Karelian hyvinvointiin liittyvät oppimis- ja palveluympäristöt Fysiotikka ja Voimala yhdistyivät vuoden 2021 alussa yhteen TARMO-nimen alle. Yhdistyminen entistä useamman alan yhteiseksi oppimis- ja palveluympäristöksi on mahdollistanut monipuolisemman asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa toimimisen.
Tikkarinteen kampukselle keskitetyt TARMOn oppimis- ja palveluympäristöt ovat olleet jo vuosia Karelian hyvinvoinnin ja terveyden kehittämisen fyysinen tukikohta opiskelijayhteisön toiminnalle.
Liikkeelle lähdettiin ikäosaamisen kehittämisestä, ja toiminta laajeni vähitellen lapsiin ja työikäisiin. Niissä opiskelijat ovat saaneet oppia opiskelijayhteisössä, jossa tärkeänä osana on yhteisoppiminen. Opiskelijat ovat tehneet moniammatillisesti tiimityötä ja projektiluontoisesta työtä harjoitellen todellisissa tilanteissa yhteistyökumppanien kanssa.
Oleellisen tärkeää moniammatillisessa oppimisyhteisössä on se, että opiskelijat oppivat työskentelemään moniammatillisesti ja tunnistavat toisen ammattihenkilön osaamisen ja asiantuntijuuden.
Sosiaali- ja terveysalla eri ammattikunnissa on erilaisia toimintakulttuureita, joten yhteistyön onnistumiseksi on tärkeää, että opiskelijat tunnistavat eroavaisuudet. Lisäksi yhteisen kielen ja käsitteiden löytäminen on osa dialogista keskustelukulttuuria.
Vastuu lisää opiskelijoiden työelämävalmiutta
TARMOssa mahdollistuu pedagogisesti kokemuksellista oppimista tukeva ympäristö.
Opiskelijayhteisössä opiskelijoiden osaaminen tulee esiin tiimityöskentelyn ja itsenäisen päätöksenteon kautta työelämästä saatujen tehtävien avulla. Oppiminen tapahtuu sosiaalisen vuorovaikutuksen kautta. Ohjaajien ja opettajien rooli on valmentava, ja opiskelija on aktiivinen toimija.
Osaamisen kehittämisellä vahvistetaan opiskelijoiden työelämävalmiuksia ja itsenäistä päätöksentekovalmiutta. Tiimityöskentelyllä voidaan vahvistaa opiskelijoiden arjen innovatiivista toimintaa yhteistyössä kumppaneiden kanssa. Tämä mahdollistaa työn kehittämisessä uusia arjen innovaatioita.
Opiskelijoilta saadun palautteen mukaan TARMOssa annetaan vastuuta opiskelijalle työn tekemisessä.
TARMOssa yhdistyvät Fysiotikan ja Voimalan oppimis- ja palveluympäristöt. Voimalaa alettiin luomaan vuonna 2011. Se rakennettiin moniammatilliseksi hyvinvoinnin vahvistajaksi, jonka toiminta on perustunut aina aktiivisiin opiskelijoihin, käyttäjälähtöisyyteen ja toiminnan kehittämiseen yhdessä kumppaneiden kanssa. Fysiotikassa hyvinvoinnin edistäminen, sen tutkiminen ja kokeileminen on keskittynyt toimintakyvyn tukemiseen.
Yhdistyminen koettiin oikeana ratkaisuna, kun Kareliassa haluttiin mahdollistaa entistä monipuolisempi terveyttä edistäminen yksilö- ja ryhmäasiakkaiden kanssa toimimisessa.
Karelian tarjoamien hyvinvointipalveluiden määrä kasvoi ja opetukseen liittyvä ohjaus tehostui. Samalla avattiin opiskelijoille lisää mahdollisuuksia harjoittelupaikkoihin. Myös hyvinvointiin liittyviin projekteihin osallistuminen muuttui helpommaksi.
Toimintaa paljon oppilaitoksen ulkopuolella
TARMOn toiminta sisältää moniammatillisesti toteutettua kuntoutumista ja yksilöllistä ohjausta terveyteen ja hyvinvointiin liittyvissä asioissa. Toiminta voi sisältää yksilötapaamisia Tikkarinteen tiloissa, kotikäyntejä, palvelukeskusyhteistyötä, ryhmätoimintaa ja työskentelyä yhteistyökumppaneiden tiloissa.
Toimintaan osallistuvat opiskelijat suunnittelevat ja toteuttavat erilaisia hyvinvointipalveluita ja projekteja moniammatillisesti.
Isona apuna toiminnassa ovat Karelian nykyaikainen toimintakykylaboratorio, etäkuntoutusteknologia ja digitaaliset oppimisympäristöt. Toimintakykylaboratoriossa on välineistöä, joita ei ole vielä työelämän ammattilaisten käytössä. Tämän takia on tärkeää jalkauttaa toimintoja myös oppilaitoksen ulkopuolelle.
Sosiaali- ja terveysalla eri ammattikunnissa on erilaisia toimintakulttuureita, joten yhteistyön onnistumiseksi on tärkeää, että opiskelijat tunnistavat eroavaisuudet.
Iso osa näkyvästä toiminnasta tapahtuu asiakkaiden välittömässä läheisyydessä, mutta TARMOssa tehdään myös kehittämistyötä, jonka avulla parannetaan ja tuotetaan uusia palveluita, jotka päätyvät opiskelijoiden mukana työelämään. Kehittämistyöhön ovat vaikuttaneet aikaisempina vuosina merkittävästi lukuisat hankkeet, joihin on osallistunut lukuisia opiskelijoita sekä Voimalan että Fysiotikan kautta.
Hyvinvoinnin oppimis- ja palveluympäristössä työskentelee yleensä toisen tai kolmannen vuoden fysioterapian, hoitotyön ja sosiaalialan opiskelijoita ammattilaisten ohjauksessa.
Opiskelijat parantavat ammatillista osaamistaan, mutta myös lukuisat työelämässä tarvittavat taidot, kuten johtamistaidot, organisointitaidot, tiimityöskentely, viestintä, kumppaneiden kanssa toimiminen, vastuun ottaminen ja jakaminen sekä esiintymistaidot kehittyvät.
TARMOn turvin opiskelijoiden oma osaaminen asettuu näin ollen paremmin työelämän tarpeisiin.
Välineet ja opiskelijat hyödyksi koko lähiseudulle
Asiakaslähtöisen TARMOn toiminta perustuu siis opiskelijayhteisöihin, moniammatillisuuteen ja yhteistyökumppanuuksiin.
Erilaajuiset yhteistyökumppanuudet ovat syntyneet paikallisten järjestöjen, sotepalveluiden tuottajien, kuntien, hankkeiden ja yritysten kanssa. Kumppanuuksien tavoitteena on, että yhteistyökumppanit edistyvät omissa pyrkimyksissään ja opiskelijat saavuttavat oppimistavoitteensa.
Keväällä 2021 TARMOlla oli 31 aktiivista kumppania. Jotkut kumppanit ohjaavat asiakkaita TARMOn yksilöasiakkaaksi, jotkut ovat puolestaan kumppanina yksittäisen tapahtuman järjestämisessä. Joidenkin kanssa yhteistyö on viikoittaista ja hyvinkin tiivistä. Kumppaneista valtaosa on kolmannen sektorin toimijoita eli yhdistyksiä ja vajaa kolmannes on julkisen sektorin toimijoita. Mukana on myös yksittäisiä yrityskumppaneita.
TARMOn toiminnan kautta Karelia voi mahdollistaa välineistöjen ja opiskelijoidensa asiantuntemuksen käytön laajemmin koko Pohjois-Karjalan väestöä palvelevana ja hyödyntävänä toimintana.
TARMOssa opiskelee lukuvuoden aikana noin 600 opiskelijaa, ja heille kertyy noin 18 000 työtuntia. Se on yhteensä noin 2 250 työpäivää. On järkevää hyödyntää toiminta pohjoiskarjalaisten hyvinvoinnin tukemiseen ja kehittämiseen yhteistyössä työelämän kanssa.
Kirjoittajat:
Anna-Riitta Mikkonen, koulutuspäällikkö, Karelia-ammattikorkeakoulu
Risto Salminen, projektiasiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu