Terveysteknologian tarkoitus ja tavoite on parantaa hoitojen ja terapioiden laatua ja tarkkuutta sekä keventää kustannuksia terveydenhuollossa. Tulevaisuudessa erilaisten teknologioiden käyttö avaa vielä enemmän mahdollisuuksia ennakoida ja jopa ennaltaehkäistä tiettyjä sairauksia ja terveysriskejä.
Terveysteknologiaan liittyvät kokeilut ovat Karelia-ammattikorkeakoulussa arkipäivää. Niitä on tehtävä säännöllisesti, jotta pystymme todentamaan terveydenhuollon prosessien vaikuttavuutta uudenlaisen tiedon avulla.
Myös terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa tulee huomioida tulevaisuuden ammattilaisten osaamistarpeet teknologioiden osalta uudella tavalla. Jo tällä hetkellä terveysteknologiaa on käytössä paljon. Terveysteknologialla tarkoitetaan lääkinnällisiä laitteita. Esimerkiksi käytettävät verenpainemittarit ja stetoskoopitkin ovat terveysteknologiaa.
Terveysteknologiaa ja hyvinvointiteknologiaa ei tule sekoittaa keskenään. Terveysteknologiaa ja sen käyttöä valvotaan ja säädellään tiukasti lainsäädännössä, kun taas hyvinvointiteknologia on kaikkien kuluttajien ostettavissa. Sitä ei ohjata lainsäädännöllä, eikä hyvinvointiteknologian laitteita ole tarkoitettu lääketieteelliseen käyttöön.
Puettava sensoriikka osana terveysteknologiaa
Puettava sensoriikka on yksi osa terveysteknologiaa, johon Karelia on perehtynyt syvällisesti niin tutkimuksen kuin käytännössä toteutettujen kokeilujen kautta etenkin SENDoc-hankkeessa (Smart sENsor Devices fOr rehabilitation and Connected health).
Pohjoinen Periferia ja Arktis -ohjelman (NPA-ohjelma) rahoittamassa hankkeessa selvitettiin, pilotoitiin ja kehitettiin puettavan sensoriikan käyttöä, millä pyrittiin parantamaan erityisesti syrjäseutujen ikäihmisten kuntoutuspalveluja ja niiden saatavuutta.
Puettavat sensorit voivat olla erilaisia sensoreita kiinnitettynä eri tavoilla eri kohtiin ihmisen kehoa. Tutuimpia niistä ovat esimerkiksi aktiivisuuskello tai kengän älypohjallinen. Niiden avulla mitataan ja monitoroidaan toimintakyvyn eri osa-alueita. Sensoriyksiköt voivat sisältää esimerkiksi kiihtyvyysanturin, gyroskoopin, magnetometrin, paineanturin tai infrapuna-anturin tai eri kombinaatioita näistä.
Testien myötä on käynyt ilmi, että tarkkuus, toistettavuus ja käytettävyys ovat välttämättömiä ominaisuuksia terveysteknologiassa
Sensorisysteemeihin liittyy aina esimerkiksi älypuhelimen tai tabletin sovellus, jonka algoritmi prosessoi sensoreiden tuottaman tiedon käytettävään muotoon. Esimerkiksi fysioterapeutti voi saada sensorin ja sovelluksen kautta tarkempaa tietoa asiakkaan kävelystä.
SENDoc-projektissa Karelian päävastuualueena on ollut sensoriikkaan liittyvän tiedon kerääminen ja tuottaminen. Yhdessä kumppaniorganisaatio Siun soten kanssa on toteutettu kokeiluita kuntoutuksen ja terapiatoiminnan käytännöissä.
Yli kaksikymmentä testattua laitteistoa
Testattuja laitteistoja, niin kotimaisia kuin ulkomaalaisiakin, on ollut yli kaksikymmentä. Tähän on liittynyt myös yhteistyö yritysten kanssa. Testauksista yrityksille on tuotettu palautteet muun muassa käytettävyydestä ja tarkkuudesta.
Edellä mainituista testauksista on tehty myös tutkimusjulkaisuja ja opinnäytetöitä. SENDoc-hankkeessa julkaistiin kaksi käsikirjaa (Wearable Technology Supported Home Rehabilitation Services in Rural Areas – Emphasis on Monitoring Structures and Activities of Functional Capacity : Handbook, Guidelines on the use of wearable sensor systems in-home rehabilitation combined with remote connections – Flowchart and Practice guideline : Handbook II) ja yhden video-oppaan (alla) tukemaan puettavan sensoriikan käyttöönottoa ja kehittämistä.
Teknologian todellisessa käytettävyydessä kuntoutuksessa on vielä kehitettävää, mutta lupaaviakin esimerkkejä hyvistä laitteista on. Testien myötä on käynyt ilmi, että tarkkuus, toistettavuus ja käytettävyys ovat välttämättömiä ominaisuuksia terveysteknologiassa ja näin ollen myös puettavassa sensoriikassa.
Testauksissa syntynyttä dataa voidaan hyödyntää tiedolla johtamisessa yhteiskunnan, organisaatioiden ja loppukäyttäjien, kuten terapeutit ja asiakkaat, hyödyksi. Teknologioiden jatkuvaa kehitystä varten tarvitaan tiivistä yhteistyötä laitteita kehittävien yritysten, käytännön työelämän ja koulutusorganisaatioiden välille.
SENDocin keskeisimmät kokeilut:
- G-WALK- & MoveSole-käytettävyystutkimus
- MoveSole-validaatiotutkimus
- Ikääntyneiden päiväkuntoutusjaksojen vaikutus kävelyn laatutekijöihin sensorisysteemillä mitattuna
- Terveydenhuollon ammattilaisten kokemukset kävelyn analyysisysteemin (G-WALK®) käytöstä ikääntyneiden päiväkuntoutusjaksoilla
- Etäyhteyslaitteiston (SENCOM) ja sensorisysteemien (MPower & MoveSole) yhteiskäytön kokeilut ikäihmisten etäterapiaprosesseissa
Kirjoittajat:
Antti Alamäki, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu
Elina Nevala, projektiasiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu