Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää työvuorosuunnittelun työnkuormittavuutta ennen työaikalakia 1.1.2020 ja sen jälkeen Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymässä, Siun sotessa. Kehittämisprosessin tavoitteena oli tuottaa tietoa kotihoidon ja tehostetun palveluasumisen esimiehille ergonomisen työvuorosuunnittelun vaikutuksista. Keräsimme keskeisimmät tiedot aiheesta ja teimme Power Point -ohjelmalla tietopaketin esimiesten käyttöön. Tämän lisäksi rakensimme kehittymissuunnitelman keinoista, jolla työvuorojen kuormittavuus voitaisiin poistaa.
Uusi työaikalaki tuli voimaan 1.1.2020 ja toi muutoksia työvuorosuunnitteluun. Keskeisin muutos sosiaali- ja terveysalalla koskee jaksotyöhön liittyvää vuorokausilepoa. Lain muutoksessa lepoaika nousi yhdeksästä tunnista, 11 tuntiin. Lain muutoksen jälkeen myös peräkkäisten yövuorojen määrä on vähennetty seitsemästä yövuorosta viiteen. Vuoden alusta työvuorot on suunniteltu ergonomisista työvuorosuunnittelua käyttäen.
Työvuorosuunnittelulla voidaan vaikuttaa henkilöstön jaksamiseen yksilönä ja työyhteisön jäsenenä. Ergonomisella työvuorosuunnittelulla voidaan parantaa hoitajien työssäjaksamista ja työtyytyväisyyttä. Ergonomisen työvuorosuunnittelun on todettu parantavan hoitajien unta ja vireyttä vapaa-ajalla sekä työssä. Lisäksi sen on koettu parantavan terveyttä ja helpottavan sosiaalista elämää. Keskeisin hyöty ergonomisesta työvuorosuunnittelusta on riittävä lepo- ja palautumisaikojen toteutuminen. Oikea rytmi työvuoroille olisi, aamuvuoro, iltavuoro, yövuoro ja sen jälkeen kaksi vapaata. Oikea kiertosuunta takaa riittävät lepoajat työvuorojen välissä. Opinnäytetyön tietopohjaan perustuen teimme Power Point -ohjelmalla tietopaketin, joka sisältää tietoa ergonomisesta työvuorosuunnittelusta ja sen vaikutuksista terveyteen.
Alkukartoitusaineisto haettiin Titania työvuorojensuunnitteluohjelmasta ennalta sovituista työvuoroyksiköistä ja listoilta. Saatuja kuormitustietoja vertailtiin ennen ja jälkeen työaikalakia. Voitiin todeta, että työaikalain muutoksella oli positiivisia vaikutusta työaikojen kuormittavuuteen. Työvuoroista johtuva työn kuormittavuus oli vähentynyt.
Työnkuormittavuuden vertailu vuosina 2019 ja 2020
Esimiesten kanssa järjestettiin kaksi kokousta. Covid-19 viruksen aiheuttaman pandemian vuoksi järjestimme tilaisuudet Teamsin välityksellä turvallisuuden takaamiseksi. Ensimmäinen kokous järjestettiin, tietopaketin arvioimiseksi, jossa pyydettiin palautetta tietopaketin sisällöstä. Toisessa kokouksessa kerättiin kehittämissuunnitelmaan keinoja, joilla voitaisiin pienentää työvuoroista aiheutuva kuormitusta esimiehen näkökulmasta.
Kehittämissuunnitelma rakennettiin esimiesten keskustelun pohjalta. Esille nousseita asioita oli ergonomisen työvuorosuunnittelun käyttöön ottaminen ja noudattaminen säntillisesti. Henkilöstöresurssin nostaminen, jolla mahdollistettaisiin kääntävien vuorojen käyttö sekä ikääntyvien työntekijöiden tukeminen ja työnräätälöiminen yksiköllisesti. Osa-aikaisille työajan lyhennyksen antaminen kokonaisina päivinä, jolla turvataan palautuminen työstä. Resurssisuunnittelijan tekemään listaan muutoksia tekee vain suunnittelija esimiesten pyynnöstä. Siun sote on siirtymässä uuteen työvuorosuunnittelu ohjelmaan vuonna 2021 jolloin työvuorojen suunnittelu automatisoituu.
Kehittämissuunnitelma työvuorojen aiheuttaman kuormituksen vähentämiseksi
Opinnäytetyön tulokset osoittavatettä työaikalain muutos 1.1.2020 vaikutti työvuorojen kuormittavuuteen positiivisesti. Huolestuttavinta oli se, ettei voimakas ylikuormitus poistunut kokonaan. Kehittämissuunnitelman käyttöönoton avulla on mahdollista saada voimakas ylikuormitus vähennettyä henkilöstön työvuorosuunnittelusta.
Tämä blogi perustuu ikäosaamisen kehittäminen ja johtaminen YAMK-opinnäytetyöhön, joka kokonaisuudessaan löytyy Theseuksesta.
Anu Hukka, sairaanhoitaja (YAMK), ja Miia Mäkelä, sairaanhoitaja (YAMK)