Soveltava tutkimustoiminta on ollut ammattikorkeakoulujen lakisääteinen tehtävä jo vuodesta 2003 lähtien. Nykyisin vuoden 2014 ammattikorkeakoululain mukaisesti ammattikorkeakoulujen erityisenä lakisääteisenä tehtävänä on harjoittaa työelämää ja aluekehitystä edistävää ja alueen elinkeinorakennetta uudistavaa soveltavaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa (TKI), joka palvelee etenkin alueiden pienten ja keskisuurten yritysten vahvuuksia sekä työ- ja elinkeinoelämän uudistumista.
Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnassa korostuu vahva työelämälähtöisyys ja aluekehittämisen intressi. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston Arenen kokoamien tilastojen mukaan esimerkiksi vuonna 2019 ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan koko volyymi oli noin 220 miljoonaa euroa, josta ulkopuolinen rahoitus kattoi yli puolet. Kasvua edellisestä vuodesta oli 16 miljoonaa eli noin 15 prosenttia.
Ulkopuolisesta TKI-rahoituksesta 58 prosenttia tuli eri EU-lähteistä, joista tärkeimpiä ovat Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), 30,3 miljoonaa euroa, ja Euroopan sosiaalirahasto (ESR), 22,5 miljoonaa euroa. Kotimaisista rahoituslähteistä tärkeimmän muodostavat eri ministeriöiden myöntämät hankerahoitukset (25,3 M€). TKI-työ on kehittynyt jatkuvasti enemmän pienten ja keskisuurten organisaatioiden kanssa tehtävään soveltavaan tutkimukseen ja tuotekehitykseen.
Myös Kareliassa ja sen edeltäjässä Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa yhteistyö työ- ja elinkeinoelämän kanssa on ollut keskeisellä sijalla TKI-toiminnassa. Tämä myös tunnistetaan yhteistyökumppaneittemme parissa. Esimerkiksi viimeisimmän maaliskuussa 2021 julkaistun pk-yritysbarometrin mukaan pohjoiskarjalaiset yrittäjät tekevät selkeästi eniten koulutusyhteistyötä koko Suomessa. Myös Karelian saamaan asiakaspalautteen mukaan yritykset kokevat yhteistyön kanssamme erittäin merkitseväksi oman toimintansa ja osaamisensa uudistamisessa.
Esimerkiksi viimeisimmän maaliskuussa 2021 julkaistun pk-yritysbarometrin mukaan pohjoiskarjalaiset yrittäjät tekevät selkeästi eniten koulutusyhteistyötä koko Suomessa.
Pohjois-Karjalassa joka neljäs yritys on yhteistyössä korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa. Huomattava osa tästä tapahtuu yhteistyönä juuri Karelia-ammattikorkeakoulun kanssa. Osa näistä kumppanuuksista muodostaa myös vahvoja ekosysteemejä, joista vanhimmat ja yhä toiminnassa olevat ovat jo yli 20 vuoden takaa. Mikä voisikaan olla osaajakoulutuksen ohella parempaa korkeakoulun aluevaikuttavuutta?
Hankkeet mahdollistavat paitsi osaamisen siirtoa korkeakouluilta yrityksiin ja työelämään myös oman osaamisemme kasvattamista, siis pitkäaikaista panostusta osaamisen ja asiantuntijuuden kehittämiseen. Tästä hyvänä esimerkkinä on hankkeiden vaikutus Karelia 2030 -strategiaan, jossa keskeisinä valintojen haastajina ovat työn murros, väestön ikääntyminen ja ympäristön kestävyys.
Otamme nämä haasteet Kareliassa tosissamme. Keskitymme jatkuvan oppimisen ja koulutusperäisen maahanmuuton edistämiseen. Strategisia vahvuusalojamme ovat väljästi asutun alueen hyvinvointipalvelut, älykäs tuotanto ja älykkäät palvelut sekä hiilineutraalit ratkaisut. Jo vuosia jatkunut Karelian systemaattinen TKI-työ on mahdollistanut uudet näkökulmat ja kyvykkyydet paitsi opetuksessa myös pitkän aikavälin strategisissa valinnoissa, joiden avulla luomme kestävää elinvoimaa toiminta-alueellemme ja yhteistyökumppaneillemme.
Kirjoittaja:
Petri Raivo, rehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu
Kirjoitus on julkaistu alun perin 8/2021 julkaistussa ”Karelia-ammattikorkeakoulun tutkimus – ja kehittämistoimintaa EU-ohjelmakaudella 2014–2020”-julkaisussa.