppilaitoksissa. Jyväskylän ammattikorkeakoulu https://www.theseus.fi/bitstream/handle/1002alussa4/817079/Hyvinvoinnin%20ja%20liikkumisen%20edist%C3%A4minen%20oppilaitoksissa.pdf?sequence=2&isAllowed=y viitattu 25.2.2025
Opiskelijoiden liikuntaliitto. 2025. https://www.oll.fi/liikkuva-korkeakoulu/ viitattu 25.2.2025
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2024a. Istumisen haitat terveydelle. https://thl.fi/aiheet/elintavat-ja-ravitsemus/liikunta/istumisen-haitat-terveydelle viitattu 19.2.2025
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2024b. https://thl.fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/korkeakouluopiskelijoiden-terveys-ja-hyvinvointitutkimus-kott-/kott-tutkimuksen-tuloksia viitattu 19.2.2025
Työterveyslaitos. 2025a. Yleisimmät tuki- ja liikuntaelinvaivat. https://www.ttl.fi/teemat/tyoterveys/tuki-ja-liikuntaelimiston-terveys-ja-tyokyky/yleisimmat-tuki-ja-liikuntaelinvaivat viitattu 19.2.2025
Työterveyslaitos. 2025b. Tuki- ja liikuntaelinterveyden edistäminen työssä. https://www.ttl.fi/teemat/tyoterveys/tuki-ja-liikuntaelimiston-terveys-ja-tyokyky/tuki-ja-liikuntaelinterveyden-edistaminen-tyossa viitattu 25.2.2025
UKK-instituutti. 2023. Paikallaanolon kustannukset Suomessa Paikallaanolon kustannukset Suomessa – UKK-instituutti viitattu 25.2.2025
UKK-instituutti. 2019. Liikkumalla terveyttä – askel kerrallaan. Viikoittainen liikkumisen suositus 18–64-vuotiaille. https://ukkinstituutti.fi/liikkuminen/liikkumisen-suositukset/aikuisten-liikkumisen-suositus/ viitattu 25.2.2025
XAMK NEXT. 2022. Tarkoittaako opiskelu istumista? https://next.xamk.fi/nakokulma/tarkoittaako-opiskelu-istumista/ viitattu 13.2.2025