Karelia-ammattikorkeakoulun Vetytalouden ja energiasiirtymän osaava työvoima -hanke kävi benchmarking-matkalla Suomen länsirannikolla, jossa vierailukohteina olivat Vaasan yliopisto ja Kokkolan suurteollisuusalue. Mukana oli Karelian hankehenkilökunnasta Anniina Kontiokorpi, Anssi Kokkonen, Kim Blomqvist, Lauri Tikka ja Pentti Pesonen. Lisäksi mukana oli Petteri Ryhänen (Lieksan Kehitys Oy), Joel Kettunen (Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus), Rami Alfasfos (Business Joensuu) ja Timo Tahvanainen (Pohjois-Karjalan maakuntaliitto).
Polttomoottori edelleen vaihtoehto tulevaisuudessa?
Vaasan yliopistossa vierailimme Vebicissä, joka on yliopiston alaisuudessa toimiva monitieteinen innovaatio ja tutkimusalusta. Tutkimus- ja kehittämistoimintaa meille esitteli projektivastaava Karita Luokkanen. Vanhempi tutkija Carolin Nuortila kertoi moottori- ja polttoainelaboratorion toiminnasta.
Vebicin moottorilaboratoriossa on Wärtsilän 4L20 -moottori, jonka yhdessä sylinterissä voidaan käyttää polttoaineena biokaasua. Lähitulevaisuudessa moottorissa aiotaan käyttää vedyn ja biokaasun seosta. Lisäksi laboratoriossa on pienempi yksisylinterinen moottori, jonka on tulevaisuudessa tarkoitus käydä puhtaalla vedyllä. Moottorilaboratorion esitteli meille laboratoriopäällikkö Sonja Heikkilä.
Yliopiston kampuksella sähkötekniikan professori Kimmo Kauhaniemi esitteli sähkölaboratorion tiloja ja toimintaa. Laboratoriossa on simuloitu sähköverkko, jolla voidaan tutkia verkkoon kytkettävää tuotantoa ja kulutusta. Tutkimus on keskittynyt erityisesti uusiutuvan energiantuotannon verkkokytkentöihin. Laboratoriossa on myös simuloitu tietoliikenneverkko, jolla voidaan simuloida tietoturvauhkia ja muita tietoliikenteeseen vaikuttavia tilanteita.
Teollinen ekosysteemi Kokkola Industrial Parkissa
Toisena matkapäivänä vierailimme Kokkolan suurteollisuusalueella, josta käytetään nykyisin nimeä KIP. Alueen esittelyn järjesti toiminnanjohtaja Kaisa Kaapo. KIP on Pohjois-Euroopan suurin teollisuuspuisto, jossa toimii 16 tuotantoyritystä ja noin 60 palveluyritystä. Alueen koko on noin 700 hehtaaria. Alueella on kolme satamaa ja raideyhteydet. (Kokkola Industrial Park 2025.)
Teollinen toiminta on alkanut alueella 1940-luvulla rikkihapon valmistuksesta. Moni yrityksistä on toiminut alueella kymmeniä vuosia ja sitoutunut jatkamaan toimintaa tulevaisuudessa. Alueesta tekee erityisen teollinen symbioosi, jossa yritykset hyödyntävä toistensa tuotannon sivuvirtoja ja hukkalämpöä. Yritykset ovat sitoutuneet yhteistyöhön, koska ne ovat riippuvaisia toisistaan. Symbioosi laskee kokonaisenergiankulutusta ja materiaalinhukkaa.
Metaani osana energiamurroksen ratkaisuja
Alueella sijaitsee Hycamite, joka valmistaa vetyä ja hiiltä metaanista. Käytettävä metaani voi olla maakaasua tai biokaasua. Hycamiten esittelyn järjesti Natascha Skog, joka vastaa yrityksen Euroopan ja Kanadan toiminnasta. Saimme ensin esittelyn yrityksen toiminnasta ja prosessista, jonka jälkeen kävimme tutustumassa tutkimuslaboratorioon.
Hycamiten prosessi perustuu metaanin pyrolyysiin, jossa metaani hajoaa hiileksi ja vedyksi korkeassa lämpötilassa. Prosessi ei aiheuta lainkaan hiilidioksidipäästöjä. (Hycamite 2025.) Vetyä voidaan käyttää polttoaineena tai prosessiteollisuudessa. Prosessissa syntyvää hiiltä voidaan käyttää akkuteollisuudessa korvaamaan fossiilista grafiittia. Fossiilisen grafiitin tuotanto aiheuttaa merkittäviä päästöjä ja pilaa ympäristöä. Hiilellä on myös muita käyttökohteita, mutta akkuteollisuus on ensisijainen käyttökohde.
Tekniikan etuna on matala energiankulutus elektrolyysillä tuotettuun vetyyn. Prosessin ensisijainen tuote on kuitenkin hiili. Mikäli metaani poltettaisiin perinteisin keinoin energiaksi, hiili vapautuu ilmakehään hiilidioksidin muodossa. Hycamiten prosessissa hiili sidotaan, mutta saadaan kuitenkin energiakäyttöön sopivaa vetyä. Tekniikka soveltuu hyvin alueille, jolla on hyvin tarjontaa maakaasusta. Näitä alueita ovat esimerkiksi Kanada ja Lähi-itä.
Hycamiten laboratoriossa on pienen mittakaavan tuotantolaitteisto, jolla voidaan tutkia eri katalyyttien vaikutusta pyrolysointiprosessiin. Suuren mittakaavan laitteiston on tarkoitus aloittaa jatkuva tuotanto kesällä 2025. Yrityksen toiminta Kokkolassa on kestänyt viisi vuotta. Tätä on edeltänyt kuitenkin yli 20 vuoden tutkimustyö Oulun yliopistossa.
Hycamiten tekniikassa on paljon potentiaalia nousta merkittäväksi toimiajaksi kansainvälisellä tasolla. Haasteena on kuitenkin se, että tuotettu vety ei ole vihreää. Suuri painotus vihreään siirtymään ja vihreään vetyyn asettaa haasteita tekniikoille, joita ei luokitella vihreiksi. Hycamiten prosessi on kuitenkin päästötön ja hillitsee ilmastonmuutosta hiilensidonnalla. Toivottavasti tulevaisuudessa tekniikan edut nähdään päättäjätasolla, vaikka sitä ei vihreäksi luokiteltaisikaan.
Matka oli kaikille osallistujille opettavainen kokemus ja mahdollisen yhteistyön alku. Erityisesti KIP-alueen näkeminen antoi todellisen kuvan, kuinka suuren mittakaavan teollisuustoimintaa Suomessa on. Lisäksi matkalla luotiin hyviä suhteita kehitysyhtiöiden edustajiin, ja näistä suhteista on varmasti hyötyä hankkeen edetessä.
Kirjoittaja:
Lauri Tikka, projektityöntekijä, Karelia-ammattikorkeakoulu, Vetytalouden ja energiasiirtymän osaava työvoima -hanke
Lähteet:
Kokkola Industrial Park. 2025. Alueen esittely. https://www.kip.fi/fi/alue/alueen-esittely.html. 04.04.2025
Hycamite. 2025. Technology. https://hycamite.com/technology/. 04.04.2025
