Kun tarkastelemme ikääntyneiden toimintakykyä, toimijuutta ja osallisuutta, pääsemme vaikuttavuuden ytimeen. Hoivan ja hoidon vaikuttavuudesta puhutaan usein taloudesta. Kun vaikuttavuutta tarkastellaan hyvän elämän näkökulmasta päästään fyysisen psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin lähteille.
Ikäosaaminen vaikuttavuuden vauhdittajana
Ikäihmisten hyvä elämä ja ikäosaaminen yhteiskunnassamme ovat asioita, joihin huomiota kiinnittämällä varmistamme myös taloudellista vaikuttavuutta.
Kun ajattelemme laadukkaita palveluja, niin monelle nousee mieleen, että ne ovat käytännössä myös niitä kalliimpia palveluita. Kuitenkin aihealue, jota käsittelen kirjoituksessani osoittaa, että laadukkain palvelu voikin olla myös taloudellisesti vaikuttavaa.
Perhehoitoliiton kehittämispäällikkönä saan katsella kansallista näkymää hyvinvointialueiden palvelurakenteissa ja asiakasohjauksessa. Näkymässä avautuu tilanne, jossa painottuvat raskaat palvelumuodot ja sairaanhoito. Kuitenkin ikääntyvän ihmisen kohdalla hyvin usein saisimme turvattua hyvää elämää kevyemmillä, tavallista elämää turvaavilla palveluilla. Tässä onkin paikka myös ikäosaamisen vahvistamisen kautta avata uudenlaista ajattelua hoivapalveluidemme rakenteiden kehittämiseen. Asioiden ymmärtäminen sekä yhteiskunnan, yhteisön että ihmisen näkökulmasta, mahdollistaa myös toimintamallien pidemmälle kehittymisen.
Hyvää ja omannäköistä elämää tukevat rakenteet
Ikääntyneen ihmisen hoivaratkaisuja tarkasteltaessa nousee edelleenkin usein tunne siitä, että ikääntyminen koetaan jonkinlaisena sairauteen verrattavana tilana. Kuitenkin vanhuus on yksi ihmisen elämänvaiheista ja myös tämän elämänvaiheen kuuluisi olla arvokas ja osallistava.
Minulla on ollut etuoikeus olla kehittämässä kohta 15 vuotta ikäihmisten palveluja, joilla pystytään turvaamaan hyvä elämä. Olen saanut olla kokemassa ja näkemässä tilanteita, joissa oikea-aikaisella kevyellä tuella ja turvalla voidaan ratkaista jopa loppuelämän asuminen kodissa.
Kun pääsemme vaikuttamaan ikääntyneen ihmisen elämänlaatuun heikentäviin syihin emmekä vain hoitamaan oireita esimerkiksi lyhyillä kotikäynneillä, saavutamme kokonaisuuden, joka palvelee parhaiten kaikkia osapuolia.
Tilannekuvaa ja palapelin palasia
Tällä hetkellä suomessa hoitajien määrä on laskeva, mutta hoivan tarvitsijoiden määrä on nouseva. Tulevaisuudessa suuri määrä hoitajia eläköityy ja uusia hoitajia ei valmistu riittäviä määriä. Tarvitsemme siis hoivaavia käsiä lisää. Oikea-aikaisilla palveluilla ja eri palveluiden yhdistämisellä turvaamme myös hoivaajien riittävyyttä.
Tällä hetkellä ikäihmisemme asuvat kodeissaan yksin tai omaishoidon turvin entistä pidempään ja entistä heikommassa kunnossa. Kodeissamme tikittää aikapommi. Kukaan ei tiedä kokonaiskuvaa siitä, missä kunnossa ikäihmisemme tällä hetkellä ovat. Voidaksemme turvata hyvän elämän toteutumisen kaikille ikäihmisille, tarvitsemme uutta ajattelua ja uudenlaisia toimintamalleja, sekä niiden yhdistämistä jo olemassa olevien rinnalle.
Hoivarakenteistamme puuttuu niin sanottuja välimuotoisia kevyempiä palveluja. Jokainen meistä haluaa asua mahdollisimman kauan kodissa läheisten ihmisten ympäröimänä. Puuttuva palanen, joka soveltuu monenlaiseen hyvää elämää turvaavaan palapeliin, voi löytyä perhehoidosta. Perhehoito mahdollistaa asumisen omassa kodissa huomattavasti kauemmin ja sen jälkeenkin asumisen jatkumisen tavallisessa kodissa, perhekodissa.
Haasteita löytyy kuitenkin siitä, että perhehoito osattaisiin ottaa riittävästi käyttöön ja pysyväksi osaksi hoivarakenteita. Ikäihmisten perhehoito on monimuotoinen palvelu, jonka avulla ikäihmisten hyvä elämä voidaan turvata pitkään.
Perhehoito ei ole palvelu, jolla voitaisiin korvata sairaanhoitoa, kotihoitoa tai tehostettua asumista, vaan perhehoito on muun hoidon rinnalla kulkeva tuen ja turvan muoto. Tarvitsemme tätä ajattelua, jossa eri hoivan muodot tukevat toinen toisiaan ja näin turvaavat sekä sairaanhoidon että laadukkaan arjen mahdollistamisen.
Mitä kaikkea se perhehoito sitten voi olla?
Toimeksiantosuhteinen perhehoito palveluna on hyvinvointialueen omaa palvelua. Perhehoito voi olla ikäihmisen omaan kotiin annettavaa osa tai ympärivuorokautista hoivaa. Perhehoitoa toteutetaan myös perhekodeissa.
Ikäihmisten omaan kotiin menevää perhehoitajaa kutsutaan kiertäväksi perhehoitajaksi. Kiertävä perhehoitaja voi olla kodissa esimerkiksi omaishoitajan vapaiden ajan. Hän voi mahdollistaa omaishoitajan harrastamisen tai työssä käymisen sekä olla kodissa myös ympärivuorokautisesti. Yksinäisten ikäihmisten tuki ja turva voidaan mahdollistaa perhehoidolla. Perhehoito voi antaa ikääntyneelle jopa hänen elämänsä ensimmäisen oman perheen.
Perhehoito perhekodissa voi olla jaksottaista niin sanottua lyhytaikaista perhehoitoa tai pysyvää asumista eli pitkäaikaista perhehoitoa. Perhekodeissa voi olla osa- tai ympärivuorokautisesti.
Perhehoitoa myönnetään usein asiakasohjauksen kautta ja sen määrä perustuu yksilöllisiin tarpeisiin. Kevyimmillään se on muutama tunti kerrallaan ja pisimmillään se on yhteen muuttamista lopun elämän ajaksi. Perhehoidon avulla ikäihminen pysyy kiinni elämässä. Tavallinen arki hoitaa ihmisen toimintakykyä ja ylläpitää hyvinvointia.
Moni ikääntynyt kuvaa tilannettaan perhehoidon alettua, että he ovat saaneet elämänsä takaisin. Heillä on taas syy nousta aamulla ylös sängystä, kun kahvi tuoksuu ja keittiöstä kuuluu ääniä. He myös tietävät, että he eivät ole yksin. Tuttu samana pysyvä henkilö on tukena ja turvana. Perhekodin elämä tukee kokonaisvaltaisesti ikäihmisen hyvinvointia. Yhdessä osallistutaan ruoanlaittoon, ulkoillaan ja ollaan aktiivisia päivällä. Yöllä sitten nukuttaa paremmin ja usein lääkitystä päästäänkin purkamaan, kun elämä hoitaa levottomuutta tai unettomuutta. Säännöllinen yhdessä ruokailu ja tavallinen kotona valmistettu ruoka tukevat voimavarojen ja lihasvoiman palautumista. Sekä omaiset, että kotihoito saavat monesti ihastella jo muutaman kuukauden tavallisen elämän vaikutuksia ihan käytännössä, kun esimerkiksi rollaattorista tuleekin pelkkä huonekalu.
Kansallinen tilanne
Kun tarkastelemme koko Suomea, näemme hyvinvointialueita, joilla perhehoidon tilannekuva on hyvinkin erilainen. Niillä alueilla, joissa perhehoidon kehittymiseen on resursoitu ja missä se on vahvasti näkyvissä strategiassa, näemme myös häiriökysynnän laskua. Näemme palveluiden riittävyyttä ja voimme havaita myös eri palveluihin olevien jonojen lyhenemistä. Kun perhehoitoa on myönnetty ennaltaehkäisevästi, se siirtää raskaampien palveluiden tarvetta todella merkittävästi. Joidenkin henkilöiden kohdalla on perhehoidon avulla voitu elää koko loppuelämä ilman tehostettua hoitoa.
Kuitenkin suomessa on paljon alueita, joissa perhehoitoa ei ole vielä otettu käyttöön sillä kaikella potentiaalilla mihin sillä olisi mahdollisuuksia. Eli alueellisia eroja Suomessa on paljon. Meillä on jo kuitenkin käytettävissä vaikuttavuustietoa niiltä alueilta, joilla perhehoitoon on satsattu paljon, joten perhehoidon vahvistaminen muillakin alueilla on tänä päivänä yksinkertaisempaa. Kyse lienee siis ennen kaikkea valinnoista ja myös arvovalinnoista.
Tutkitun vaikuttavuustiedon puute hidastaa hyvän elämän mahdollistamista
Koska olen saanut vierailla perhekodeissa ja keskustella ikäihmisten, heidän omaistensa ja perhehoitajien kanssa näiden viidentoista vuoden aikana, voin sanoa, että tiedän mistä puhun.
Tutkittua vaikuttavuustietoa perhehoidosta ei ole vielä juurikaan olemassa, mutta kokemustietona voidaan kertoa, että perhehoidon vaikuttavuus ja sen vaikutukset ovat omaa luokkaansa.
Perhehoito tarjoaa siis tukea turvaa ja yhdessä asumista ikäihmisille, se mahdollistaa myös omaishoitajille vapaiden aikaisin hoivan, johon hoidettava omainenkin lähtee mielellään. Näin siis turvaamme myös toisen hyvin tärkeän tehtävän kestävyyttä.
Olisi tärkeää saada myös tieteellisesti tutkittua tietoa perhehoidon vaikuttavuudesta nimenomaan inhimillisellä tasolla, ihmisen ja hyvän elämän tasolla, että voisimme saada lisää perusteita ja todistusaineistoa vakuuttaaksemme päättäjät sekä epäilijät. Resurssointi ja perhehoidon kehittymiseen satsaaminen vauhdittuisivat tutkitun tiedon sekä numerojen avulla.
Tällä hetkellä kuitenkin turvaudumme siihen tietoon, mitä olemme havainneet perhehoidon kautta. Keväällä 2025 aloittavat Perhehoitoliiton ensimmäiset Perhehoidon vaikuttavuuslähettiläät, joiden tehtävänä on havainnoida perhehoidon vaikutuksia ikäihmisten ja omaishoitajien elämässä. Meillä on siis käytettävissä loppuvuodesta todellisten perhehoidon asiantuntijoiden keräämää kokemustietoa ja havainnointeja perhehoidon vaikuttavuudesta. Aiheesta on tulossa YAMK-opinnäytetyö Karelia-ammattikorkeakoulussa.
Onko hyvän elämän turvaaminen myös arvovalinta?
Loppuyhteenvetona haluan vielä todeta, että kaikkein vaikuttavimpaan lopputulokseen on mahdollista päästä silloin, kun saamme toteutumaan ikäihmisen hyvään ja oman näköisen loppuelämän. Silloin kun ihminen voi elää tavallista elämää ja arkea sekä toteuttaa itseään kuolemaansa saakka, voidaan puhua hyvästä elämästä.
Jos voimme havaita pääsevämme vaikuttavampaa lopputulokseen hyvän elämän toteutumisen kautta, on helppo ymmärtää, miksi olisi syytä tarkastella myös ikäihmisten palveluiden rakenteita ja asiakasprosesseja. On syytä tarkastella myös niitä keinoja, joilla saamme vahvistettua perhehoitoa niin että mahdollisimman monella on sitä saatavilla joko omaan kotiin tai perhekodissa.
Tällä hetkellä perhehoidon käyttö ja sen saamisen mahdollisuudet rajautuvat usein tiedon tai asiakasprosessien puutteiden vuoksi. Meillä hoitotyön ammattilaisilla on suorastaan velvollisuus valjastaa käyttöön kaikki mahdolliset hyvää elämää varmistavat elementit.
Toivoisin että hyvinvointialueiden päätöksenteossa, johdossa ja rakenteiden kaikissa osissa uskaltaisimme katsella asioita myös innovatiivisilla ja rohkeasti. Meillä on hyvin harvoin tarjolla perhehoidon kaltaisia vähän erilaisia tapoja elää, asua, saada hoivaa ja hoivata. Tartutaan siis toimeen jokainen omalta osaltamme!
Parempi huominen on tekeillä jo tänään.
Kirjoittaja:
Sanna Kosonen, kehittämispäällikkö, Perhehoitoliitto
Artikkelkuva: Ranta Images /Adobe Stock