Tämä artikkeli on toinen osa kolmen artikkelin sarjasta, jossa kuvataan Karelia-ammattikorkeakoulun Y-Akatemian opinnäytetyöprosessia ja siihen liittyvän seurantatyökalun suunnittelua. Sarjan ensimmäinen artikkeli käsitteli opinnäytetyöprosessin muotoilun taustoja. Tässä sarjan toisessa artikkelissa avataan Y-Akatemian opinnäytetyöprosessin rakennetta, sekä kerrotaan, miten prosessista kerätty data tukee seurantatyökalua. Artikkelin alkupuolella lehtori Martha Balerina kertoo prosessin vaiheistamisesta, ja sen jälkeen lehtori Anssi Gröhn avaa oppimisanalytiikan suunnittelua.
Helsingin yliopiston yliopistopedagogiikan keskuksessa (HYPE) kehitetyn mallin mukaan opiskelijoiden akateemisten asiantuntijataitojen kehittymistä tukevat kolme tärkeää tulevaisuuden työelämätaitoa (HY+ 2021). Nämä ovat: 1) oman toiminnan ohjaaminen ja itsensä johtaminen, 2) viestintä-, vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot, ja 3) asiantuntijataidot. Opinnäytetyöprosessin tarkoituksena on vastata työelämän osaamis- ja ammattitaitovaatimuksiin sekä ennakoida tulevaisuuden taitoja. Näiden lisäksi ja yhä tärkeämmäksi nousee geneeristen taitojen, kuten oppimisen ja osaamisen perustana olevien kognitiivisten taitojen ja metataitojen kehittäminen (Opetushallitus 2019).
Opinnäytetyöprosessissa kognitiivisten taitojen ja metataitojen kehittäminen voi olla kuormittavaa opiskelijalle, sillä prosessin kurinalaisuus, menettelytapojen tarkkuus ja läpinäkyvyyden vaatimukset voivat lisätä painetta. Opinnäytteen tulisi olla esim. ajatukseltaan mieluummin suppea ja syvällinen kuin laaja ja pinnallinen (Hakala 2022, 28), ja suunnitelmallisesti tavoitteisiin etenevä, analyyttinen ja looginen, sekä hyödynnettävissä ja hyödyllinen (Hakala 2022, 29). Kuten Hakala (2022, 31) toteaa, opiskelijalle mielikuva ”ihanteellisesta opinnäyteteestä”, johon tulisi tähdätä voi aiheuttaa kylmiä väreitä selkäpiissä.
Kehittäessäni vuosina 2022–2023 opinnäytetyöprosessia Y-akatemiassa ajattelin, että prosessin tulisi ennen kaikkea olla opiskelijalle merkityksellinen, tarjoten mahdollisuuden kehittää visiotaan, saavuttaa ammatilliset tavoitteensa ja kasvaa ihmisenä. Opinnäytetyön visio ja merkitys voivat muodostua opiskelijalle selkeästä käsityksestä siitä, mihin osaamis- ja oppimistavoitteilla pyritään ja millaista hyötyä kehittämistyöstä ja tutkimuksesta on niin toimeksiantajalle kuin opiskelijalle itselleen. (Balerina 2023.)
Opinnäytetyössä tavoitteena on, että opiskelija ei vain hanki käytännön osaamista tekemisen kautta, vaan kykenee myös arvioimaan ja reflektoimaan omaa oppimistaan, yhdistäen uutta tietoa aiempaan tietoonsa. Tämä prosessi tukee opiskelijan kykyä asettaa tutkimuskysymyksiä ja kehittää omaa argumentaatiotaan, mikä puolestaan vahvistaa hänen osaamistaan ja valmiuksiaan, sekä kognitiivisia taitoja (Balerina 2023).
Opinnäytetyön vision ja merkityksen tärkeyden lisäksi on myös hyvinvointi keskeisessä roolissa. Opiskelijan hyvinvointi paranee merkittävästi, kun hän voi työskennellä opinnäytetyöhön liittyvissä tehtävissä tiiminsä kanssa. Tästä syystä Y-akatemiassa opinnäytetyöprosessi, jota on pilotoittu ja kehitetty vuodesta 2022 alkaen, on dialoginen. Yhteisöllisyys luo turvallisen ja tukevan ympäristön, jossa opiskelijat voivat jakaa ajatuksiaan, ideoitaan ja haasteitaan. Työskentely pienessä tiimissä auttaa vähentämään stressiä ja lisää motivaatiota, sillä opiskelijat voivat tukea toisiaan, jakaa vastuita ja oppia yhdessä. (Balerina 2023.)
Opinnäytetyöprosessin vaiheistaminen ja kuvaus
Opinnäytetyöprosessi Y-akatemiassa, alkaen hetkestä, jolloin opiskelijalla ei ole vielä tarkkaa aihetta, ja jatkuen aina siihen saakka, kun työ on arvioitu ja julkaistu, muodostaa dialogisen polun. Joka opinnäytetyöpaja on dialogi. Se tarkoittaa tiedon hankintaa ja käsittelyä yhdessä pohtien ja jakaen. Tavoitteena on perehtyä ilmiöön ja tarkastella muutosten kokonaiskuvaa. Dialoginen ajattelu ja osallistuminen ovat keskiössä, ja niiden jatkuva harjoittelu tapahtuu luokassa annettujen teemojen ja tehtävien kautta. Opiskelijan vastuullisuus ja kasvu korostuvat tässä prosessissa, sillä työskentely edellyttää aktiivista osallistumista ja reflektointia.
Opinnäytetyöpajoissa tärkeää on yhdessä tekeminen, sillä dialogi on osallistuva prosessi. Se luo oppivan ja hyväksyvän ilmapiirin, jossa analysoiva ja tutkiva ajattelu ovat läsnä. Akateeminen kirjoitusprosessi on olennainen osa työtä, mutta samalla työskentely on luontevaa ja rytmikästä yhteistä ajattelua. Tämä pitkäjänteinen toiminta on kuin lannoitus ja synnytys, jolla on merkitystä. Dialogi on myös mielentilan ja elämäntavan kysymys, sillä se muovaa opiskelijan ajattelua ja suhtautumista tutkimukseen ja oppimiseen.
Y-akatemiassa opinnäytetyöprosessin aikajanassa on neljä vaihetta: a) alku, b) kehitys, c) kutsu ja d) huippu. A) alku tarjoaa opiskelijoille orientaation opinnäytettyäprosessin sekä akateemisen tutkimuksen ja kirjoittamisen perusperiaatteita. B) kehitys käsittelee kirjoittamisen ja sekä ajattelun että aihesuunnitelmaraportin kehittämistä valmennustehtävillä, aihesuunnitelman valmistelun ja aihesuunnitelmadialogia. C) kutsu käsittelee opinnäytetyöseminaarin ja opinnäytetyön raportin plagioinnintarkastuksen. D) huippu johtaa kypsyysnäytedialogiin ja opinnäytetyön julkaisuun Theseuksessa. Tämä nelivaiheinen jaottelu edistää koko opinnäytetyöprosessin sujuvuutta ja selkeyttä. (Balerina 2023.)
Moodle-oppimisympäristössä kehitys-vaiheeseen (B) kuuluvat opinnäytetyöpajat seuraavista aiheista: opinnäytetyön ideapaperin laatiminen (osio 1), ymmärryksen lisääminen omasta aiheesta (osio 2), tutkimusmenetelmät (osio 3), kirjallisuuskatsaus (osio 4), aihesuunnitelma (osio 5), ja aihesuunnitelmadialogi (osio 6). Tässä vaiheessa kirjoitustyö etenee ymmärtävällä kirjoittamisen mallilla (Vilkka 2023, 111; Machi & McEvoy 2022, 158). Aloitetaan reflektoinnista ja vastaamisesta kysymykseen ”mitä tiedän”, käymällä läpi muistipanoja, ja jatketaan pohtimalla, ”mitä aiheesta on ymmärretty”, jolloin opiskelija kiteyttää oppimansa ja toimii ajatusten jäsentäjänä. Alustavien luonnosten toistuva kirjoittaminen ja muokkaaminen tuottaa parhaimmillaan virtauskokemukseen, flow’n, jossa on oppimisen iloa, älyllisen ponnistelun tuottamaa tyydytystä ja kokemusta omien ajattelun ja kirjoittamisen taitojen kehittymistä (Kniivilä, Lindholm-Ylänne & Mäntynen 2012, 35).
Jokaisessa osiossa tehtävät on järjestetty niin, että niiden avulla opiskelijat luovat tulevan opinnäytetyön aihesuunnitelmaraportin jokaista lukua. Näin opiskelijat välttävät turhan tekstin kirjoittamisen tai raportin rakenteen hallitsemattoman laajentamisen. Kirjoittaminen tapahtuu samassa Word-tiedostossa, mikä estää turhien tekstidokumenttien syntymisen eri tehtäväpalautuskansioihin. Lisäksi ensimmäisestä tehtävästä alkaen käytetään virallisia opinnäytetyöraportin tekstiasetuksia ja lähdeviittausohjeita. (Balerina 2023.)
Opinnäytetyöpajoissa kehitetään aihesuunnitelmat, jolloin opiskelijat saavat tukea ja näkökulmia toistensa ideoista. Esimerkiksi kun opiskelijan opinnäytetyöaihesuunnitelma on valmis, käydään aiheesta dialogi, jossa kaikki voivat osallistua ja jakaa ajatuksiaan. Dialogi on osallistava prosessi, jossa opiskelija saa arvokasta palautetta ja se on mahdollisuus reflektoida, jakaa näkemyksiä ja kehittää suunnitelmaansa yhdessä muiden kanssa. Kun aihedialogi on suoritettu, opinnäytetyön ensimmäinen vaihe merkitään Wihi-järjestelmässä suoritetuksi (5op).
Moodlessa huippu-vaiheeseen (D) kuuluvat seminaari (osio 7) ja kypsyysnäytedialogi (osio 8). Kun opinnäytetyöseminaari on suoritettu, opinnäytetyön toinen vaihe merkitään Wihissä suoritetuksi (5op). Opinnäytetyöseminaarin jälkeen pidetään kypsyysnäytedialogi, jossa opiskelija saa mahdollisuuden reflektoida omaa työtään ja sen kehittämistä. Tämä dialogi tarjoaa opiskelijalle tilaisuuden käydä syvällistä keskustelua työn sisällöstä, tavoitteista ja tutkimusprosessista, sekä saada palautetta työskentelyn edistymisestä. Kypsyysnäytedialogi tukee opiskelijan kehittymistä ja vahvistaa hänen kykyään arvioida omaa tutkimustyötään kriittisesti. Lopussa, kun kypsyysnäytedialogi on suoritettu, opinnäytetyön kolmas vaihe merkitään Wihissä suoritetuksi (5op).
Opinnäytetyöprosessin hallinta ja dialogisen oppimisen merkitys
Yhteinen työskentely ei ainoastaan edistä opinnäytetyön sujuvaa etenemistä, vaan myös parantaa opiskelijoiden hyvinvointia, sillä yhteisöllinen tuki ja vuorovaikutus vahvistavat tunnetta kuulumisesta ja onnistumisesta. Kaikki edellä mainitut osiot sisältävät aina kirjoitustehtäviä ja keskusteluja dialogisella vuorovaikutuksella. Dialogisen ajattelun ja osallistumisen jatkuva harjoittelu luo opinnäytetyöprosessille dialogista polkua, joka koostuu sekä järjestämistäni dialogiteemoista että opiskelijoiden ehdottamista aiheista, joissa pyritään tarkastelemaan käsitteitä ja ilmiöitä eri näkökulmista (Balerina 2024).
Koko opinnäytetyöprosessin aikana seurataan jatkuvasti opiskelijan etenemistä, jotta voidaan varmistaa, mitä on jo suoritettu ja mitä on jäänyt kesken. Tämä lisää prosessin läpinäkyvyyttä ja varmistaa, että opiskelija on tietoinen työn kokonaisuudesta ja omasta edistymisestään, mikä puolestaan tukee opiskelijan vireystilan ja motivaation ylläpitämistä. Samalla sekä työn ohjaaja että tarkastaja, ja mikä tärkeämpää, koko yksikön opettajat, ovat tietoisia opiskelijan työn etenemisestä. Kaikki tarvittavat tiedot löytyvät yhdestä samasta tietojärjestelmästä, eikä niitä ole piilotettu salasanojen tai erillisten käyttöoikeuksien taakse, mikä takaa tiedon helpon saatavuuden. Ohjaus on kohdistettua ja tarkasti suunniteltua, mikä takaa sen, että töiden laadun varmistamisen ja resurssien järkevän sekä jopa ennakoivan käytön. Tämä mahdollistaa opettajien työtaakan tasapainottamisen ja auttaa ennakoimaan kuormittavia ohjausjaksoja, opinnäytetöiden tarkastuksia ja arviointeja. (Balerina 2023; 2024.)
Vaiheistetun opinnäytetyöprosessin seuraaminen on mahdollista toteuttaa oppimisanalytiikan avulla. Seuraavaksi tarkastelemme missä tarvittava data sijaitsee, miten siihen on mahdollista päästä käsiksi sekä mitä tietoa meidän on itse luotava sen lisäksi.
Oppimisanalytiikkaa varten tarvittava data
Y-Akatemian opinnäytetyöprosessin oppimisanalytiikka vaatii dataa useammasta järjestelmästä. Prosessi alkaa Moodleen palautettavilla tehtävillä, ja päättyy lopulta Wihiin. Tarvitsemme dataa siis ainakin kahdesta erillisestä järjestelmästä. Lisäksi samaa opinnäytetyötä voi tehdä useampi opiskelija. Opinnäytetöillä on myös ohjaaja sekä tarkastaja, joten tämäkin tieto on tallennettava jonnekin.
Tekijä-, ohjaus- sekä tarkastajatiedot voidaan koostaa Moodle-työtilaan järjestelmän tukemien perusominaisuuksien avulla. Käytännössä tallennettava tieto koostuu seuraavista asioista:
- Opinnäytetyön tekijät
- Opinnäytetyön aihe
- Ohjaajan opinnäytetyöt
- Tarkastajan opinnäytetyöt
Moodle-työtilaan luodaan jokaiselle opinnäytetyölle oma ryhmä. Ryhmät on suunniteltu jakamaan opiskelijoita hallittaviin joukkoihin, joille voidaan kohdistaa eri tehtäviä tai viestejä. Ryhmätoiminnon avulla useampi opinnäytetyön tekijä voidaan myös kohdistaa samaan opinnäytetyöhön, lisäämällä ryhmään tarvittavat opiskelijat.
Kukin ohjaaja voi ohjata mielivaltaisen määrän opinnäytetöitä, ja vastaavasti kukin tarkastaja voi tarkastaa mielivaltaisen määrän opinnäytetöitä. Ohjaaja ja hänelle asetetut opinnäytetyöt kuvataan Moodlen ryhmittelyjen avulla. Ryhmittelyt on suunniteltu ryhmien hallintaa varten, eli esimerkiksi sama tehtävä voidaan helposti jakaa ryhmittelyjen avulla useammalle ryhmälle. Vastaavasti hyödynnämme tätä ominaisuutta asettamaan ohjaajille ja tarkastajille tietyt opinnäytetyöt käsiteltäviksi. Kutakin ohjaajaa varten luodaan kaksi ryhmittelyä:
- Etunimi_Sukunimi_ohjattavat
- Etunimi_Sukunimi_tarkastettavat
Näiden ryhmittelyjen avulla opinnäytetyöt voidaan määrittää kullekin ohjaajalle joko ohjattaviksi, tarkastettaviksi tai molemmiksi. Näppärää!
Työtilaan koostettu ryhmittelydata voidaan hakea Moodlen tukemien räätälöityjen raporttien avulla. Kohdistamalla raportti haluttuun Moodle-työtilaan, saadaan tarvittavan datan lataaminen JSON-muodossa automatisoitua esimerkiksi Oppikoppi-järjestelmän tukeman ohjelmistorobotiikan avulla.
Pepistä tarvittava data
Opinnäytetyöprosessiin loppuvaiheen tapahtumat sijoittuvat Wihiin, johon ei tällä hetkellä ole suoraa pääsyä minkään rajapinnan kautta. Tämä ei kuitenkaan ole ongelma, sillä opinnäytetyöhön liittyvien vaiheiden suoritukset siirtyvät Peppi-järjestelmään, jonka sisältämään suoritusdataan puolestaan on välillinen pääsy erillisen tietokannan kautta.
Opinnäytetöiden tila määräytyy tässä tapauksessa opintopisteiden perusteella, jolloin suorituspisteet tulkitaan seuraavasti:
- 0 op = ei aloitettu
- 5 op = tekeillä
- 10 op = valmistumassa
- 15 op = valmistunut
Tiedon hakemiseen on mahdollista käyttää tässä tapauksessa tietokannan tukemia SQL-kyselyjä, ja tallentaa data CSV-muodossa palvelimelle jatkokäsittelyä varten. Tietokannasta haetaan opiskelijoiden suoritustietojen laajuus, päivämäärä, opiskelijan ryhmä sekä yksilöivä tunnistetieto käytettäväksi Power BI –visualisoinnissa.
Visualisointi saadaan lähes toimivaksi aiemmin esitellyn työkirjapohjan avulla. Joitakin muutoksia on toki tarpeen tehdä – esimerkiksi Y-Akatemian Moodle-työtilan tehtäväpalautus on tulkittava palautukseksi kaikille samaa opinnäytetyötä tekeville. Ongelma on ratkaistavissa DAX-kyselyillä, joskin sen tarkempi käsittely jätetään tuleviin artikkeleihin.
Kirjoittajat:
Martha Balerina, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu
Anssi Gröhn, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu
Lähteet:
Balerina, M. 2024. Ryhtiä ja rakennetta päiväkirjamuotoiseen opinnäytetyöhön. Esitys. Helsinki: opinnäytetyön ohjaajakoulutus.
Balerina, M. 2023. ONT-prosessin uudistus. Esitys. Lappeenranta: Ihmevalmentajakoulutus.
Hakala, J. T. 2022. Hyvä, parempi, valmis. Opinnäyteopas ammattikorkeakouluille. Helsinki: Gaudeamus.
HY+ Koulutus- ja kehittämispalvelut. 2021. Tulevaisuuden työelämätaidot. https://hyplus.helsinki.fi/wp-content/uploads/2021/06/Tulevaisuuden-tyoelamataidot.pdf. 28.1.2025.
Kniivilä, S., Lindholm-Ylänne, S. & Mäntynen, A. 2012. Tiede ja teksti. Tehoa ja taitoa tutkielman tekemiseen. Helsinki: Sanoma Pro.
Machi, L. A & McEvoy, B. T. 2022. The literature review. & steps to success. California: Thousands Oaks.
Opetushallitus. 2019. Osaaminen 2035. Osaamisen ennakointifoorumin ensimmäisiä arviointituloksia. Raportit ja selvitykset 2019:3. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/osaaminen_2035.pdf. 28.1.2025.
Vilkka, H. 2023. Kirjallisuuskatsaus metodina, opinnäytetyön osana ja tekstijana. Helsinki: Art House.