Terveyspalvelut ovat kriisissä. Korkeasti koulutettua hoitohenkilöstöä on liian vähän, mutta samaan aikaan hyvinvointialueiden taloustilanne ei mahdollista henkilöstön palkkaamista. Tilanteesta kärsivät sekä asiakkaat että henkilökunta. Nykyinen tilanne voi johtaa hoidon saannin viivästymisiin, heikentyneeseen potilasturvallisuuskulttuuriin, henkilöstön väsymiseen, sairaslomiin sekä alan vaihtamiseen.
Mitkä ovat hyvinvointialueiden säästötoimenpiteiden kustannukset?
Yhteistoimintaneuvotteluja on käyty eri hyvinvointialueilla ja säästöpaineet ovat jopa kohtuuttomia. Muun muassa Pohjois-Karjalassa on tunnistettu 30 miljoonan euron säästötavoite. Yksi säästökohteista on henkilöstön työhyvinvointia tukevat etuudet kuten heikennykset e-passiin, tyhy-toimintaan ja muuhun yhteisöllisyyttä vahvistavaan toimintaan.
Erityisen haasteellinen henkilöstötilanne on haja-asutusaluilla. Ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyössä tarkasteltiin haja-asutusaluilla toimivien terveyspalveluita tuottavien yksiköiden veto- ja pitovoimaa hoitohenkilöstön näkökulmasta laadullisin menetelmin. Aineisto kerättiin avoimin haastatteluin (n=3) ja analysoitiin induktiivisella sisällön analyysillä. (Laukkanen & Lauronen 2025.)
Tulosten perusteella keskeistä on työhyvinvointi, laadukas hoitotyön johtaminen ja esihenkilötyö, mikä puolestaan tukee työhyvinvointia ja työssäjaksamista. Myös työn merkityksellisyyden kokemus on keskeinen tekijä. Työnantajalta toivotaan enemmän rahallista tukea yhteisöllisyyden parantamiseksi esimerkiksi tyhy-toiminnan muodossa. Tulosten perusteella hoitohenkilöstö kokee työnsä fyysisesti ja psyykkisesti raskaaksi. Hoitohenkilöstöllä ei välttämättä ole varaa panostaa taloudellisesti omaan hyvinvointiinsa, jolloin työnantajan rooli sen tukemisessa on merkittävä.
Tarvitaan vahvaa näyttöön perustuvaa hoitotyön johtamisosaamista
Terveyspalveluiden kriisiytyminen Yhdysvalloissa 1990-luvulla johti magneettisairaalamallin kehittämiseen. Hoitotieteen tutkijat kiinnostuivat siitä, miksi toiset organisaatiot onnistuivat rekrytoinnissa ja henkilöstön pitovoimassa paremmin kuin toiset. Magneettisairaala-sertifikaatti on korkein mahdollinen saavutettavissa oleva laatusertifikaatti, jonka on saavuttanut tähän mennessä yli 600 sairaalaa ympäri maailmaa. Suomessa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS sai vuonna 2024 sertifikaatin kahteen toimintayksikköön. (ANCC 2025, HUS 2024.)
Magneettisairaalamalli perustuu standardointiin, transformationaaliseen johtamiseen, henkilöstön hyvinvointiin, moniammatilliseen yhteistyöhön, näyttöön perustuvaan hoitotyöhön sekä hoitotyön laadun systemaattiseen tarkasteluun keskeisien laatuindikaattoreiden kautta. (ANCC 2025.)
Magneettisairaaloissa esiintyy muihin sairaaloihin verrattaessa vähemmän hoitohenkilöstön tyytymättömyyttä ja työssäjaksamisen ongelmia. Sen sijaan magneettisairaaloissa hoitohenkilöstön työtyytyväisuus ja työhön sitoutuminen ovat paremmalla tasolla. Hoidon laatu, potilasturvallisuus, näyttöön perustuva hoitotyö ja potilastyytyväisyys toteutuvat paremmin. Hoidon tuloksena muun muassa kuolleisuus on vähäisempää, kaatumisia, painehaavoja ja hoidosta aiheutuva tulehduksia esiintyy vähemmän. Tulokset eivät ole parempia ainoastaan magneettisairaala-sertifikaatin saavuttaneissa organisaatioissa, vaan myös magneettipolulla olevilla organisaatioilla. (ANCC 2025.)
Kansainvälisen näytön perusteella valtakunnallisia säästötoimien suunnittelussa olisi hyödyllistä arvioida kokonaistilannetta tutkimusperustaisesti. Säästökehittämistoimenpiteiden sijasta tulisi tehdä näyttöön perustuvia kestäviä kehittämistoimenpiteitä. Tavoitteena tulisi ensisijaisesti olla hoidon laatu ja henkilöstön hyvinvointi, mikä edistää myös taloudellista tehokkuutta. Poliittisten sekä päätösten ja hyvinvointialuilla toteutettavien toimenpiteiden täytyisi kantaa kestävästi kauas tulevaisuuteen myös henkilöstön veto- ja pitovoiman turvaamiseksi ja alan houkuttelevuudeksi.
Kirjoittajat:
Piia Laukkanen, Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen YAMK-opiskelija, Karelia-ammattikorkeakoulu
Niina Lauronen, Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen YAMK-opiskelija, Karelia-ammattikorkeakoulu
Elina Turunen, yliopettaja, Karelia-ammattikorkeakoulu
Lähteet:
ANCC 2025. American Nurses Credential Center. https://www.nursingworld.org/organizational-programs/magnet/
Laukkanen, P & Lauronen, N. 2025. Veto- ja pitovoimatekijät haja-asutusalueilla hoitoalan työntekijöiden kuvailemana. Karelia ammattikorkeakoulu. Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelma. YAMK opinnäytetyö. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202503244888
HUS 2024. HUSin Syöpäkeskukselle on myönnetty kansainvälinen Magneettisairaala-tunnustus erinomaisesta hoitotyöstä. Mediatiedote, julkaistu 22.3.2024. https://www.hus.fi/ajankohtaista/husin-syopakeskukselle-myonnetty-kansainvalinen-magneettisairaala-tunnustus