Karelia-ammattikorkeakoulun Älykäs ja ilmastoviisas rakentaminen -hankkeen asiantuntijat Riku Hirvonen ja Juuso Kokkonen matkustivat maaliskuun alussa Lontooseen Futurebuild -messuille. Tavoitteena matkalle lähtiessä oli kartoittaa rakennusalan uusimpia innovaatiota ja kehityksen tasoa alan isoimmassa tapahtumassa, joka juhlisti 20-vuotista taivaltaan. Tapahtuma järjestetään Lontoon ExCel-messukeskuksessa, joka on peräti 100 000 neliömetrin kokoinen, erilaisiin tapahtumiin soveltuva tila.
Futurebuild-messujen tavoite on erityisesti edistää rakennusalan ja rakennetun ympäristön kestävyyttä. Kolmipäiväinen tapahtuma tuokin yhteen rakennetun ympäristön parissa työskentelevät henkilöt messuosastojen, verkostoitumisen ja asiantuntijapuheenvuorojen äärelle. Jokaisella tapahtumapäivällä on oma teemansa ja lisäksi messut on jaettu omiin pienempiin kokonaisuuksiin. Osana tapahtumaa järjestettiin myös The National Retrofit Conference and Expo, joka pyrkii edistämään Englannin olemassa olevien rakennusten suorituskykyä ja energiatehokkuutta.
Futurebuild-messujen tavoite on erityisesti edistää rakennusalan ja rakennetun ympäristön kestävyyttä. Kolmipäiväinen tapahtuma tuokin yhteen rakennetun ympäristön parissa työskentelevät henkilöt messuosastojen, verkostoitumisen ja asiantuntijapuheenvuorojen äärelle. Jokaisella tapahtumapäivällä on oma teemansa ja lisäksi messut on jaettu omiin pienempiin kokonaisuuksiin. Osana tapahtumaa järjestettiin myös The National Retrofit Conference and Expo, joka pyrkii edistämään Englannin olemassa olevien rakennusten suorituskykyä ja energiatehokkuutta.
Messualueella oli edustettuina erilaisia alan yrityksiä ja järjestöjä, yhteensä yli 250 esittelypisteellä. Esiintymislavoja oli lukuisia, joilla kullakin oli oma rajattu teemansa liittyen kestävään rakentamiseen ja kaupunkikehitykseen. Omat, pienemmät, ”Impact Stages” -lavat olivat hiilineutraalille rakentamiselle (Buildings Stage), energiaratkaisuille (Energy Stage), rakennusmateriaaleille (Materials Stage), kaupunkikehitykselle (Placemaking Stage) ja digitalisaatiolle (FutureX Digital Disruptors Stage). Lisäksi messualueen sisällä oli yksi erillinen isompi teltta (Futurebuild Arena), jossa järjestettiin esityksiä yleisemmällä tasolla.
Kiertotalous, rahoitus ja lainsäädäntö kestävän rakentamisen edistäjinä
Tapahtuman ensimmäisen päivän teemana oli kiertotalouden edistäminen, mikä näkyi päivän esityksissä ja paneelikeskusteluissa. Esityksissä käsiteltiinkin kiertotalouden merkitystä rakennusalalla, erityisesti materiaalien uudelleenkäytön ja resurssien tehokkaan hyödyntämisen näkökulmasta. Paneelikeskustelussa todettiin, että suuri osa rakennusalan materiaaleista päätyy edelleen kaatopaikoille, vaikka kiertotalouden periaatteet pyrkivät vähentämään hukkaa. Ideaalitilanteessa purettavat rakennukset tulisi ajatella materiaalipankkeina. Materiaalipankki-ajatus kohtaa kuitenkin vielä haasteita, kuten korkeat kustannukset, tärveltyneet materiaalit ja logistiset haasteet. Lisäksi kiertotalouden mittareiden (indikaattorit) puutteellisuus vaikeuttaa rahoituksentarjoajien arviointia projektien kiertotalouden mukaisuudesta. Positiivisena vaikutuksena todettiin kiertotalouden parantavan biodiversiteettiä ja elinympäristöjen laatua.
Rahoitus ja lainsäädäntö olivat niin ikään keskeisiä teemoja esityksissä ja paneelikeskusteluissa. Britannian hallituksella on työryhmä kiertotalouden edistämiseksi, mutta vain pieni osa Lontoon hankkeista kuuluu vastuullisuussäätelyn piiriin. Lisäksi äskettäin Britanniassa on tullut vaatimuksia ilmastoväitteiden esittämiseen. Ilmastoväittämien tulee pohjautua kerättyyn dataan tai tieteelliseen tutkimukseen, kuten elinkaariarviointiin, mikä lisää painetta rakennusalan toimijoille. Paikalliset rakennussäännökset eivät vielä huomioi rakennusten elinkaarta muuten kuin käytönaikaisen energiankäytön osalta. Rahoittajat voivat olla kuitenkin kiinnostuneita hankkeiden elinkaaripäästöistä, sillä sijoittajat ovat usein itse sitoutuneet päästövähennyksiin ja lisäksi EU:n vastuullisuussääntely (EU taksonomia ja CSDR) saattaa koskettaa osia rahoittajista.
Digitalisaation mahdollisuudet ja haasteet rakennusalalla
Digitalisaatio oli yksi keskeisistä teemoista messuilla. Esityksissä pohdittiin digitalisaation tulevaisuuden mahdollisuuksia ja kehitysnäkymiä. Yksi puhujista oli entinen Britannian kansallisen Digital Twin-ohjelman johtaja Mark Enzer. Esityksessään hän tiivisti digitalisaation seuraavasti: enemmän informaatiota, jonka pohjalta voidaan tehdä parempia päätöksiä entistä nopeammin. Enzerin mukaan emme osaa tällä hetkellä hyödyntää digitaalista dataa riittävän tehokkaasti, sillä pelkkä koneluettavuus ei yksin riitä. Kerätty tieto on kyettävä analysoimaan ja ymmärtämään, jonka jälkeen voidaan tehdä tietoon pohjautuvia päätöksiä. Lisäksi oikea tieto täytyy saada oikeille ihmisille oikeaan aikaan, jotta prosessien tehokas kehittäminen on mahdollista.
Jotta tietoa olisi mahdollista hyödyntää tehokkaasti, tulisi eri järjestelmät kyetä integroimaan, sillä vaikka yksittäiset teknologiat ja järjestelmät olisivat kehittyneitä, siiloutuneina niiden hyöty on rajallinen. Tämä tarkoittaa isojen digitaalisten kokonaisuuksien kehittämistä, kuten esimerkiksi digitaalisten kaksosten ekosysteemiä, jolloin voidaan tehdä isoja, ja erityisesti ihmisten hyvinvoinnin kannalta, merkittäviä muutoksia. Esityksessä korostettiin sosioteknisten ongelmien ratkaisua ja sitä, että teknologiassa on lopulta aina kyse ihmisistä. BIM to Twin- paneelikeskustelussa nostettiin esiin tekoälyn potentiaali tietojärjestelmien yhdistämisessä ja kehittämisessä.
Rakennusmateriaalien tuotantoketjuilta vaaditaan läpinäkyvyyttä
Yksi esiintymislava oli omistettu aiheille, jotka keskittyivät eri rakennusmateriaalien vaikutuksiin ja kiertotalouteen. Esityksissä nousivat esille puurakentaminen, vähähiilinen betoni ja muut vähäpäästöiset materiaalit. Yksi esityksistä käsitteli insinööripuutuotteiden tuotantoketjun jäljitettävyyttä ja läpinäkyvyyttä EU-alueella. Esityksessä nähtiin esimerkki sivustosta, jonka avulla koko insinööripuutuotteen tuotantoketju oli tarkasteltavissa karttanäkymässä alkaen puumateriaalin hakkuualueista ja päättyen rakennuspaikalle.
Aihe on ajankohtainen, sillä EU:n uuden rakennustuoteasetuksen vuoksi rakennustuotteilta ja niiden toimitusketjuilta odotetaan läpinäkyvyyttä. Digitaalinen tuotepassi tulee olemaan keskeinen osa rakennustuotteiden tietojen saatavuudessa ja tuotepassin tulee sisältää tietoja tuotteen koko elinkaaren aikaisista ominaisuuksista ja suoristustasoista. Asetuksen tavoitteena on parantaa tuotteiden liikkuvuutta sisämarkkinoilla, edistää kiertotaloutta, digitalisaatiota ja teknologista kehitystä rakennusalalla.
Lopuksi
Futurebuild-messut oli avartava kokemus ja vahvisti ennakkokäsitystä siitä, että kestävän rakentamisen teemat koetaan tärkeinä myös EU:n ulkopuolella Britanniassa. Vaikka ympäristössä on omat erityispiirteensä, on selvää, että globaalit haasteet, kuten ilmastonmuutos ja resurssien niukkuus, vaativat yhteisiä ratkaisuja ja innovaatioita. Futurebuild-messut tarjosivat erinomaisen alustan näiden ratkaisujen esittelyyn ja verkostoitumiseen alan asiantuntijoiden kesken. Tulevaisuuden rakentaminen on yhä enemmän yhteistyötä ja tiedon jakamista, ja vastaavat tapahtumat ovat keskeisessä roolissa tämän kehityksen edistämisessä.
Messumatka toteutettiin osana Älykäs ja ilmastoviisas rakentaminen -hankkeen toimenpiteitä. Hanketta rahoittaa Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR).
Teksti ja kuvat:
Juuso Kokkonen, projektiasiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu
Riku Hirvonen, projektiasiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu