Työsopimuslain (55/2001) 1:1 §:n mukaan työsuhteessa työn tekeminen tapahtuu työnantajan johdon ja valvonnan alaisena. Lain 3:1 § puolestaan velvoittaa työntekijää tekemään työnsä huolellisesti työnantajan määräyksiä noudattaen. Työnantajan oikeudesta työn johtamiseen ja valvontaan käytetään työoikeudessa nimitystä direktio-oikeus. Tässä artikkelissa tarkastellaan tämän oikeuden pääkohtia ja rajoja erityisesti ammattikorkeakoulun näkökulmasta.
Direktio-oikeuden käyttäjä
Työsopimuslain mukaan direktio-oikeus kuuluu työnantajalle. Ammattikorkeakoululain (932/2014) 18 §:n mukaan rehtori johtaa ammattikorkeakoulun toimintaa ja päättää ammattikorkeakoulua koskevista asioista. Rehtorilla on kuitenkin mahdollisuus siirtää päätösvaltaansa. Käytännössä ammattikorkeakoulussa työnantajan direktio-oikeutta käyttää useimmiten rehtorin määrittelemä esimies. Karelia-ammattikorkeakoulun toimintasäännössä on määritelty tarkemmin esimiessuhteet. Esimerkiksi opetushenkilöstön esimiehinä toimivat alakohtaiset koulutuspäälliköt.
Direktio-oikeuden sisältö
Direktio-oikeus tarkoittaa työnantajan oikeutta antaa työn tekemiseen liittyviä määräyksiä ja oikeutta valvoa niiden noudattamista. Direktio-oikeuden perusteella työnantaja voi määrätä esimerkiksi, miten, missä ja milloin työtä tehdään. Ammattikorkeakoulussa työntekoa on määritelty monilla sisäisillä ohjeilla ja säännöillä, jotka luonnollisesti ovat työntekijää velvoittavia. Esimerkiksi opetussuunnitelma ja opettajan työjärjestys määrittelevät sitä, miten ja milloin työtä tulee tehdä. Monipaikkatyöskentelyn periaatteet puolestaan määrittelevät sitä, missä työtä tehdään. Erityisesti hallinto- ja tukipalveluhenkilöstöä koskevia sääntöjä ovat liukuvaan työaikaan ja etätyöhön liittyvät ohjeet.
Opettajan työssä tärkeä työtehtäviä määrittelevä ja ohjaava asiakirja on työehtosopimuksen mukainen työaikasuunnitelma. Karelia-ammattikorkeakoulussa työaikasuunnittelussa noudatetaan työaikasuunnittelun periaatteita. Periaatteet ovat työnantajan direktio-oikeutensa rajoissa asettamia suuntaviivoja esimerkiksi sille, miten eri tehtäviin tulisi kohdentaa resursseja. Nämä periaatteet sitovat erityisesti esimiehiä työaikasuunnitelmien laadinnassa. Päätöksen periaatteiden soveltamisesta eli opettajalle annettavista tehtävistä ja niihin liittyvistä resursseista tekee kuitenkin aina esimies keskusteltuaan opettajan kanssa. Esimiehellä on esimerkiksi oikeus myös yksipuolisesti poistaa opettajalta opintojaksoja tai määrätä opettajalle uusia opintojaksoja. Opettajalla on vastaavasti velvollisuus sopeuttaa toimintansa esimiehen määräyksen mukaiseksi. Esimerkiksi jos esimies päättäisi pienentää opettajan opetusresurssia, voi opettaja muuttaa opintojaksoaan vastaamaan paremmin pienentynyttä resurssia.
Työnantajan erikseen hyväksymien ohjeiden ja sääntöjen lisäksi työntekijän tulee noudattaa myös esimiehen yksittäistapauksissa antamia määräyksiä. Nämä määräykset voivat liittyä esimerkiksi työturvallisuuteen, matkustamiseen, tilojen käyttöön, taukojen pitämiseen tai läsnäoloon. Ammattikorkeakoulussa esimiehellä on oikeus esimerkiksi määrätä, että kokous pidetään lähikokouksena ilman mahdollisuutta etäosallistumiseen. Tällaisessa tilanteessa työntekijällä on velvollisuus osallistua kokoukseen paikan päällä. Esimiehellä on myös oikeus määrätä työntekijä saapumaan työpaikalle kehityskeskusteluun, neuvotteluun tai muuhun tapaamiseen.
Työnantajalla on myös oikeus valvoa sekä työntekoa että sen lopputuloksen laatua. Valvonta voi tarkoittaa esimerkiksi työn lopputuloksen tarkastamista tai raportointivelvollisuutta. Myös asiakaspalautteen kerääminen voi olla osa työsuorituksen laadun valvontaa.
Direktio-oikeuden rajoitukset
Työnantajan direktio-oikeus ei ole rajaton. Työnantajan antamien määräyksien tulee olla laillisia. Esimies ei esimerkiksi voi määrätä opinto-ohjaajaa tai opintokuraattoria kertomaan yksittäisten opiskelijoiden opintoihin liittyviä asioita koulutuksen kokouksessa. Tällainen määräys rikkoo selkeästi tietosuojalainsäädäntöä, joten määräystä ei tarvitse noudattaa. Toisaalta esimies ei voi myöskään määrätä opettajaa muuttamaan opiskelijan arviointia, koska esimiehellä ei ole arviointiin liittyvää toimivaltaa.
Esimiehen antamien määräyksien on myös oltava kohtuullisia. Työntekijältä ei saa vaatia sellaista työsuoritusta, jota olisi pidettävä kohtuuttomana. Kohtuuton vaatimus voisi olla esimerkiksi opettajan työtehtävien olennainen lisääminen ilman resurssien lisäämistä. Olennainen työtehtävien lisääminen olisi kysymyksessä esimerkiksi silloin, kun opettajalle lisätään työaikasuunnitelmaan uusi opintojakso. Sen sijaan lähtökohtaisesti olennainen työtehtävien lisääntyminen ei ole kysymyksessä silloin, kun työaikasuunnitelmaan jo merkitylle opintojaksolle tulee muutama ylimääräinen opiskelija.
Kohtuutonta voisi olla myös etätyössä sovitusti olevan työntekijän kutsuminen työpaikalle hyvin lyhyellä varoitusajalla. Sen sijaan kohtuutonta ei ole se, jos työnantaja edellyttää myös kauempana asuvilta työntekijöiltä lähiosallistumista esimerkiksi kokouksiin tai etätyössä olevilta saapumista työpaikalle seuraavana päivänä.
Työnantajan direktio-oikeuden laajuuteen vaikuttaa myös työntekijän työsopimus. Työnantajan määräyksien tulee liittyä työsopimuksen mukaisiin työtehtäviin, eivätkä määräykset saa olla työsopimuksen vastaisia. Nykyisin ammattikorkeakoulun työntekijöiden työtehtävät on määritelty varsin joustavasti siten, että työntekijällä on pääasiallisten tehtäviensä lisäksi velvollisuus tehdä myös muita esimiehen määräämiä töitä. Tällainen määräys työsopimuksissa on varsin tavanomainen. Se ei kuitenkaan tarkoita, että työnantaja saisi määrätä työntekijän tehtäväksi aivan mitä tahansa. Työnantajan määräämien tehtävien tulee aina olla sellaisia, jotka liittyvät tarpeeksi kiinteästi henkilön perustehtävään. Esimerkiksi opettajalle voidaan antaa tehtäväksi opetuksen ja ohjauksen lisäksi muun muassa erilaisia näihin liittyviä hallinnollisia tehtäviä. Sen sijaan opettajaa ei voida määrätä kantamaan muuttolaatikoita tai siivoamaan luokkia.
Määräyksien noudattaminen on tärkeää
Työntekijän näkökulmasta on tärkeää noudattaa työnantajan määräyksiä. Myös epäselvissä tapauksissa määräyksiä tulee noudattaa, koska työnantajalla on tulkintaetuoikeus. Tämä tarkoittaa sitä, että työnantajan tulkintaa on noudatettava siihen saakka, kunnes asiaan liittyvä epäselvyys on ratkaistu esimerkiksi tuomioistuimessa.
Työntekijälle voidaan antaa varoitus ja lopulta työntekijän työsuhde voidaan päättää, jos työntekijä ei noudata työnantajan määräyksiä. Oikeuskäytännössä on ollut monenlaisia tapauksia, joissa hyväksyttävänä työsuhteen päättämisen perusteena on pidetty työnantajan määräyksien noudattamisen laiminlyöntiä. Esimerkiksi työtuomioistuimen ratkaisussa TT 2014-88 työnantajalla oli oikeus päättää työntekijän työsuhde, kun työntekijä ei suostunut käyttämään työnantajan määräämää työasua. Työtuomioistuimen ratkaisussa TT 2013-165 työntekijän työsuhde oli voitu päättää työturvallisuuteen liittyvien ohjeiden laiminlyönnin vuoksi. Tapauksessa TT 2013-55 työntekijän työsuhde oli voitu päättää työnantajan rahojen tilitykseen liittyvien ohjeiden toistuvan rikkomisen vuoksi. Korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO 1992:111 työntekijä oli pitänyt työajanlyhennysvapaita työnantajan määräyksen vastaisesti, minkä vuoksi työsuhde voitiin päättää. Ratkaisussa KKO 1999:83 pankinjohtajan työsuhde oli voitu päättää, koska johtaja ei ollut noudattanut luotonannosta annettuja ohjeita.
Lopuksi
Direktio-oikeus on yksi keskeisimpiä työnantajan oikeuksia. Tämä oikeus on jokaisella työnantajalla ja se on pääpiirteittäin samanlainen kaikilla työpaikoilla. Tehtävän työn luonteella ei ole merkitystä direktio-oikeuden kannalta. Asiantuntijatyössä työntekijällä on suuremmat mahdollisuudet vaikuttaa työn sisältöön. Esimerkiksi opettajalla on opetuksen vapauden puitteissa hyvin laajat mahdollisuudet päättää oman opintojaksonsa opetusmenetelmistä ja muista käytännöistä. Asiantuntijatyön vapaudet eivät kuitenkaan poista työnantajan direktio-oikeutta eli sitä, että viimekädessä päätökset työpaikalla tekee työnantaja.
Kirjoittaja:
Atte Korte, lehtori, pääluottamusmies OAJ, Karelia-ammattikorkeakoulu
Kuva: Mikhail Nilov palvelusta Pexels