Kansainvälinen osaaja tarvitsee usein uutta tai päivitettyä osaamista päästäkseen mukaan suomalaiseen työelämään. Täydennyskoulutuksen ja kieliopintojen lisäksi monen siirtyminen töihin helpottuu verkostojen ja valmennusten avulla.
Kansallisessa työvoimapolitiikassa on otettu käyttöön termi kansainvälinen osaaja, jolla tarkoitetaan maahanmuuttajaa tai paluumuuttajaa, jolla on osaamista, kansainvälistä kokemusta, asiantuntemusta ja verkostoja, jotka voivat hyödyttää elinkeinoelämää sekä vastaavat työelämätarpeisiin (TEM).
Muutto toiseen maahan tekee näkyväksi osaamiseen kytkeytyviä kulttuurisia sidonnaisuuksia. Kansainvälinen osaaja onkin usein tilanteessa, jossa päästäkseen suomalaiseen työelämään ja käyttämään osaamistaan, hänen tarvitsee kehittää jotakin itselle mahdollisesti uutta osaamisaluetta tai päivittää jo opittua, vastaamaan muuttuneen toimintaympäristön tarpeita.
Ilmeisin esimerkki liittyy kielitaitoon ja suomen kielen taitovaatimuksiin työelämässä. Lisäksi opittaviksi asioiksi nousevat oman alan osaamisen päivittäminen, suomalaisen työelämän tuntemus, työnhakukäytäntöjen hallinta ja oman alan paikallisten verkostojen rakentaminen.
Rahoituskaudella 2014–2020 Karelia-ammattikorkeakoulussa on kehitetty useita kansainvälisille osaajille suunnattuja jatkuvan oppimisen toimintoja, joiden tavoitteena on edesauttaa työllistymistä alueelle osaamista vastaaviin tehtäviin.
Täydennyskoulutuksesta työelämään
Yhtenä toimintana Kareliassa on rakennettu oman osaamisen tunnistamisen ja täydentämisen polkuja.
Kohteena ovat olleet korkeasti koulutetut maahanmuuttajat, joilla on jo ennestään korkeakoulututkinto ja osaamista omasta kotimaasta. Tavoitteena on ollut nopeuttaa pääsyä suomalaiseen työelämään, tehdä kohderyhmän osaamista näkyvämmäksi, paikata alojen alueellista osaamisvajetta sekä tunnistaa ja madaltaa ammattipätevyyden tai työllistymisen esteitä.
Täydennyskoulutuspolkuja pilotoitiin Kareliassa SIMHE polku – Osaamisen tunnistamisesta ja täydentämisestä työllistymiseen -hankkeen aikana. Hankkeen päättymisen jälkeen malli sekä hankkeessa kehitetyt ohjauskäytänteet ja suomen kielen opinnot ovat jääneet osaksi Karelia-ammattikorkeakoulun pysyvää toimintaa.
Täydennyskoulutusmallin pohjana toimii SIMHE-ohjaus. Yksilö- ja ryhmäohjaus ovat tärkeitä osia polun eri vaiheissa. Polun alussa ohjauksen ja itsearvioinnin avulla selvitetään osaamisen kehittämisen tarpeet suhteessa työelämään. Tämän jälkeen osaajalle tehdään täydennyskoulutussuunnitelma. On tärkeää, että opinnot vastaavat osaajan yksilöllisiä tarpeita, jotta työllistymisen edellytykset paranevat.
Täydennyskoulutuksen aikana opiskelija suorittaa vaadittavia opintojaksoja tutkinto-ohjelmien tarjonnasta sekä suomi toisena kielenä (S2) -opintoja. Tämän lisäksi polku sisältää työnhakuun valmistavia työpajoja.
Täydennyskoulutuksen pilotoinnin ajan osallistujien mentorina toimi alueelle työllistynyt korkeasti koulutettu maahanmuuttaja. Mentori tarjosi osallistujille henkilökohtaisia keskustelutuokioita ja kertoi omasta kouluttautumisen ja työllistymisen polustaan sekä kokemuksiaan suomalaisesta työelämästä, -kulttuurista ja verkostoitumisesta.
Lisätietoa hankkeesta: Kansainvälisten osaajien täydennyskoulutuspolut Kareliassa – Vasu 2/2021
Alueen verkostoilla suuri merkitys
Alueellinen yritys- ja verkostoyhteistyö ovat olleet merkittävässä roolissa kansainvälisten osaajien uramahdollisuuksien kehityksessä.
Karelia on ollut mukana useissa hankkeissa, joissa on tuettu kansainvälisten osaajien työelämätaitoja, mahdollistettu erilaisia harjoittelumahdollisuuksia sekä tuettu alueellista verkostoitumista alueen yritysten ja muiden toimijoiden kanssa. Tavoitteena on ollut saada alueen kansainväliset osaajat ja yritykset löytämään toisensa. Samalla on tiedotettu yrityksille alueella asuvista osaajista ja osaamisesta.
Työelämäosaamista kehitettiin Kareliassa SIMHE-polku-mallin lisäksi TalentHub Joensuu-, KOVAT – Kansainvälisen osaajan valmennus työhön ja MOKOMA – Monipaikkainen asiantuntijatehtäviin valmentava koulutus korkeasti koulutetuille maahanmuuttajille -hankkeissa.
Tukea rekrytointitaitoihin
Työnantajia tuettiin tarjoamalla kansainvälisen työnhakijan rekrytointiin ja perehdytykseen liittyvää tietotaitoa. Erilaisilla harjoittelumalleilla ja kokeiluilla lähdettiin madaltamaan kynnystä palkata yritykseen ensimmäinen vieraskielinen työntekijä.
Hankkeissa kontaktoitiin lukuisia alueen yrityksiä ja kartoitettiin heidän tarpeitaan kansainväliselle osaamiselle. Esimerkiksi SIMHE polku -hankkeessa tehdyn kartoituksen mukaan kansainvälisen osaavan työvoiman löytäminen on alueen yrityksille ajankohtaista ja ne rekrytoivat osaajia mielellään, kun osaaminen ja liiketoiminnan tarpeet kohtaavat toisensa.
Henkilön taitojen ja yrityksen tarpeen kohdatessa kansalaisuudella tai suomen kielen taidolla ei ole merkitystä. Rekrytoinnissa onnistuminen on yrityksen kasvun kannalta kriittistä. Tällä hetkellä osaajat löytyvät pääasiassa suositusten perusteella.
Hankkeet yhdistäneet yrityksiä ja osaajia
Oppilaitosyhteistyöstä yrityksillä oli paljon positiivisia kokemuksia ja harjoittelut nähtiin tärkeänä kanavana työllistymiselle. Hankkeiden avulla yritykset ja osaajat ovat aikaisempaa paremmin löytäneet toisensa ja osaajat ovat päässeet kehittämään osaamistaan erilaisissa harjoittelujaksoissa.
Jatkossa yritykset ja osaajat löytävät toisensa entistä paremmin digitaalisten palvelualusten avulla. TalentHub -hankkeessa luotiin perusta yrityksiä ja kansainvälisiä osaajia yhdistävälle sivustolle. Nykyisin TalentHub Joensuu-sivustoa ylläpitää Joensuun kaupungin työllistymistä edistävä Luotsi-hanke.
Hankkeissa on pilotoitu ja otettu käyttöön erilaisia uraohjauksen työmuotoja ja koulutuksellisia käytäntöjä. Näitä ovat esimerkiksi ABC’s of Business -koulutussarja, pienryhmissä toteutettavat monikieliset uravalmennukset ja -materiaalit sekä työpajamallit korkeakoulujen ja kansainvälisten opiskelijoiden käyttöön.
Suomen kielen käyttöön rohkaisua
Viimeisimpänä Karelia- ja Savonia-amk:n ja Itä-Suomen yliopiston MOKOMA-hankkeen yhteistyönä on käynnistynyt 2021 KAVA -asiantuntijatehtäviin valmentavan koulutuksen pilotointi kansainvälisille osaajille. Koulutuksen tavoitteena on vahvistaa osaajien verkostoja, työelämätuntemusta ja syventää suomen kielen taitoa, ja siten edesauttaa työllistymistä koulutusta vastaaviin tehtäviin alueelle. Hankkeessa kehitettävä koulutus jää osaksi korkeakoulujen jatkuvan oppimisen tarjontaa.
Kansainvälisten osaajien työelämätaitojen kehittämisen yhteydessä on tuettu suomen kielen osaamisen kehittymistä jo perusteet osaaville. Kielitietoisuus työelämäyhteistyössä ja uraohjauksessa on ollut keskeisellä sijalla. Tavoitteena on ollut rohkaista suomen kielen käyttöön työelämässä sekä korkeakouluopinnoissa.
Esimerkiksi KOVAT-hankkeessa suomi toisena kielenä -kouluttaja koulutti valmennettavaansa työpäivän aikana työpaikalla. Koulutuksessa koko työyhteisö sai työkaluja kielelliseen kanssakäymiseen. (Autio, Saaristo & Peuhkurinen 2021.)
Valmentavan koulutuksen erillishaun kautta tutkinto-opiskelijaksi
Maahanmuuttotaustaiset opiskelijat ovat korkeakoulutuksen kentällä aliedustettu ryhmä. Suomenkieliseen koulutukseen pääsyä on yhdenvertaistettu korkeakouluopintoihin valmentavilla koulutuksilla sekä tutkinto-opintoihin johtavilla avoimen korkeakoulun polkuopinnoilla.
Toisaalta ammattikorkeakoulujen valintakoeuudistus vuonna 2020 toi mukanaan sähköisen valintakokeen, mikä osaltaan vaikeutti vieraskielisten hakijoiden pääsyä opiskelijoiksi. Maahanmuuttotaustaisten hakijoiden ja opiskelijoiden positiivisen erityiskohtelun tarpeita ja muotoja tuleekin edelleen tunnistaa ja kehittää opintoihin hakeutumisen, opiskelun ja työelämään siirtymisen vaiheissa (Airas & al. 2019). Karelia-ammattikorkeakoulu otti tiettävästi ensimmäisenä Suomessa käyttöön maahanmuuttotaustaisten hakijoiden erillishaun tutkinto-opiskelijaksi keväällä 2021.
Karelia on toteuttanut korkeakouluopintoihin valmentavaa koulutusta vuodesta 2018 alkaen. Vuodesta 2020 lähtien valmentava koulutus on toteutettu yhtenäisten, Valmentavasta valmiiksi -hankkeessa laadittujen korkeakouluopintoihin valmentavan koulutuksen opetussuunnitelmasuositusten mukaan. Hankkeessa suositeltiin erillishaun toteuttamista valmentavan koulutuksen käyneille hakijoille. (Stenberg, Hirard, Autero & Korpela 2019).
Karelia-ammattikorkeakoulussa tehtiin päämäärätietoisesti töitä erillishaun toteuttamiseksi. Hakua valmisteltiin keväällä 2020 ja korkeakoulun hallitus teki siitä päätöksen saman vuoden elokuussa. Näin ollen keväällä 2021 erillishaussa oli varattu yhteensä 23 tutkinto-opiskelupaikkaa eri koulutusaloilla niille maahanmuuttotaustaisille hakijoille, jotka ovat suorittaneet valtakunnallisten suositusten mukaisen korkeakouluopintoihin valmentavan koulutuksen. (Asikainen & Niskanen 2021.)
Tavoitteena on, että yhä useampi valmentavan koulutuksen käynyt hakija todella saa korkeakoulutuspaikan tulevina vuosina.
Teksti:
Kirsi Autio, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu
Sini-Tuuli Saaristo, kansainvälisen opiskelijarekrytoinnin suunnittelija, Karelia-ammattikorkeakoulu
Lähteet:
Airas, M., Delahunty, D., Laitinen, M., Shemsedini, G., Saarilammi, M., Sarparanta, T., Vuori, H., & Väätäinen, H. 2019. Taustalla on väliä. Ulkomaalaistaustaiset opiskelijat korkeakoulupolulla. Kansallisen koulutuksen arviointikeskus.
Asikainen, U. & Niskanen, H. 2021. Kareliassa sujuvoitetaan maahanmuuttajien pääsyä korkeakouluopintoihin. Karelia-ammattikoreakoulun verkkojulkaisu VASU 1/2021.
Autio, K., Saaristo, S.-T. & Peuhkurinen, K. 2021. Kansainvälinen osaaja työhön. Karelia-ammattikorkeakoulun verkkojulkaisu VASU 1/2021.
Juvonen, K., Pitkänen, M. & Saaristo, S. 2019. Millainen osaaminen edistää korkeasti koulutetun maahanmuuttajan työllistymistä? Karelia-ammattikoreakoulun verkkojulkaisu VASU 5/2019.
Juvonen, K., Luostarinen, J., Miettinen, E., Niskanen, H. & Saaristo, S. 2020. Mentoroinnilla tukea maahanmuuttajan polulle. Karelia-ammattikoreakoulun verkkojulkaisu VASU 3/2020.
Niskanen, H., Saaristo, S. & Svanberg, E. 2020. Korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien osaaminen näkyväksi : Osaamisen tunnistamisen malleja Oulun ammattikorkeakoulussa ja Karelia-ammattikorkeakoulussa. Karelia-ammattikorkeakoulun julkaisuja 2020.
Stenberg, H., Hirard, T., Autero, M. & Korpela, E. (toim.) 2019. Korkeakouluvalmiuksia maahanmuuttajille – hyvät käytänteet ja suositukset valmentavaan koulutukseen. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja.