Kohti yhdenvertaisempaa, moninaisempaa ja turvallisempaa Kareliaa

Pohjois-Karjala Pride järjestetään 22.-26.9.2021. Pride-viikolla juhlistetaan tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja ihmisoikeuksia sekä lisätään tietoa sateenkaari-ihmisten asemasta, olemassaolosta ja oikeuksista. Pride-viikon järjestämisestä ja tapahtumien koordinoinnista vastaa Setan pohjoiskarjalainen paikallisyhdistys Pohjois-Karjalan Seta. Seta edistää Pohjois-Karjalan sateenkaari-ihmisten oikeuksia ja hyvinvointia sekä järjestää alueella sateenkaarevaa toimintaa.

Laki velvoittaa tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseen

Pride-viikolla kiinnitetään huomiota kahteen keskeiseen ihmisoikeuteen; yhdenvertaisuuteen ja syrjimättömyyteen. Yhdenvertaisuudesta, syrjimättömyydestä ja tasa-arvosta säädetään perustuslaissa, tasa-arvolaissa ja yhdenvertaisuuslaissa. Lait velvoittavat myös työnantajia ja oppilaitoksia. Työnantajan ja oppilaitoksen on keskeistä tehdä näkyväksi, että moninaisuus on osa yhteisöä ja kertoa, millaisin toimin yhdenvertaisuutta edistetään.

Tasa-arvolaki ja yhdenvertaisuuslaki velvoittavat oppilaitoksia laatimaan sekä tasa-arvo- että yhdenvertaisuussuunnitelman. Olennaista on toteuttaa sellaisia toimenpiteitä, jotka parantavat tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista käytännössä. Kareliassa on tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman lisäksi myös työyhteisön yhteiset pelisäännöt ja eettiset periaatteet. Henkilöstöjohtaminen perustuu avoimeen, yhdenvertaiseen ja valmentavaan johtamiskulttuuriin. Yksi keskeisistä tavoitteista Karelian yhdenvertaisuuden kehittämisessä ja tasa-arvon edistämisessä on syrjinnän ehkäiseminen.

Eriarvoisuutta koulussa ja työpaikalla

Ihmiset ovat työelämässä ja koulumaailmassa eriarvoisessa asemassa muiden muassa sukupuolesta, yhteiskuntaluokasta, iästä, alkuperästä, toimintakyvystä ja seksuaalisesta suuntautumisesta riippuen. Työntekijä tai opiskelija voi myös joutua syrjityksi useammasta kuin yhdestä syystä, jolloin puhutaan moniperusteisesta syrjinnästä. Esimerkiksi alkuperä ja uskonto kietoutuvat monesti yhteen. Syrjintä aiheuttaa turvattomuutta ja heikentää osallisuuden kokemusta.

Syksyllä lähiopetukseen palaaminen voi tuntua monesta turvattomalta. Sateenkaarinuoret, eli seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat nuoret, kokevat koulumaailmassa fyysistä väkivaltaa ja haukkumista. Hälyttävää on, että tutkimusten mukaan noin 90 prosenttia transnuorista on kokenut epäasiallista kohtelua, kiusaamista, häirintää tai uhkailua koulussa tai oppilaitoksessa. Oppilaitoksessa on keskeistä tunnistaa, ettei oppilaitos ole kaikille turvallinen paikka.

Turvallisuuden tunnetta voidaan oppilaitoksessa lisätä puuttumalla syrjintään, tarjoamalla sukupuolineutraaleja tiloja, kunnioittamalla opiskelijan itsemäärittelyä ja käyttämällä opiskelijasta hänen toivomaansa nimeä. On keskeistä, että oppilaitoksen henkilökunnalla on osaamista moninaisuudesta.

Työpaikoilla on keskeistä arvioida päätösten ja toimenpiteiden vaikutukset tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen. Sukupuolisensitiivinen ja yhdenvertainen viestintä lisää yhteenkuuluvuutta ja turvallisuutta. Jos tilaan toivotetaan tervetulleiksi ”hyvät naiset ja herrat” tai ”tytöt ja pojat”, tuleeko muiden jäädä tilan ulkopuolelle? On myös keskeistä kiinnittää huomiota siihen, näkyykö moninaisuus mainonnassa, julkaisuissa ja muussa ulkoisessa ja sisäisessä viestinnässä. Esimerkiksi vammaiset ihmiset näkyvät edelleen lähinnä sellaisissa yhteyksissä, joissa kerrotaan vammaisille suunnatuista palveluista. Moninaisuuden huomioimisella ja näkyväksi tekemisellä voimme viestittää halua luoda yhteisöstämme kaikille avoimen ja turvallisen.

Näkymätön näkyväksi

Työelämässä sateenkaari-ihmiset ovat monin tavoin näkymättömissä. Omasta seksuaalisesta suuntautumisesta tai sukupuolen korjausprosessista ei välttämättä uskalleta puhua työyhteisössä. Seksuaalivähemmistöön kuuluva saatetaan seksualisoida eli seksuaalisen suuntautumisen identiteetti yhdistetään vahvasti seksiin ja seksuaalisuuteen. Seksuaalinen suuntautuminen sosiaalisena identiteettinä ohitetaan ja ihmisen koetaan virheellisesti tuovan esiin seksielämäänsä. Näin myös moninaiset perhemuodot, kuten sateenkaariperheet, jäävät herkästi näkymättömiin.

Monimuotoisuuskysymyksissä sateenkaari-ihmisten kohdalla on suuri merkitys stigman poistamisella ja näkymättömän tekemisellä näkyväksi. Suomalaisista sateenkaari-ihmisistä vain 15 prosenttia kokee voivansa olla avoimia itsestään töissä ja 24 prosenttia salaa itsensä töissä täysin. Arki- ja työminän eriyttäminen voi aiheuttaa haitallista psykologista kuormaa.

Virheellisten käsitysten, stereotypioiden, normien ja normatiivisten käytäntöjen purkaminen on koko työyhteisön etu. Vaikka työntekijä ei itse kokisi kuuluvansa vähemmistöön, yhdenvertaisuuden edistäminen luo laajempaa turvallisuuden tunnetta työpaikalla. Moninaisuusteemoja kannattaa käsitellä osana henkilöstökoulutusta, kuten perehdytys- ja täydennyskoulutusta.

Sukupuolinormatiivisuus työpaikkojen käytännöissä piilottaa sukupuolen moninaisuuden. Kun henkilöstöjärjestelmissä tai -kyselyissä kysytään sukupuolta, valittavana on usein vain mies tai nainen, jolloin tilaa ei sallita muille sukupuoli-identiteeteille. Tällöin saattaa myös syntyä virheellisiä käsityksiä siitä, ettei työpaikalla olisi muita kuin naiseksi tai mieheksi identifioituvia.

Puutu, kunnioita ja näytä esimerkkiä

Kareliassa henkilöstöön kuuluvia on noin 300 ja opiskelijoita lähes 4000, joten olemme vastuussa suuren henkilömäärän hyvinvoinnista työpaikalla ja oppilaitoksessa. Karelian intressinä on, ettei kenenkään työntekijän tai opiskelijan tarvitse pelätä ja varoa omana itsenään olemista. Vaikka yhdenvertaisuuden edistäminen ja syrjinnän ehkäiseminen ovat työnantajan vastuulla, henkilöstön jokaisella jäsenellä on vastuu inklusiivisen työilmapiirin luomisessa ja ylläpitämisessä. Organisaationa ja yksilöinä voimme tehdä monia konkreettisia arjen tekoja tasa-arvoisemman, turvallisemman ja moninaisemman Karelian puolesta:

Puutu syrjivään käytökseen. Meillä on erilaiset mahdollisuudet puuttua kokemaamme ja näkemäämme syrjintään. Syrjintään voi olla helpompi puuttua, jos se ei kohdistu itseen. Puutu myös rasististen tai muuten syrjivien tunnusten ja symbolien käyttöön.
Kunnioita toisten fyysisiä ja henkisiä rajoja ja oikeutta koskemattomuuteen.
Tunnista etuoikeutesi. Omat etuoikeudet voivat piilottaa meiltä muiden kokemuksia. Vähemmistöön kuulumattoman voi olla vaikea nähdä, että esimerkiksi sukupuolivähemmistöön kuuluminen vaikuttaa terveyteen, hyvinvointiin ja turvallisuuteen.
Huolehdi, ettet omalla kielenkäytölläsi tai toiminnallasi loukkaa muita. Kunnioita toisen kokemusta siitä, mikä on hänen mielestään loukkaavaa ja häiritsevää.
Älä oleta toisen sukupuolta, seksuaalista suuntautumista, alkuperää, uskontoa tai toimintakykyä. Älä myöskään oleta, ettei tilassa olisi vähemmistöön kuuluvia ihmisiä.
Tuo esiin, ovatko tilat esteettömiä vai esteellisiä.
Tuo esiin, millä kielellä tilassa tai tapahtumassa voi kommunikoida ja onko tilaisuus ymmärrettävä ihmisille, joiden äidinkieli ei ole suomi. Tutkimusten mukaan monet niistä henkilöistä, jotka toimivat ensisijaisesti englannin kielellä korkeakoulussa kokevat jäävänsä niin tiedon kuin toiminnankin ulkopuolelle, koska niin moni tieto on saatavilla ensisijaisesti vain suomeksi.
Ole ”ally”. “Ally” on henkilö, joka ei välttämättä itse kuulu syrjintää kohtaavaan vähemmistöön, mutta ilmaisee tukevansa siihen kuuluvia ja näin edistää työpaikan monimuotoisuusmyönteisyyttä.

Karelia on sitoutunut syrjinnästä vapaaseen organisaatiokulttuuriin. Jos koet syrjintää, toimita täytetty ilmoitus työsuojeluvaltuutetulle tai työsuojelupäällikölle.

Pohjois-Karjala Priden nettisivut ja ohjelman löydät täältä. Pohjois-Karjalan Setaan voit tutusta täällä.

Sanastoa

Sateenkaari-ihminen. Sateenkaari-ihmisillä tarkoitetaan ihmisiä, joiden seksuaalinen suuntautuminen, sukupuoli-identiteetti, sukupuolen ilmaisu, kehon sukupuolitetut piirteet, perhe- tai läheissuhteet eivät mahdu perinteisen kaksinapaisen sukupuoli- ja/tai heteronormin, cis-normin tai perhe- ja suhdenormien sisään.

Sukupuolen moninaisuus. Ilmaisulla viitataan siihen, että sukupuoli on moninainen ilmiö, joka ei ole jaettavissa kahteen, toisilleen vastakkaiseen ja selvästi toisistaan erotettavaan sukupuoleen. Yksilötasolla voidaan ajatella, että jokaisen ihmisen sukupuoli koostuu ainutlaatuisista ja yksilöllisistä piirteistä ja on täten moninainen.

Sukupuolivähemmistöt. Sukupuolivähemmistöt on kattokäsite, jolla viitataan henkilöihin, jotka eivät koe syntymässä määriteltyä sukupuolta omakseen tai joiden sukupuoli, sen ilmaisu ja kokemus eivät kaikin tai jollain tavoin vastaa normatiivisia käsityksiä sukupuolesta ja jotka itse määrittelevät kuuluvansa johonkin sukupuolivähemmistöön, kuten transsukupuoliset, transvestiitit, muunsukupuoliset tai intersukupuoliset.

Sukupuolinormatiivisuus. Yhteiskuntamme kirjoittamattomien sääntöjen mukaan ihmiset ovat naisia tai miehiä ja heidän tulisi käyttäytyä naisille ja miehille tyypillisellä tavalla. Kahden sukupuolen binäärimalli on ihmisen keksimä yksinkertaistus, joka ei ole biologiankaan kannalta tosi: esimerkiksi intersukupuolisilla kehon ulkoiset piirteet eivät välttämättä anna vihjeitä sukupuolesta, ja edes genetiikka ei enää latista kysymystä koulussa opittuun XX- ja XY-jakoon.

Sukupuolisensitiivisyys. Ajattelutapa, jossa huomioidaan sukupuoli ja siihen liittyvät normit ja niiden vaikutukset sekä yksilön että yhteiskunnan tasolla. Sukupuolisensitiivisyys-termiä käytetään erityisesti varhaiskasvatuksen ja nuorisotyön parissa. Kasvatuksen tavoitteena se tarkoittaa, että kasvatuksella tehdään tilaa jokaiselle lapselle olla omanlaisiaan tyttöjä, poikia tai muilla tavoin itsensä määrittäviä lapsia.

Seksuaalivähemmistöt. Ihmiset, joiden seksuaalinen suuntautuminen on jotain muuta kuin heterous, kuuluvat seksuaalivähemmistöihin. Seksuaalivähemmistöjä ovat mm. homot, lesbot ja bi- ja pan-ihmiset.

Heteronormatiivisuus. Ajattelutapa, jossa heterous nähdään kaikkia muita suuntautumisia toivotumpana, luonnollisempana ja parempana.

Sateenkaariperhe. Sateenkaariperheeksi kutsuvat itseään monet sellaiset lapsiperheet, lasta odottavat tai perheenlisäystä suunnittelevat perheet, joissa yksi tai useampi vanhempi kuuluu seksuaali- ja/tai sukupuolivähemmistöön.

Pride. Pride on maailmanlaajuinen liike ja ajattelutapa, jossa korostuu jokaisen oikeus omaan seksuaaliseen suuntautumiseen, sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun. Pridet ovat yleensä värikkäitä ihmisoikeus- ja kulttuuritapahtumia, joita järjestetään monilla paikkakunnilla. Lähde Seta ry:n sateenkaarisanasto

Kirjoittaja

Taina Jauhiainen, koulutussuunnittelija, Karelia-ammattikorkeakoulu, Pohjois-Karjalan Setan aktiivi