Sirkkalaan rakennettiin vuonna 2014 valtakunnallisesti ainutlaatuinen uusiutuvan energian tutkimus-, kehitys- ja oppimisympäristö. Energiapuisto on tarjonnut sen vieraille helpon mahdollisuuden kokeilla ja tutustua uusiin tekniikoihin ja ratkaisuihin ennen mahdollisia omia investointia.
Sirkkalan Energiapuiston rakentaminen aloitettiin vuonna 2014 Euroopan aluekehitysrahaston tukemalla kehittämis- ja investointihankekokonaisuudella. Energiapuisto sisältää laajan valikoiman puuta energianlähteenään käyttäviä sähkön ja lämmöntuotantolaitteita, sekä useita auringosta energiaa tuottavia yhdistelmiä.
Hankittaessa laitteita ne olivat tavalla tai toisella ainutlaatuisia tai ainakin vähemmän tunnettuja ratkaisuita. Energiapuiston laitteet esittelevät uusia tekniikoita investoinneista kiinnostuneille ja tuottavat puolueetonta tietoa päätöksenteon tueksi.
Sirkkalan Energiapuistoon rakentui lopulta aurinkoenergiaa ja puupolttoaineita hyödyntävien kiinteistökokoluokan tuotantolaitteiden demonstrointi- ja pilotointiympäristö.
Hyötyä koulutukselle, yrityksille ja kehittäjille
Energiapuistossa on käynyt tasaisen virtana vierailijoita ja laitteistoja sekä toimintaa on esitelty lukuisille eri vierailijaryhmille.
Rakentamisen käynnistäneessä hankkeessa tarkasteltiin useita erilaisia toimintamalleja, joilla energiapuiston laitekannan hyödyntäminen sekä toimintaympäristön pitkäjänteinen toiminta ja ylläpito saataisiin optimoitua.
Jatkuvassa käytössä oleva monipuolinen laitekanta tarjoaa alustan uusille opinnäytetöille sekä harjoitteluille, joita on tehty yhdessä yritysten kanssa.
Tärkeinä tekijöinä tarkasteluissa olivat teknisen laite- ja ympäristökokonaisuuden integrointi Karelian peruskoulutukseen ja kehittämistoimintaan ja yhteistyö energia-alan yritysten ja alan kehittämisorganisaatioiden kanssa.
Muutto takana ja ehkä edessä
Energiapuiston toimintaympäristössä tapahtui suuria muutoksia jo alkuperäisen hankkeen aikana. Sirkkalassa jouduttiin tekemään muutoksia syksyllä 2016, kun saman kiinteistön yhteyteen muutti Rantakylästä satoja koululaisia. Tämä aiheutti kiinteistön piha-alueella mittavia muutostöitä.
Vuonna 2021 ollaan suunnittelemassa Energiapuiston toimintojen siirtämistä uuteen, paremmin tarkoitukseen sopivaan sijaintiin. Uutta sijaintia on haettu etenkin Wärtsilä-kampukselta, jossa suurin osa Energiapuistoa käyttävistä opiskelijoista suorittaa opintojaan.
Energiapuistossa on käynyt tasaisen virtana vierailijoita ja laitteistoja sekä toimintaa on esitelty lukuisille eri vierailijaryhmille.
Energiapuiston isoimmat investoinnit tehtiin hankekokonaisuudessa kolmessa hankkeessa. Energiapuiston toiminta nivoutui jo hankeaikana voimakkaasti yhteen Karelian koulutus- ja opetustoiminnan kanssa.
Investoitua laitekantaa sekä niiden ympärille rakennettua toimintaa on käytetty alustana useissa ympäristöteknologian sekä konetekniikan opinnäytetöissä ja useissa Karelian hankkeissa. Lisäksi kolme opiskelijaa on suorittanut AMK-insinöörikoulutukseen kuuluvan harjoittelujakson Energiapuiston yhteydessä.
Tuloksia etenkin puupolttoaineen parissa
Varsinaisen hankeajan (2014–2017) kuluessa opiskelija- ja koulutusyhteistyö on ollut vahvinta puupolttoaineiden hyödyntämisen parissa.
Työtä on tehty muun muassa hakkeella toimivan sähkön ja lämmön yhteistuotantoon keskittyvän CHP-laitteiston sekä siihen liittyvän toimintakokonaisuuden kehittämisessä, pienkattila- ja poltintekniikan koulutuksessa, sekä puupolttoaineiden jalostamisessa sekä laadun arvioinnissa.
Hankeajan jälkeen Energiapuisto on jatkanut kiinteää laaja-alaista yhteistyötä eri opintosuuntien kanssa. Jatkuvassa käytössä oleva monipuolinen laitekanta tarjoaa alustan uusille opinnäytetöille sekä harjoitteluille, joita on tehty yhdessä yritysten kanssa.
Erityisesti pk-sektorin yritysten kanssa tehtävä jatkuva yhteistyö tarjoaa opiskelijoilla hyvän mahdollisuuden päästä mukaan energia-alan yritysten kehittämistoimintaan sekä sitä kautta myös työelämään.
Tieto leviää yhteistyöverkostoissa
Sirkkalan Energiapuiston hankeaikana on saatu aikaan laaja kansallinen ja kansainvälinen yhteistyöverkosto, joka tuo enenevässä määrin uutta tunnettuutta sekä todellisia yhteisiä kehittämishankkeita Energiapuiston laitekannan parissa.
Sekä tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden että yritysten kanssa tehtävä kansainvälinen yhteistyö uusiutuvan energian parissa on tärkeässä roolissa Energiapuiston jatkohyödyntämisessä.
Erityisesti puuhun perustuvan CHP-tuotannon merkitys on voimakkaassa kasvussa kansainvälisesti. Siksi Energiapuiston kokemukset ja toteutus toimivat erinomaisena maamerkkinä hankekokonaisuuden tuloksista.
Volter 40 – hakkeella toimiva pien-CHP
Yksi esimerkki Energiapuiston laitteistosta on Volter 40. Se on konttiin sijoitettu siirrettävä CHP-laitos, jolla tuotetaan samanaikaisesti lämpöä ja sähköä puuhaketta energialähteenä käyttäen.
Hake kaasutetaan kaasugeneraattorissa ja syntyvä kaasu käytetään moottorin polttoaineeksi. Moottori pyörittää generaattoria sähkön tuottamiseksi. Sekä kaasugeneraattorista, että moottorista syntyvä lämpö otetaan talteen ja se on käytettävissä veden lämmittämiseen.
Laitos toimii täysin automaattisesti ja sitä voidaan seurata verkon kautta. Laitosta voidaan tarvittaessa käyttää itsenäisesti ja täysin irti sähköverkosta.
Kirjoittaja:
Ville Kuittinen, projektipäällikkö, Karelia-ammattikorkeakoulu