puukerrostalon rakenteita rakentamisen aikana

Joensuun seudun puurakentaminen kiinnostaa ulkomaillakin

Vuonna 2014 Karelia-ammattikorkeakoulu valitsi yhdeksi painopistealueekseen puurakentamisen osaamisen kehittämisen. Maakunnallisen elinkeinorakenteen lisäksi painopistealueen valintaan vaikuttivat ilmastonmuutoksen hillintä potentiaalisten teknologioiden edistämisen kautta.

Euroopan tasolla rakennukset kuluttavat noin 40 % energiasta ja tuottavat 36 % hiilidioksidipäästöistä. Rakennusmateriaalien ja rakentamisen prosessien osuus rakennusten elinkaaren hiilijalanjäljestä nykyisellään on noin puolet. Toinen puoli syntyy rakennusten käytönaikaisesta energian kulutuksesta.

Ympäristöministeriö on parhaillaan laatimassa arviointityökalua ja raja-arvoja uudisrakennusten elinkaaren hiilidioksidipäästöille. Raja-arvojen on tarkoitus tulla voimaan viimeistään vuoteen 2025 mennessä.

Säädöskehityksen perimmäisenä tavoitteena on kannustaa vähäpäästöisten materiaalien sekä energian kulutuksen käytön vähentämiseen rakentamisessa. Puun käyttö rakentamisessa onkin yksi helpoimmista tavoista pienentää rakennusten elinkaaren päästöjä ja samalla lisätä rakennetun ympäristön hiilivarastoja.

Kehittämistyöhön tarvitaan läheisiä kumppaneita

Karelia-ammattikorkeakoulu valitsi puurakentamisen painopisteisiinsä vuonna 2014. Systemaattista kehittämistyötä on tehty osana rakennustekniikan koulutusvastuun (Insinööri AMK) toimintaa lukuisien tutkimus- ja kehittämisprojektien puitteissa kiinteässä yhteistyössä yritysten ja alueen kuntien kanssa. Opetus, tutkimus- ja kehitystoiminnan tueksi on myös käynnistetty monipuolista testaus- ja tuotekehitystoimintaa.

Karelia-ammattikorkeakoulun rakentamiseen liittyvän osaamisen ydin on rakennustekniikan, rakennusfysiikan ja talotekniikan ratkaisujen soveltaminen rakentamiseen. Näiden lisäksi puumateriaaliin-, ympäristövaikutuksien arviointiin- ja digitalisaatioon liittyvät osaamiset täydentävät ydinosaamisia.

Puun käyttö rakentamisessa onkin yksi helpoimmista tavoista pienentää rakennusten elinkaaren päästöjä ja samalla lisätä rakennetun ympäristön hiilivarastoja.

Tänä päivänä Joensuun alue tunnetaankin puurakentamiseen liittyvästä suunnitteluosaamisesta useista merkittävistä rakennuskohteista, mukaan lukien Suomen korkein puukerrostalo Joensuu Lighthouse.

Voidaankin todeta, että alueen puurakentamisen kehittämisessä Karelia-ammattikorkeakoulun asiantuntijuudella on ollut keskeinen rooli tässä yhteydessä. Tänä päivänä tälle vuosien varrella monipuolisen tutkimus- ja kehitystoiminnan kautta kertyneelle asiantuntijuudelle on myös kysyttyä kansallisesti sekä kansainvälisesti.

Rakentamisen vihreää siirtymää tukemassa

Rakennusten päästöjä voidaan tarkastella elinkaariarvioinnin avulla. Elinkaariarviointi käsittelee rakennuksen aiheuttamia ympäristövaikutuksia koko sen elinkaaren ajan.

Puhuttaessa vähähiilisestä rakentamisesta puu- ja puupohjaisten materiaalien ja tuotteiden käytön maksimoinnin lisäksi avainroolissa ovat eri materiaaleista syntyvän hukan vähentäminen sekä uusiokäytön ja kierrätyksen kehittäminen. Työmaatoimintojen suhteen vähennyspotentiaalia on rakennusaikaisen energian käytössä sekä käytettävien koneiden ja logistiikan kehittämisessä.

Meneillään oleva vähähiilisen rakentamisen säädöskehitys ja sitä kautta syntynyt tarve ymmärtää paremmin rakentamisessa käytettävien eri materiaalien päästöjä antoivat alkusysäyksen myös aihealueeseen liittyvällä tutkimus ja kehittämistoiminnalle Karelia-amk:ssa.

Viime vuosina rakennusten elinkaaren päästöjen hallinta on tullut kiinteäksi osaksi rakennustekniikkaan liittyvää tutkimus- ja kehittämistoimintaa puurakentamisen rinnalle.  

Kirjoittajat:
Mikko Matveinen, projektipäällikkö, Karelia-ammattikorkeakoulu
Ville Mertanen, projektiasiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu
Timo Pakarinen, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu