Välipohjien suunnittelu ja toteutus puurakentamisessa

Puurakentamisessa yksi haastavimmista suunnittelu- ja toteutusosista on välipohja, joka tarkoittaa kerrosrakenteissa alakerran katon ja yläkerran lattian välistä osaa liitoksineen. Välipohja koostuu useasta kerroksesta eri materiaaleja, ja kantavana rakennusosana on yleensä puurakenteinen osa. Erilaisia toteutustapoja on lukuisia, mikä tekee suunnittelusta monimutkaista.

Suunnittelun ja totutuksen haasteet

Välipohjan suunnittelussa täytyy huomioida useita eri tekijöitä mukaan lukien paloturvallisuus, ääneneristävyys sekä värähtely ominaisuudet. Palomääräykset vaikuttavat välipohjan rakenteellisiin vaatimuksiin, kuten kantavuuteen, osastointiin, suojaverhoukseen sekä alapuolisten kattopintojen materiaaleihin. Välipohjan on estettävä äänen kulkeutuminen kerroksesta toiseen. Lisäksi rakenteen on oltava riittävän jäykkä, jotta se ei värähtele häiritsevästi käytössä. Puuvälipohjien monimutkaisuuden vuoksi monet toteutustavat ovat myös alttiita rakennusvirheille, mikä korostaa huolellisen suunnittelun ja toteutuksen merkitystä.

Kustannustehokkuus ja elinkaaren päästövaikutukset

Tekniset vaatimukset tekevät puuvälipohjista lähes poikkeuksetta monikerrosrakenteita, jotka koostuvat eri materiaalikerroksista, jotka on kiinnitetty mekaanisesti toisiinsa. Luonnollisesti tämä nostaa puuvälipohjien rakennuskustannuksia, vaikkakin kokoonpano tehtäisiin kokonaan tai osittain tehdasympäristössä. Puuvälipohjat ovatkin tyypillisesti kallein yksittäinen rakennusosa esimerkiksi puukerrostaloissa. Samasta syystä myös elinkaaren päästöjen näkökulmasta puuvälipohjien päästöt ovat suuremmat kuin muissa kantavissa rakenteissa.

Sisäkaton kattorakenne jossa eristeet ja  palkit
Ääni- ja palotekniset sekä värähtelyyn liittyvät vaatimukset tekevät puuvälipohjista lähes poikkeuksetta monikerrosrakenteita

Rakennusstandardit uudistumassa

Eurooppalaiset rakennusstandardit Eurokoodit ovat parhaillaan uudistumassa. Eurokoodit ovat kantavien rakenteiden suunnittelustandardeja, jotka määrittävät mm. rakenteiden mekaanisen kestävyyden, käyttökelpoisuuden, säilyvyyden ja palonkestävyyden vaatimukset. Käynnissä oleva uudistus tuo mukanaan myös muutoksia puuvälipohjien suunnitteluun. Käytännössä on myös havaittu, että nykyiset suunnitteluparametrit, erityisesti värähtelyominaisuuksien osalta, ovat ylimitoitettuja. Tämä johtaa luonnollisesti kustannusten nousuun.

Markkinoille on myös tullut uusia vaihtoehtoisia välipohjaratkaisuja. Esimerkiksi rakenneliimauksen ja liittolaattatekniikoiden kehittyminen on mahdollistaa jopa 11 metrin jännevälejä. Monet näistä ratkaisuista eivät ole vielä kuitenkaan vakiintuneita ja niiden kustannustehokkuudessa on edelleen parannettavaa.

PuuHyvä-hankekokonaisuudessa toteutettu palkkivälipohjan koerakenne XAMK:n puurakentamisen laboratoriossa.

PuuHyvä-hankkeet edistämässä puuvälipohjien kehitystä

Syksyllä 2023 Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Karelia-ammattikorkeakoulu, Tampereen Yliopisto ja Luonnonvarakeskus käynnistivät PuuHyvä-hankekokonaisuuden, joka koostuu kunkin toteuttajan omasta tutkimus- ja kehittämishankkeesta. Hankekokonaisuus pyrkii yhdistämään käyttäjäkokemukset, kenttä- ja laboratoriomittausten tulokset puuvälipohjien suunnittelun kehittämiseen ja optimointiin. Karelian PuuHyvä-projektissa keskitytään erityisesti äänitekniikkaan ja värähtelyyn sekä niihin liittyvien mittausten tekemiseen kentällä ja laboratorioympäristössä. PuuHyvä -projektikokonaisuutta rahoittaa Etelä-Savon ELY-keskus EAKR-ohjelmasta.


Teksti ja kuvat:

Mikko Matveinen, Senior project manager, Karelia-ammattikorkeakoulu