Rural Future -hankkeen tahtotilana oli kehittää erityisesti Pohjois-Karjalan ja Lapin maaseutuyritysten kannattavuutta osaamisen kehittämisen, vertaisoppimisen ja kansainvälisten hyvien käytänteiden levittämisen kautta. Hankkeessa oli nimensä mukaisesti vahva tulevaisuusorientaatio ja tavoitteena oli antaa yrityksille työkaluja, joiden avulla niillä on entistä paremmat mahdollisuudet kohdata muuttuvan maaseudun haasteet. Maaseudun liiketoimintaympäristö ja markkinat muuttuvat hurjaa vauhtia ja yritysten on tulevina vuosina kyettävä uusiutumaan ja hakemaan paikkaansa ketterästi. Korona-pandemian myötä fyysinen matkustaminen ei juurikaan ollut mahdollista, joten hankkeessa kehitettiin myös uusia tapoja verkostoitua ja kansainvälistyä.
Koulutuksista ja pienryhmistä potkua yritysten kehittämiseen
Kolmen hankevuoden aikana järjestettiin monipuolisesti erilaisia koulutuksia ja etenkin digitaalisiin ratkaisuihin, verkkokauppaan ja palvelumuotoiluun liittyvät teemat keräsivät runsaasti osallistujia. Tämä osoittaa, että maaseudun yrittäjät ovat hyvin ajan hermolla ja haluavat kehittää omia tuotteitaan ja palveluitaan eturintamassa. Osallistujien palautteessa korostui myös verkostoitumisen ja kokemusten vaihtamisen tärkeä merkitys uusien ideoiden syntymiselle. Pandemiasta johtuen koulutukset järjestettiin pääasiassa verkossa. Todennäköisesti verkkovälitteisyys kuitenkin jopa paransi yrittäjien mahdollisuuksia osallistua, koska siirtymisiin ei tarvinnut varata ylimääräistä aikaa. Eri puolilta Suomea tulevien osallistujien verkostoituminen myös mahdollistui etätoteutuksissa, ja usean alueen yhteisissä koulutuksissa oli samalla panostuksella mahdollista hankkia kouluttajiksi entistä korkeatasoisempia asiantuntijoita ja siten hyöty levisi laajemmalle.
Perinteisempien koulutusten rinnalla hankkeessa järjestettiin myös Tulevaisuuspolku-pienryhmäsparrauksia. Pienryhmätyöskentelyssä ennakoitiin yritystoiminnan tulevaisuudennäkymiä ja pohdittiin yhdessä 4–6 yrittäjäkollegan muodostaman ryhmän kanssa, mitä asioita oman liiketoiminnan kehittämisessä olisi hyvä huomioida. Työssä hyödynnettiin erilaisia tulevaisuustyökaluja, joita käytettiin ryhmää vetäneen asiantuntijasparraajan opastuksella. Ryhmissä pohdittiin mm. trendejä ja toimintaympäristön ennakointia, erilaisia tulevaisuuksia, hiljaisia signaaleja sekä vaihtoehtoisia tulevaisuusskenaarioita.
Räätälöityä tutustumista kansainväliseen toimintaympäristöön
Hankkeen tavoitteena oli myös järjestää yrittäjille oppimistilaisuuksia kotimaisten ja kansainvälisten benchmark-matkojen avulla. Pandemiasta johtuen matkustaminen kuitenkin rajoittui yhteen kansainväliseen ja yhteen kotimaanmatkaan.
Vuoden 2020 tammikuussa hankkeen yrittäjäryhmä osallistui Berliinissä Grüne Woche -messuille, joka on Euroopan suurin ruoka-aiheinen elintarvike-, maatalous- ja puutarha-alan tapahtuma lähes puolella miljoonalla kävijällään (Kuva 1). Yksittäisen yrittäjän omaehtoinen osallistuminen voi helposti jäädä hakuammunnaksi suuressa tapahtumassa, mutta hankkeen avulla pystyttiin järjestämään mielekäs ohjelma, johon sisällytettiin potentiaalisten yhteistyökumppaneiden ja ostajien tapaamisia.
Messuilla yrittäjät pääsivät testaamaan erilaisia tuotteita ja havainnoimaan, sopisivatko heidän tuotteensa Keski‐Euroopan markkinoille. Saksankielinen tulkki teki kommunikoinnista paikallisten kanssa vaivatonta. Matkalla kuultiin myös vientiin liittyviä vinkkejä saksassa asuvalta suomalaistaustaiselta yrittäjältä sekä tutustuttiin palvelumuotoiluun ja innovatiiviseen tuotekehitykseen erikoistuneisiin toimijoihin. Yrittäjät olivat palautteen perusteella erittäin tyytyväisiä matkan antiin. He saivat matkalta kontakteja oman yritystoimintaansa, konkreettisia yhteyksiä Saksan markkinoille sekä uusia ajatuksia yritystoiminnan ja tuotteistamisen mahdollisuuksista. Tärkeäksi kokemukseksi nousivat myös vertaistuki ja ‐keskustelut muiden matkalle osallistuneiden yrittäjien kanssa. Matkan oheen suunnitellut ennakko- ja oppimistehtävät syvensivät osallistujien saamaa hyötyä matkasta.
Toinen benchmark-matka järjestettiin kotimaassa osallistujien toiveiden mukaisesti Länsi-Suomeen Seinäjoen seudulle. Seinäjoki ympäristöineen on tunnetusti idearikasta seutua etenkin elintarvikeketjuun liittyvässä kehitystoiminnassa. Matkaohjelmassa oli runsaasti tutustumisia innovatiivisiin maaseutuyrityksiin kuten Alavuden öljynpuristamo, Fiini Naturally ja Sugar Daddies CO. Lisäksi osallistujat pääsivät tutustumaan elintarvikealan tuotekehitysyksikkö Foodwestiin sekä Seinäjoen ammattikorkeakoulun Frami Food Lab -ruokalaboratorioon.
Matkan mielenkiintoisin ohjelma oli ehkä kuitenkin seinäjokisten kehittäjien yhdessä järjestämä Ideaprässi. Ideaprässi on konsepti, jossa käsitellään prässiin osallistuvien yritysten liike- tai tuoteideoita ja pyritään löytämään etenkin kriittisiä kohtia ja vahvuuksia. Prässiin osallistuneet yritykset olivat keskustelleet yritysideastaan etukäteen järjestäjän kanssa ja paikan päällä idea esitettiin paikalliselle asiantuntijaraadille. Raadin jäsenet olivat markkinointi- ja elintarvikealan tai yrittämisen ammattilaisia kuten yrityskehittäjiä ja korkeakoulujen henkilöstöä. Ideaprässin päätteeksi yrittäjät saivat liiketoimintaideoilleen suullisen palautteen ja jälkikäteen vielä kirjallisen arvion. Ideaprässi osoittautui erittäin hyödylliseksi konseptiksi ja olisi varmasti sovellettavissa myös pohjoiskarjalaiseen toimintaympäristöön.
Tulevaisuusmyllytys toi opiskelijat ratkomaan yritysten sivuvirtojen haasteita
Hackathon on alun perin IT-maailmassa syntynyt toimintatapa, jossa joukko opiskelijoita ja ammattilaisia tuodaan yhteen rajatuksi ajaksi kehittämään ratkaisuja annettuihin ongelmiin. Rural Future -hankkeessa päädyimme kokeilemaan hackathon-konseptia viikon mittaisena Kierrosta kasvuun tulevaisuusmyllytys -verkkotapahtumana (Kuva 2). Tulevaisuusmyllytyksen kehittämishaasteet tulivat viideltätoista yritykseltä ja organisaatiolta kuten LUKE ja VTT, ja ne käsittelivät erilaisia sivuvirtoja kiertotalouden hengessä. Ratkaisuja etsittiin mm. mehustamon puristusjätteen, inkiväärin lehtien, lampaiden roskavillan, poron teurasjätteen sekä puutarhan muovijätteen hyödyntämiselle.
Yleensä hackathonit järjestetään kasvokkain tietyssä rajatussa paikassa, jotta ideointi olisi mahdollisimman kokonaisvaltaista. Tulevaisuusmyllytys järjestettiin kuitenkin täysin verkossa, mikä lisäsi jännitystä järjestelyjen onnistumisen suhteen. Tässä tapauksessa verkkototeutus oli valttia, sillä se mahdollisti yli sadan osallistujan tapahtuman ympäröivästä pandemiasta huolimatta. Osallistujat olivat pääosin opiskelijoita Itä-Suomesta ja Lapista, mutta joukossa oli myös yrittäjiä ja asiantuntijoita ympäri Suomen. Mukana haasteita ratkomassa oli myös yksi kansainvälisistä opiskelijoista muodostettu ryhmä. Haasteita antaneet yrittäjät ja organisaatioiden edustajat olivat mukana tukemassa ideointiprosessia antamalla mm. tarvittavia taustatietoja. Lisäksi ryhmien ongelmanratkaisua tuettiin taustoittavilla luennoilla, työpajoilla ja asiantuntijasparrauksilla. Ryhmien työskentely tapahtui Howspace-verkkoalustalla, jonka todettiin sopivan tämäntyyppiseen kehittämistoimintaan erinomaisesti.
Tulevaisuusmyllytys huipentui kaksiosaiseen pitchauskilpailuun. Ensimmäisellä kierroksella tiimit esittelivät ratkaisunsa hissipuheiden muodossa kolmessa rinnakkaisessa ryhmässä, joista parhaat pääsivät mukaan finaaliin ja kilpailemaan rahapalkinnoista. Molemmilla kierroksilla pitchauksia oli arvioimassa kiertotalouden asiantuntijoista koostuva raati. Raadissa oli edustajia muun muassa yrityksistä, korkeakouluista, Business Finlandista, ProAgriasta ja Kauppakamarista. Voittajiksi selvinneet ideat liittyivät poroaitarakenteiden hyödyntämiseen sisustustuotteissa sekä marjojen käyttöön ihonhoitotuotteissa. Yleisöäänestyksessä eniten ääniä sai puolestaan porontaljojen hyödyntämiseen liittyvä idea.
Kaikki haasteita esittäneet tahot saivat viikon tuotoksena valtavasti uusia ideoita ja selvityksiä sivuvirtojensa hyödyntämisen tueksi, ja yrityksiltä kerätty palaute oli erittäin positiivista. Voidaan todeta, että yritykset antavat mielellään aikaansa toimintaan, jonka konkreettinen hyöty heille on näkyvissä alusta alkaen. Tässä tapauksessa onnistumisen salaisuus oli hyvin suunniteltu ja selkeästi aikataulutettu etätapahtuma, jossa etäosallistuminen oli joustavaa eikä kuormittanut yrittäjää liikaa. Toki ideaalitilanteessa hankkeen aikana olisi voitu järjestää vielä toimenpiteitä, jotka olisivat tukeneet Tulevaisuusmyllytyksen aikana syntyneiden ideoiden jatkokehittämistä.
Miltä eurooppalainen maaseutu näyttää vuonna 2040?
Euroopan komissio hyväksyi vuonna 2021 pitkän tähtäimen vision EU:n maaseutualueille vuoteen 2040 ja Suomi laati tästä oman versionsa heti perään. Rural Future -tiimi järjesti yhdessä Maaseudun verkostopalveluiden kanssa European Rural Entrepreneurship Voices Forum -webinaarin 22.9.2021. Tapahtuman tarkoituksena oli tuoda yhteen maaseutuyrittäjiä ympäri Euroopan esittämään näkemyksensä, miten eurooppalaista maaseutua tulisi konkreettisesti kehittää, jotta vision tavoitteet voidaan saavuttaa. Euroopan eri kulmia edustavien yrittäjien puheenvuoroissa nousivat esiin samankaltaiset ajankohtaiset haasteet mm. ilmastonmuutokseen ja tila- ja tuotantomääriin liittyen sekä huoli työvoiman ja muidenkin maatalouden resurssien riittävyydestä tulevaisuudessa.
Yrittäjien videoiden ja paneelikeskustelujen lisäksi tilaisuudessa kuultiin puheenvuorot Euroopan komissiosta ja Maaseutu 2040 -vision valmistelijoilta sekä järjestettiin kuusi rinnakkaista tulevaisuustyöpajaa vision eri teemoista. Työpajoissa käsiteltiin ruokaketjua, luomutuotantoa, älykästä maataloutta, kiertotaloutta, maaseutumatkailua sekä harvaan asuttujen seutujen mahdollisuuksia. Ryhmäkeskustelujen lopputulema eli visiot vuodelle 2040 koottiin piirroksiksi livekuvittajien toimesta ja lisäksi ryhmän jäsenet twiittasivat tulevaisuusnäkemyksiään ryhmille luoduille Twitter-tileille. Työryhmissä nousivat esiin erityisesti uudenlaiset viljelyteknologiat, tekoälyn kehittyminen, yhteisöllisyys jakamistalous, virtuaaliyhteisöt ja -matkailu sekö ilmastonmuutokseen sopeutumisen eri muodot (Kuva 3).
A teenage problem in #RuralFuture2040: “I´m so embarrassed about my parents. They still want to keep our family-owned car. All of my friends have cool rental cars via an app whenever and wherever they need it.” #tweetfromfuture
Seminaari työpajoineen oli kestoltaan neljä tuntia, mutta vaihtelevien ohjelmaosuuksien ansiosta kuulijat olivat aktiivisia koko tapahtuman ajan. Osallistujina oli yrittäjiä, kehittäjiä, vaikuttajia ja opiskelijoita yhteensä kahdestakymmenestä Euroopan maasta. Webinaarimuotoinen tapahtuma mahdollisti monipuolisen osallistujajoukon kustannustehokkaasti ja uskomme, että tämänkaltainen työskentelytapa tulee olemaan osa tulevaisuuden kehittämistoimintaa kansainvälisessä yhteistyössä perinteisempien benchmark- ja verkostoitumistapahtumien ohella. Pääsimme esittelemään toimintamallia sekä työpajojen tuloksia runsaalle kuulijajoukolle myös syksyn 2021 Maaseutuparlamenttiin kuuluneessa tilaisuudessa.
Monipuolista hyötyä maaseudun yrittäjille
Toimintaympäristön muutos koronapandemian muodossa iski hankkeen toteutukseen radikaalisti estämällä pääosin fyysistä läsnäoloa vaativat tapahtumat ja matkat. Tämä vaikutti hankkeen toteutukseen niin sisällöllisesti kuin taloudellisestikin. MTK:n Säätiöltä, Keskitien säätiöltä ja Pohjois-Karjalan Maataloussäätiöltä saatu lisätuki mahdollisti toimenpiteiden yrityksille tulevan omavastuuhinnan madaltamisen ja suuri osa tapahtumisista pystyttiin tarjoamaan jopa maksutta.
Hankkeessa opimme, että yrittäjät haluavat konkreettista vastinetta hankkeen toimenpiteisiin antamillensa resursseille. Yleisellä tasolla olevat koulutukset eivät houkuttele osallistujia samalla lailla kuin syvemmälle käytäntöön menevät opintokokonaisuudet. Kauas tulevaisuuteen luotaavat toimenpiteet eivät ole välttämättä relevantteja yrittäjälle, jonka aikajänne arjessa on päivätason askareista selviäminen tai seuraavan kuukauden laskujen maksaminen.
Tällä hetkellä koulutustarjontaa ja webinaareja on tarjolla yrityksille hyvin paljon, ja kaikkiin ei yksinkertaisesti riitä osallistujia. Kohderyhmän tavoittamiseksi onkin löydettävä se ylivoimainen asiakashyöty, joka saa potentiaalisen osallistujan antamaan aikaansa osallistumiseen. Kokemuksemme ja saadun palautteen perusteella tärkein hyöty osallistumisesta yrittäjille on verkostojen laajentuminen ja vertaistuen löytyminen sekä osaamispääoman kasvaminen vertaiskeskustelujen, koulutusten ja benchmarking-matkojen kautta. Kansainvälistymisen näkökulmasta hankkeen tuoma lisäarvo tulee matkaohjelman ja tapaamisten räätälöinnistä osallistujien tarpeiden mukaan ja hanketoimijoiden laajojen kansainvälisten verkostojen jakamisesta maaseudun yritysten hyödyksi.
Koronasta huolimatta onnistuimme tarjoamaan yrityksille verkostoitumismahdollisuuksia ja tukea liiketoiminnan kehittämiseen, suunnittelemaan ja toteuttamaan innovatiivisen hackathon-mallin maaseutuyritysten haasteiden ratkomiseen sekä virittämään yhteistä tulevaisuudenvisiota Suomen ja Euroopan maaseudulle yhdessä yli sadan tulevaisuusorientoituneen toimijan kanssa.
Rural Future –hanke toteutettiin vuosina 2018–2021 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014–2020 tuella sekä MTK:n Säätiön, Keskitien säätiön ja Pohjois-Karjalan Maataloussäätiön osarahoittamana. Hanketta koordinoi Karelia-ammattikorkeakoulu yhdessä ProAgria Itä-Suomen /Itä-Suomen maa- ja kotitalousnaisten sekä Lapin ammattikorkeakoulun kanssa, liitännäiskumppanina ProAgria Lappi.
Kirjoittajat:
Helena Puhakka-Tarvainen, projektipäällikkö, Karelia-ammattikorkeakoulu
Kaija Saramäki, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu
Reeta Sipola, projektipäällikkö, Lapin ammattikorkeakoulu
Jaana Puhakka, yritysasiantuntija, ProAgria Itä-Suomi /Itä-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset