Osallistuin opettajan työelämäjaksolle 24.5-4.6. 2021 Pohjois- Karjalan Osuuskaupan matkailu- ja ravitsemiskaupan toimialalla. Karelia-amk:ssa ”Opettajien työelämäjaksojen tavoitteena on päivittää opettajan omaa osaamista ja saada tietoa oman työn ja organisaation toiminnan kehittämiseen. Opettaja saa työelämäjaksoilta näkemystä muun muassa tämän päivän työelämän kehittymisestä ja muutoksista, työmenetelmistä, käytettävästä teknologista, työn organisoitumisesta sekä alan toimintaympäristöstä” (Karelia-ammattikorkeakoulu 2018). Nämä työelämäjaksolle asetetut tavoitteet täyttyivät mielestäni hyvin. Eveliina Räsänen PKO:n henkilöstöhallinnosta laati erinomaisen ohjelman, jonka puitteissa oli mahdollisuus tutustua organisaatioon, yksiköihin ja erilaisiin työtehtäviin. Omat toiveeni ohjelman sisältöön liittyen huomioitiin hyvin.
Työelämäjakson ensimmäinen viikon ajan työparinani oli opettaja Tarja Piitulainen Riveriasta. Kokemusten ja huomioiden jakaminen oli hedelmällistä. Samalla oli myös mahdollisuus keskustella yhteistyöstä Karelian ja Riverian matkailu- ja ravitsemisalan koulutusten kesken. Karelian restonomiopiskelijan harjoittelun ohjauksen yhteydessä nousi esiin kysymys, millaisin reunaehdoin AMK-tutkintoon voitaisiin sisällyttää ammatillisia opintoja? Mikäli tämä palvelee parhaiten opiskelijan tarpeita, tavoitteita ja työllistymistä, sisällyttäminen voisi olla perusteltua. Esimerkiksi alanvaihtajia ja täydennyskoulusta ajatellen koulutusta rajoittavien esteiden poistaminen ja koko koulutusjärjestelmän tehokas hyödyntäminen on tarkoituksenmukaista. Tarvetta yksilöllisille, opiskelijan erilaiset lähtökohdat, tavoitteet ja elämäntilanteet huomioiville opintopoluille varmasti on. Vuonna 2018 nuorista aikuisista 41 prosentilla oli korkeakoulututkinto. Vuoteen 2030 mennessä tavoitteena on 50 prosenttia (Ylinen 2021). Tämä tavoite ja oppivelvollisuuden laajeneminen toiselle asteelle voivat tuoda jatko-opinnot tiiviimmäksi osaksi toisen asteen opintoja. Jyväskylän yliopiston koulutuksen tutkimuslaitoksen tutkija Päivi Vuorinen-Lampila (2014) on todennut että, ”korkeakoulutettujen työelämänäkymät ovat olennaisesti muuttuneet korkeakoulutuksen massoittumisen ja ammattirakenteiden muutosten myötä.” Uusia mahdollisuuksia kehittää koulutusta vastamaan toimintaympäristön muuttuvia tarpeita on syytä pohtia avoimesti. Matkailun koulutusalla yhteistyötä Riverian kanssa tehdään esim. Väyläopintojen toteutuksessa. Matkailun opintojaksoja on tarjolla myös lukioille.
Monipuolista ohjelmaa työelämäjakson aikana
Keväällä laadittu työelämäjakson ohjelma toteutui lähes suunnitellusti. Koronatilanne vaikutti jonkin verran jälkimmäisen viikon ohjelmaan. Myyntipalvelut ja Revenue Management olivat siirtyneet etätyöhön, joten luonnollisesti heidän työskentelynsä seuraaminen paikan päällä jäi pois. Oman opetukseni puitteissa PKO:n myyntipäällikkö ja Revenue Manager ovat kyllä säännöllisesti käyneet kertomassa työstään ja urapolustaan restonomiopiskelijoille.
Työelämäjaksoni alkoi osallistumisella esimiesten ryhmäpalaveriin. Matkailu- ja myyntijohtaja Tiina Kanninen esitteli PKO:n kehittyviä matkailupalveluita sekä toimialalle jo tehtyjä tai suunnitelmissa olevia mittavia investointeja. Pohjois-Karjalan Osuuskaupassa uskotaan vahvasti matkailun kasvuun alueella. Vierailimme remontoitavassa Sokos hotelli Kimmelissä. Uudistuksen tavoitteena on nostaa hotelli houkuttelevaksi elämyskohteeksi ja Itä-Suomen ykköstapahtumahotelliksi. Hotellissa on remontin jälkeen 230 huonetta, kaksi ravintolaa, yökerho, juhlasali, 11 kokoustilaa sekä saunaosasto. Tapahtumat ja hyvinvointipalvelut tukevat majoitus- ja ravintolamyyntiä. Paikallisilla yrittäjillä on iso rooli hyvinvointipalveluiden tuottamisessa. Heidän kanssaan PKO tekee yhteistyötä mm. Uumen brändin alla. Tapahtumien tekniset palvelut hankitaan alihankkijoilta.
Tapaamisten ja esittelyiden lisäksi työelämäjakson ohjelmassa oli PKO:ssa työharjoittelua suorittavien restonomiopiskelijoiden ohjausta ja jonkin verran myös työskentelyä eri kohteissa. Majoitus- ja ravitsemispalveluiden yksiköiden lisäksi oli mahdollisuus tutustua kaupan alaan ja Prisman toimintaan. Prisman liiketoiminnan volyymit tekivät vaikutuksen.
Työelämäjakson jälkimmäisellä viikolla kohteina olivat Break Sokos hotellit Bomba ja Koli. Hotelli Kolilla osallistuin kesätyöntekijöiden perehdytyspäivään. Ensimmäisenä työpäivänä kesätyöntekijät latasivat omiin puhelimiinsa useita työssä tarvittavia järjestelmiä. Sovellukset liittyivät mm. sisäiseen viestintään, työvuorosuunnitteluun ja palkanmaksuun. Majoituksen varausjärjestelmää voidaan hyödyntää viestinnässä ja markkinoinnissa asiakkaille sekä esim. housekeepingin toiminnoissa. Digitaalisuus helpottaa tiedon järjestelyä ja kohdentamista ja voi vapauttaa resurssia esim. asiakaskohtaamisiin.
Bomballe on suunnitelmissa n. 16 miljoonan euron investoinnit. Kylpylähotellin nykyisiä kokous- ja aulatiloja sekä 17 huonetta remontoitiin (kuva 3) keväällä ja kesällä 2021. Lisäksi tarkoituksena oli aloittaa viisikerroksisen hotellin laajennusosan rakentaminen. Laajennusosaan olisi tulossa 93 hotellihuonetta, ravintola sekä kokoustiloja. Investointien myötä uusia työpaikkoja alueen matkailu- ja ravitsemispalveluihin on arvioitu syntyvän 20-30. Lupaprosessista tehdyn valituksen takia rakennustöitä ei päästy keväällä 2021 aloittamaan.
Kolin alueella vierailin harjoittelun ohjauksen yhteydessä myös Seikkailuyhtiö Vaaralla. Tämä uudehko yritys keskittyy välinevuokraukseen. Yrityksen toimipiste sijaitsee Koli Campingin yhteydessä. Nurmeksessa tutustuin VilliPohjolan toimintoihin Bomban alueella. Molemmissa yrityksissä uskottiin hyvään matkailukesään. VilliPohjola tekee läheistä yhteistyötä PKO:n kanssa. Yritys välittää Bomban karjalaiskylän majoitusta, vuokraa harrastevälineitä sekä välittää ja tuottaa ohjelmapalveluita. VilliPohjolassa toivotaan Bomban alueelle syntyvän lisää ohjelmapalveluyrityksiä, joiden kanssa voitaisiin tehdä yhteistyötä. Tavoitteena on laajentaa palvelutarjontaa ja lisätä alueen houkuttelevuutta varsinkin ulkomaisten asiakkaiden keskuudessa. Karjalaiskylän majoituksen vastaanotto- ja aamiaispalvelut VilliPohjolalle tuottaa alihankintana Break Sokos hotel Bomba.
Työelämäjaksoon sisältyi paljon kohtaamisia ja keskusteluja. Keskusteluissa työelämäjakson keskeisiä teemoja olivat henkilöstöpolitiikka, näkymät työvoiman saatavuudessa ja oppilaitosyhteistyön kehittäminen. Tapaamieni matkailu- ja ravitsemiskaupan päälliköiden ja esimiesten kanssa käytyjen keskusteluiden ja huomioiden pohjalta syntyi heidän näkemystään mukaileva kuvaus esimiesten ammatillisista avainkompetensseista (kuvio 1.). Ammatillinen kompetenssi viittaa suorituspotentiaaliin tai kykyyn suoriutua ammattiin kuuluvista ja työorganisaation arvostamista työtehtävistä (Ruohotie).
Työvoiman tarve matkailu- ja ravitsemisalalla
Koronapandemia on koetellut raskaasti matkailu- ja ravitsemisalaa. Monen yrityksen liikevaihto on romahtanut ja seurauksena on ollut konkursseja. Osin valtion tukitoimien ansiosta konkursseja on onneksi tullut pelättyä vähemmän. Pandemiasta ovat erityisesti kärsineet suurten kaupunkien majoitusliikkeet, käyntikohteet ja tapahtumat. Näin siitä huolimatta, että kiinnostus kotimaan matkailuun on matkustusrajoitusten myötä voimakkaasti lisääntynyt. Voittajia ovat olleet maakuntien matkailukohteet, lomakeskukset ja luontomatkailukohteet. Näiden osalta pula työvoimasta on jopa suurempi kuin koronaa edeltävänä aikana. Työvoimapulaan on syynä myös koronan aiheuttama epävarmuus, jonka takia osa työntekijöistä on vaihtanut alaa.
Kiinnostuksen kotimaan matkailua kohtaan odotetaan jatkuvan hyvällä tasolla pandemian jälkeenkin. Yhtenä syynä tähän ovat varmasti ilmastolliset seikat ja vastuullisten valintojen korostuminen. (Honkanen, Sammalkangas, Satokangas 2021, 37, 96). Laadukkaiden ja kehittyvien matkailupalveluiden tuottamiseen tarvitaan osaavaa ja sitoutunutta työvoimaa. Eri toimialojen kesken on kilpailua osaavasta työvoimasta ja aloille hakeutuvista opiskelijoista. Koronapandemia ja siihen liittyvä uutisointi on näkynyt valtakunnallisesti matkailu- ja ravitsemisalan oppilaitosten hakijatilastoissa.
Ala tarvitsee uusia opiskelijoita ja pysyvyyttä työsuhteisiin. Palkkataso koetaan monesti heikoksi työn vaatimuksiin nähden. Mielikuvaa alasta, eri tehtävien statusta sekä palkkatasoa on syytä tarkastella ja lisätä mahdollisuuksien mukaan kokoaikaisten työsuhteiden määrää. Vasta tällöin voidaan todella motivoida ja sitouttaa osaavia työntekijöitä. Tähän tarvitaan yritysten, oppilaitosten sekä työnantaja ja -tekijäjärjestöjen keskinäistä yhteistyötä. Pohjois- Karjalan Osuuskauppa ja MaRa ry. ovat mukana Suomen Lukiolaisten Liiton TET-kampanjassa. Kampanjan tavoitteena on antaa innostava ja realistinen kuva seurattavasta työstä ja alasta. (MaRa ry. 2021)
Kokoaikaisia työsuhteita pyritään PKO:ssa mahdollistamaan kannustamalla henkilöstöä ristiintyöskentelyyn eri toimialojen ja toimipaikkojen välillä. Joiltakin osin tämä on varmasti toimiva ratkaisu, mutta esim. matkailu- ja ravitsemisalan opiskelijaksi ammattikorkeakouluun hakeutuvaa motivoivat enemmän uranäkymät ja kehittymismahdollisuudet kiinnostavaksi koetun toimialan sisällä. Viestinnän toimialasta ja sen suomista mahdollisuuksista on oltava luotettavaa ja totuudenmukaista.
Palkanmaksukyky on suhteessa tuottavuuteen ja kannattavuuteen. Palvelujen tuotantoprosessi poikkeaa merkittävästi tavaran tuotannosta tai vaikkapa peli- tai lääketeollisuudesta. Vain hieman kärjistäen voidaan todeta, että näissä suurimman osan resursseista vievät tuotekehitysvaihe ja tuotteen lanseeraus. Tämän jälkeen tuotteen valmistaminen ja jakelu asiakkaalle eivät välttämättä enää tuota suhteellisesti niin suuria kustannuksia. Matkailu- ja ravitsemisalalle tyypillisten palveluiden tuotanto – ja kulutus tapahtuvat pääsääntöisesti samanaikaisesti. Asiakaskokemuksen tuottavat asiakasrajapinnassa työskentelevät. Ammatillisen osaamisen lisäksi vaaditaan kykyä itsenäiseen ajatteluun ja päätöksentekoon. Keskeistä on asiakaslähtöinen toimintatapa, asiakkaan tarpeiden ja odotusten tunnistaminen. Palvelukonseptista riippuen, voidaan tuottavuuden näkökulmasta pohtia esim. sitä, mitkä toiminnot palvelun tuotannon janalla voidaan kannattavasti automatisoida asiakaskokemuksen siitä kärsimättä? Miten digitalisaation suomia mahdollisuuksia voidaan hyödyntää esim. ”back office” toiminnoissa, viestinnässä ja tehtävien koordinoinnissa? Tuottavampaa voisi olla painottaa resursseja asiakaskokemuksen parantamiseen ja omaa toimintaa edelleen parantaviin ja kehittäviin tehtäviin. Tavoitteena asiakasarvon lisääminen.
Alan suhdanneherkkyys ja sesongit vaikuttavat työsuhteisiin ja työaikoihin. Henkilöstön määrä pyritään optimoimaan arvioituun kysyntään ja myyntiin nähden. Tällöin puhutaan määrällisestä tehostamisesta. Laadullisella tehostamisella pyritään vaikuttamaan henkilöstön hyvinvointiin, vahvistamaan keskinäistä luottamusta sekä työhön sitoutumista ja motivaatiota. Työn sujuvuutta, asiakastyytyväisyyttä ja tuottavuutta edistää osaamisperustainen työvuorosuunnittelu, jollaista sovelletaan osin myös PKO:ssa. Henkilöstösuunnittelun, henkilöstön osaamisen kehittämisen ja sen seurannan kannalta mielenkiintoisia tulevaisuuden näkymiä avaavat digitaaliset osaamisen arviointityökalut. Ne voivat auttaa rekrytoinnin alkuvaiheissa, varsinkin silloin kun haetaan henkilöstöä asiantuntijuutta ja korkeatasoista ammatillista osaamista vaativiin tehtäviin. Oikea tekijä oikeaan paikkaan. Matkailussa kilpailu kotimaisestakin asiakkaasta on kansainvälistä. Koetun laadun on oltava hyvällä tasolla. Asiakaskokemus leviää nopeasti sosiaalisessa mediassa. Mitä vaativamman tason palveluista on kysymys, sitä enemmän vaatimuksia henkilöstön osaamiselle asetetaan.
Osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen ja koulutuksellinen yhteistyö oli keskeinen teema työelämäjaksolla. Työvoimapula tuo epävarmuutta yritysten tulevaisuuden suunnitteluun, jarruttaa investointeja ja hidastaa alan kehitystä. Toteutuneetkaan investoinnit tuskin tuottavat toivotulla tavalla ilman ammattitaitoista ja työtään arvostavaa henkilöstöä.
Harjoittelut PKO:ssa, tavoitteena työnjohdolliset tehtävät
Työelämäjaksolla haastattelemieni PKO:n matkailu- ja ravitsemiskaupan esimiesten ja päälliköiden näkemys esimiesten ammatillisista avainkompetensseista on kuvattu kuviossa 1. Tulokset noudattelevat monilta osin majoitus-, ravitsemis- ja matkailupalveluiden osaamisen ennakointifoorumin MaRaMa-ennakointiryhmän esitystä. Kooste alan ennakoiduista koulutus- ja osaamistarpeista löytyy Matkailu- Ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n verkkosivuilta.
Matkailualan yritykset ovat pääosin pieniä ja tarjolla on rajoitetusti pelkästään myynnin, markkinoinnin, johtamisen, talousammattilaisten ja vastaavantyyppisten asiantuntijoiden työpaikkoja. Yrityksille on myös suhteellisen paljon tarjolla esimerkiksi markkinointiviestintään ja tuotekehitykseen liittyviä palveluita. Kilpailu toimeksiannoista on kovaa. Tekniikan kehityksen myötä tehtävänkuvat ovat muuntuneet ja laventuneet myös suuremmissa matkailu- ja ravitsemisalan yrityksissä. Digitalisaatio ja automaatio tuovat mahdollisuuksia tehokkuuden ja tuottavuuden parantamiseen ja lisäävät parhaimmillaan asiakasarvoa. Työnjohdollisissa tehtävissä osa työstä on ”työntekijätason” tehtäviä. Esimiestyössä menestyminen edellyttää myös näiden tehtävien hallintaa. Luonnollisesti esimiehen toimenkuvaan vaikuttaa paljon yksikön koko. Sähköisten viestintäkanavien kehityksen myötä esimiehillä on yhä enemmän vastuuta myynnistä ja markkinointiviestinnästä sekä yleensäkin toiminnan kehittämisestä yhdessä työntekijöiden kanssa. Johtamisessa korostuu valmentava ote.
Kuvio 1. Matkailu- ja ravitsemisalan esimiesten ammatilliset avainkompetenssit. Matkailun koulutuksen työharjoitteluiden oppimistavoitteet. Mikko Lahti 2021.
Alan vetovoimaisuuden lisäämiseksi ja kehittymisen varmistamiseksi on oppilaitoksilla ja työnantajilla yhteinen intressi tiedottaa työ- ja uramahdollisuuksista ja opiskelusta matkailu- ja ravitsemisalalla. Opettajan työelämäjaksolla tuli esille, että PKO:ssa olisi valmiutta osallistua työharjoitteluiden kautta työ- ja urapolun kehittämiseen restonomiopiskelijoille. Tavoitteena on työllistyminen yritykseen ehkä jo opintojen aikana tai valmistumisen jälkeen. Harjoitteluiden suunnittelussa ja ohjauksessa voidaan hyödyntää myös Karelian työelämän ohjausosaamisen kehittäminen- hanketta: ”Hankkeessa luodaan helppokäyttöinen harjoitteluohjeistus- ja perehdyttämisympäristö työelämän edustajille. Alusta helpottaa ja selkiyttää yhteistyötä opiskelijan, Karelia-amk:n sekä työnantajaorganisaation välillä ja parantaa siten myös harjoitteluprosessin sujuvuutta.” (kuvio 2.).
Esimerkiksi työnjohdollisia tehtäviä tavoittelevalle opiskelijalle, tai opiskelemaan hakeutuvalle, voidaan esittää ja rakentaa selkeä opintopolku, joka mahdollistaisi tämän tavoitteen saavuttamisen. Harjoitteluiden onnistuminen varmistetaan suunnitelmallisuudella, selkeillä tavoitteilla ja ajantasaisilla toimintaohjeilla. Ohjaukseen tarvitaan riittäviä resursseja ja yhteistyötä harjoittelupaikan kanssa. Harjoitteluiden oppimistavoitteiden ja ammatillisten avainkompetenssien kuvaukset auttavat kunkin harjoittelujakson tavoiteohjelman laatimisessa ja seurannassa. Keskeistä on opiskelijan osallistaminen harjoitteluprosessiin ja oman osaamisen kehittymisen seuranta ja arviointi.
Matkailu- ja ravitsemisalalla on mahdollisuuksia kasvuun ja uudellekin yritystoiminnalle. Ajureita ovat mm. ympäristöön ja ilmastonmuutokseen liittyvät seikat: lisääntynyt kotimaan matkailu, junamatkailun suosion lisääntyminen Euroopassa ja raideinfran rakentaminen sekä palveluiden kulutuksen tasainen kasvu (Elinkeinoelämän keskusliitto 2020). Viime vuosien kuumat kesät Keski- ja etelä-Euroopassa ovat lisänneet Pohjoismaiden suosiota matkakohteena ainakin hetkellisesti. Venäjän tilannetta on vaikea ennakoida, mutta sähköisen viisumin käyttöönoton pitäisi helpottaa ja sujuvoittaa matkustamista. Ainakin Itä- Suomen matkailuyrityksille tämä voisi avata uusia mahdollisuuksia. Opetushallituksen (2020, 50) koulutus- ja työvoiman kysyntä 2035–raportin mukaan alan työvoiman tarpeen ennakoidaan kasvavan 5–10 prosenttia vuoteen 2035 mennessä. Kyse on nimenomaan ammatillisen- tai ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista.
Työelämäjaksolta uusia ideoita omaan työhön
Suosittelen Karelian henkilöstölle työelämäjaksoa yrityksissä, mikäli se on suinkin mahdollista. Koulutuksen työelämäläheisyys on ammattikorkeakoulussa itsestäänselvyys ja työelämäjaksolta sai ideoita oman työn kehittämiseksi. Ajanjaksona kaksi viikkoa oli sopivan mittainen. Työelämäjakso antoi tilaisuuden jättää opetus- ja hanketyö ainakin hetkeksi hieman taka- alalle ja tarkastella asioita eri näkökulmasta. Esimerkkinä tästä, itselleni hienoisena yllätyksenä tulivat työelämäjaksolla kommentit siitä, että Karelian matkailun koulutus voisi olla elinkeinon parissa näkyvämpikin. Omasta mielestämme teemme suhteellisen tiivistä yhteistyötä yritysten kanssa esimerkiksi toimeksiantojen, työharjoitteluiden, oppilaitosvierailuiden ja opinnäytetöiden puitteissa. Voisiko kyse olla hienoisesta ”urautumisesta”, siitä että yhteistyötä saatetaan tehdä usein samojen henkilöiden ja yritysten kanssa tai vain hanketoimijoiden kesken? Myös eri yritysten mahdollisuudet tehdä oppilaitosyhteistyötä vaihtelevat. Näkökulmakysymys.
Kirjoittaja:
Mikko Lahti, lehtori, matkailun koulutus, Karelia-ammattikorkeakoulu
Lähteet:
Elinkeinoelämän keskusliitto 2020. https://ek.fi/tutkittua-tietoa/tietoa-suomen-taloudesta/kulutus/ 18.8.2021.
Hanhijoki, I. 2020. Koulutus ja työvoiman kysyntä 2035. Opetushallitus. Raportit ja selvitykset 2020:6.
Honkanen, A. Sammalkangas, J. Satokangas, P. 2021. Kotimaanmatkailun nykytila ja potentiaali –selvitys kohderyhmistä ja kehittämistoimista. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2021:14.
Karelia-ammattikorkeakoulu. 2018. Opetushenkilöstön työelämäjaksot Kareliassa. Karelia-intra.
Mara ry. 12.8.2021. Mara-ala mukana Suomen Lukiolaisten Liiton TET-kampanjassa. https://www.mara.fi/ajankohtaista/uutiset/mara-ala-mukana-suomen-lukiolaisten-liiton-tet-kampanjassa.html. 13.8.2021.
Ruohotie, P. Työelämän osaamistarpeet. https://docplayer.fi/8726320-Tyoelaman-osaamistarpeet-pekka-ruohotie.html 9.8.2021.
Vuorinen-Lampila, P. (2014). Korkeakoulutettujen työelämänäkymät. Talous ja yhteiskunta 3/2014 https://labour.fi/wp-content/uploads/2020/04/ty32014.pdf
Ylinen, I. 2020. Korkeakoulututkinto entistä useammalle nuorelle, mutta miten? Akavalainen 27.1.2020. https://akava.fi/akavalainen/korkeakoulututkinto-entista-useammalle-nuorelle-mutta-miten 8.8.2021.
Artikkelikuva: Anne Nygård / Unsplash