Tämä artikkeli on ensimmäinen osa kolmen artikkelin sarjasta, jossa kuvataan Karelia-ammattikorkeakoulun Y-Akatemian opinnäytetyöprosessia, siihen liittyvän seurantatyökalun suunnittelua sekä avataan työkalun toteutusta hieman teknisemmässä mielessä. Artikkelissa avataan Y-Akatemian opinnäytetyöprosessin muotoilun taustoja, sekä kerrotaan, miten se johti seurantatyökalun suunnitteluun. Artikkelin alkupuolella lehtori Martha Balerina kertoo prosessin alkutaipaleesta, ja lehtori Anssi Gröhn avaa seurantatyökalun suunnitteluun liittyviä näkökulmia. Sen jälkeen kuvataan opinnäytetyöprosessissa havaittuja kehityskohteita ja seurantatyökalulle asettuja tavoitteita.
Marthan näkökulma opinnäytetyöprosessin kehittämiseen
Korostan usein opiskelijoille, että ennen kuin ilmaisee mielipiteensä, on tärkeää pohtia asiaa syvällisesti, ja ennen pohdintaa on suositeltavaa perehtyä aiheeseen huolellisesti lukemalla.
Suoritin vuosina 2022–2023 mm. Tiimiakatemia Globalin Ihmevalmentajakoulutuksen ja Globexin järjestämän opinnäytetyön ohjaajakoulutukseen. En olisi koskaan osannut kuvitella, mihin uusiin ulottuvuuksiin osallistuminen koulutuksiin minut veisi.
Olen toiminut työurani aikana ohjaajana ja tarkastajana lukuisille opinnäytetöille ja vastuurooliini lehtorina kuuluu mm. opinnäytetyöpajojen vetäminen, opinnäytetyöprosessin kehittäminen ja opinnäytetyökulttuurin vahvistaminen. Opinnäytetyön ohjaajakoulutuksessa Hakala (2023) oli huolissaan itseohjautuvan oppimisen ja ohjauksen välisestä hauraasta tasapainosta. Koitti hetki, jolloin ajattelin, että nyt on aika toimia. Opinnäytetyöprosessin kehittäminen nousi tarpeelliseksi. Oli aika syventyä, lukea, soveltaa, mitata – ja jälleen suunnitella, soveltaa ja mitata.
Anssi mukaan oppimisanalytiikan rakentamiseen
Tietojenkäsittelyn lehtorina toimiessani olen ollut mukana useissa eri oppimisanalytiikkaan liittyvissä hankkeissa vuosien varrella. Hankkeissa olen kehittänyt oppimisanalytiikkaratkaisua Kareliaan eri kokeilujen avulla. Samaan aikaan on kehitetty myös oppimisanalytiikan suunnittelumallia, jonka avulla on mahdollista varmistaa kehitystyön eri osapuolten näkemysten ja käsitteiden keskinäinen ymmärtäminen.
Alkuvaiheen opinnäytetyöprosessiin liittyvän oppimisanalytiikan kehittäminen tuntui varsin kiehtovalta ajatukselta, varsinkin kun se sattui sopimaan juuri päättymässä olleen TIEJOT (Tiedolla johtamisen osaajakoulutuksella tuottavuutta työelämään)-hankkeen tavoitteisiin. Tekninen kehitystyö on aina ollut varsin antoisaa, ja päästessäni käyttämään aiemmin kehitettyjä ratkaisuja ja toimintamallia, hyppäsin innostuneena mukaan.
Opinnäytetyöprosessissa tarvitaan läpinäkyvyyttä
Hakala (2022, 16) toteaa, että hyvin suunniteltu opinnäytetyö johtaa tasapainoiseen, hallittuun prosessiin ja aikanaan opinnäytteeseen, josta tekijän sopii olla ylpeä. Tämän saavuttaminen on mahdollista, mikäli koulutusohjelman/ yksikön opinnäytetyöprosessi on myös huolellisesti suunniteltu, selkeästi vaiheistettu, seurattu ja mitattu.
Keskustellessani eri amk-koulutusten opinnäytetöiden ohjaajien ja tarkastajien kanssa huomasin, että he olivat usein miettineet, miten vaativaa koordinointitehtävää voitaisiin selkeyttää ja tehostaa. Tämä pohdinta johti kyselytutkimuksen tekemiseen, jonka tavoitteena oli kerätä mahdollisimman paljon näkökulmia siitä, mitä ohjaajat, tarkastajat ja koordinaattorit tarvitsivat ja kaipaavatko he uusia lähestymistapoja.
Kyselytutkimus osoitti, että opinnäytetyöprosessi tulisi tehdä selkeäksi, jotta sen etenemistä olisi helppo seurata. 95 % kyselyyn vastanneista opettajista (ohjaajista ja tarkastajista, jotka työskentelevät opinnäytetöiden parissa) mainitsi kaipaavansa orientaatiota tai jopa kertausta koko opinnäytetyöprosessista, jotta pysyisi kartalla. Keskusteluissamme kävi ilmi, että 75 % opettajista koki uupuneensa opinnäytetyöprosessin eri vaiheisiin (Balerina 2023).
Opinnäytetyöprosessiin osallistuvat opettajat toivat esiin useita kehityskohteita, jotka liittyvät prosessin selkeyteen ja ohjeistuksiin. He mainitsivat, että opiskelijat eivät usein lue ohjeita, mikä voi vaikeuttaa prosessin sujuvuutta. Lisäksi nousi esiin tarve prosessin kertaamiseen opiskelijoiden kanssa, sillä sen ymmärtäminen voi olla opiskelijoille haastavaa. Useat ohjeistukset saattavat olla voimassa samanaikaisesti, mikä voi aiheuttaa hämmennystä ja sekaannusta.
Opinnäytetyöprosessin tehostaminen on merkittävää myös ammattikorkeakoulun rahoituksen kannalta. Ammattikorkeakoulut siirtyivät tulosperustaiseen rahoitusmalliin vuonna 2014. Vaikka korkeakoulujen rahoituksessa korostetaan aiempaa enemmän tulosperustaisuutta ja suoritettuja tutkintoja, on ammattikorkeakoulujen tehtävänä edelleen edistää yhteiskunnallista sivistystä. Ammattikorkeakoululain mukaan ammattikorkeakoulut antavat työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen, taiteellisiin ja sivistyksellisiin lähtökohtiin perustuvaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin ja tukevat opiskelijan ammatillista kasvua (Ammattikorkeakoululaki 932/2014, 1 luku 4 §).
Myös tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) sekä jatkuvan oppimisen asema on vahvistunut ammattikorkeakoulujen rahoituksessa (Arene ry 2019). Tämän vuoksi opinnäytetyöprosessin läpinäkyvyys olisi entistä tärkeämpää, sillä se mahdollistaisi sujuvamman yhteistyön TKI-toiminnan kanssa. TKI-yhteistyöprojektit voivat rikastuttaa opinnäytetöiden sisältöä, syventää tutkimuksen ja käytännön yhteyttä, edistää opinnäytetöiden korkeampaa laatua sekä vahvistaa opiskelijoiden valmiuksia toimia kansainvälisessä työympäristössä. Jatkuva yhteistyö tarjoaisi opiskelijoille arvokasta kokemusta ja kehittäisi heidän ammatillisia taitojaan monella tasolla.
Tutkimuksen loppupäätelmänä oli, että opinnäytetyöprosessiin osallistuvat opettajat korostivat prosessin eri vaiheiden sisällyttämistä yhteen yhteiseen prosessikuvaukseen, jossa olisi tarkasti määritelty, mitä tehdään, milloin ja missä vaiheessa (Balerina 2023). Tämä yhteinen kuvaus sisältäisi vielä tiedon siitä, kuka tarkistaa nykyiset ja tulevat vaiheet sekä ennakkotiedot siitä, milloin ja kuinka paljon ohjaajat ja tarkastajat olisivat kuormittuneita tietyn ajanjakson aikana (Balerina 2024). Yhteinen tavoite oli selkeä: prosessin läpinäkyvyys ja ohjeiden selkeys parantaisivat opiskelijoiden suoriutumista ja prosessin tehokkuutta. Nämä tekijät voisivat merkittävästi turvata paitsi opiskelijoiden myös opettajien hyvinvointia.
Tavoitteena selkeä työkalu opinnäytetyön vaiheiden seurantaan
Läpinäkyvyys oli se arvo, joka nousi ensisijaiseksi, kun keskustelin opinnäytetyöprosessista opettajien kanssa. Ajattelin, että tarvitaan ratkaisu, joka mahdollistaisi ohjaajan ja tarkastajan seurata opiskelijan työskentelyn jokaista vaihetta synkronoidun data-analytiikan avulla. Läpinäkyvyys tarkoittaisi tässä myös sitä, että tietyn opinnäytetyön ohjaaja ja tarkastaja (sekä kaikki koulutuksen opettajat) voisivat seurata etenemistä käyttöliittymän kautta koko opinnäytetyöprosessin ajan. Näin he olisivat tietoisia siitä, mitä on suoritettu ja mitä on jäänyt puutuumaan.
Näiden tietojen ei tulisi olla salasanojen, erillisten käyttöoikeuksien tai kansioiden takana. Tiesin, että asiantuntevan koodarin avustuksella pystyisimme rakentamaan seurantatyökalun, joka olisi juuri tähän tarkoitukseen sopiva. Seuraavaksi aloin kollegani kanssa hahmotelemaan miten eri vaiheet tulisi löytyä yhdestä yhteisestä prosessikuvauksesta.
Seurantatyökalun suunnittelussa lähdimme liikkeelle siitä, että sen tulisi olla helppokäyttöinen opettajille. Tavoitteena oli luoda visuaalisesti selkeä alusta, jossa molemmat osapuolet voivat seurata työskentelyn etenemistä reaaliaikaisesti. Lisäksi pohdimme, miten tieto voitaisiin esittää tavalla, joka tukisi opiskelijan reflektointia ja itsenäistä työskentelyä, mutta antaisi myös ohjaajalle mahdollisuuden tarjota ohjausta ja tukea oikeaan aikaan. Tämä lähestymistapa ei ainoastaan parantaisi työn laatua, vaan lisäisi opiskelijan ja ohjaajan välistä vuorovaikutusta ja yhteistä vastuuta prosessista.
Suunnittelun aikana havaittiin, että aiemmissa hankkeissa kehitetty Oppikoppi-järjestelmä soveltuu seurantatyökalun toteutukseen. Se integroituu Moodle-työtiloihin ja kykenee hakemaan dataa, käsittelemään sen, sekä visualisoimaan sen käyttäjille. Visualisoinnin tavat sekä tärkeimmät ominaisuudet saatiin kartoitettua varsin nopeasti.
Tarvittava data opinnäytetöiden nimistä, tekijöistä, ohjaajista ja tarkastajista oli kuitenkin aluksi esitetty vain tekstimuodossa Moodlessa. Tiedon käsitteleminen tekstimuodossa on toki mahdollista, mutta näimme tässä vaiheessa parhaaksi kuvata sen rakenteellisemmin Moodlen tukemien mekanismien kautta. Suunnittelutyön aloitus ajoitettiin marraskuulle 2024. Oli kuitenkin tärkeää valmistautua iteratiiviseen kehittämiseen, jossa nopeiden käyttöliittymähahmotelmien ja testidatan avulla saatiin idea konkretisoitumaan täsmennystä ja jatkokehitystä varten.
Artikkelin toisessa osassa avaamme tarkemmin opinnäytetyöprosessin vaiheistusta, sekä seurantyökalun suunnittelun yksityiskohtia.
Kirjoittajat:
Martha Balerina, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu
Anssi Gröhn, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu
Lähteet:
Ammattikorkeakoululaki 932/2014. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20140932. 10.2.2025.
Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry. 2019. Uusi rahoitusmalli vahvistaa ammattikorkeakoulujen innovaatiotoimintaa. Kannanotto. https://arene.fi/ajankohtaista/arene-uusi-rahoitusmalli-vahvistaa-ammattikorkeakoulujen-innovaatiotoimintaa. 10.2.2025.
Balerina, M. 2024. Ryhtiä ja rakennetta päiväkirjamuotoiseen opinnäytetyöhön. Esitys. Helsinki: opinnäytetyön ohjaajakoulutus.
Balerina, M. 2023. ONT-prosessin uudistus. Esitys. Lappeenranta: Ihmevalmentajakoulutus.
Hakala, J. T. 2022. Hyvä, parempi, valmis. Opinnäyteopas ammattikorkeakouluille. Helsinki: Gaudeamus.
Hakala, J. T. 2023. Luento. Opinnäytetyön ohjaajakoulutus. Helsinki: Haaga-Helia ammattikorkeakoulu.
Artikkelikuva: Adobe Stock