Henkilö tekee muistiinpanoja tietokoneen edessä

Korkeakoulut kielivarantoa vahvistamassa KiVAKO-hankkeessa

Huoli kansallisen kielivarannon kaventumisesta oli syynä Opetusministeriön v. 2018 käynnistämälle KiVAKO-hankkeelle. Tämä Kielivarannon vahvistaminen korkeakouluissa -hanke tuotti merkittävän määrän Suomessa vähemmän opiskeltujen kielten verkkokursseja. Kareliasta oli hankkeessa mukana viisi opettajaa ja osahankkeen päällikkö.

Hankkeen tausta ja tavoite

Kielivarannon vahvistaminen korkeakouluissa eli KiVAKO oli opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) rahoittama kolmevuotinen hanke, joka toteutettiin vuosina 2018-2021. Hankkeessa kehitettiin kaikille Suomen korkeakouluopiskelijoille avoimia verkko-opintopolkuja vapaasti valittaviin kieliin eurooppalaisen viitekehyksen A1-C1-tasoille. Suomessa eniten opetetut kielet, englanti, ruotsi ja finska, jäivät hankkeen ulkopuolelle. Mukana olevien kielten opinnot suunniteltiin alkamaan perusteista, eivätkä ne siis vaadi opiskelijalta aiempaa osaamista.

KiVAKO-hankkeen taustalla on ollut huoli Suomen kielivarannon kaventumisesta. OKM:n tilaaman selvityksen (Pyykkö 2017) mukaan muiden vieraiden kielten kuin englannin opiskelu on vähentynyt kaikilla kouluasteilla. Vaikka kansainvälistyminen on lisännyt vieraiden kielten osaamisen tarvetta, monet Suomen korkeakoulut ovat säästösyistä supistaneet kieliopintojen tarjontaa. KiVAKO-hankkeen tavoitteena on ollut vastata yhtäältä työelämän kielitaitotarpeisiin ja toisaalta opetuksen järjestämisen haasteisiin pienemmissä ja vähän kieliä tarjoavissa korkeakouluyksiköissä. Vieraiden kielten KiVAKO-verkko-opinnot lisäävät näin koulutuksellista tasa-arvoa mahdollistamalla laajemman vieraiden kielten tarjonnan kaikille korkeakouluopiskelijoille.

Hankkeen toteutus ja toimijat

Opetus- ja kulttuuriministeriö rahoitti 70 % hankkeen vähän yli kolmen miljoonan euron kokonaisbudjetista. Karelian osuus oli koko hankkeen ajalta noin 180 000 euroa. KiVAKO-hanketta koordinoi Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, ja hankkeen projektipäälliköinä toimivat Teppo Varttala Haaga-Heliasta ja Pasi Puranen Aalto-yliopistosta.

Hankkeeseen osallistui yli 80 opettajaa 25 korkeakoulusta. Opettajat toimivat sekä kieliryhmittäin että opintojaksokohtaisissa tai alueellisissa tiimeissä. Hankkeen aikana tuotettiin noin 180 opintopistettä verkko-opintoja 11 eri kielessä ja monikielisessä UniTandemissa. Opintotarjontaa laadittiin espanjan, italian, japanin, kiinan, korean, portugalin, ranskan, saksan, venäjän, viittomakielen ja viron kieliin. Tavoitteena oli rakentaa kuhunkin kieleen 15 opintopisteen perusteista alkavat opintopolut.

Karelia-ammattikorkeakoulussa hanketta koordinoivat kieltenopettajien esihenkilöt Mervi Heikkinen ja Pilvi Purmonen. Sisällön tuottajina hankkeessa toimivat Riitta Hyttinen (venäjä), Kaija Sankila (saksa), sekä Kirsi-Marja Toivanen ja Heidi Vartiainen (UniTandem).

Verkko-opintojen tuottaminen ja pilotointi

KiVAKO-hankkeen verkko-opinnot laadittiin Creative Commons -lisenssillä DigiCampus-hankkeessa kehitetylle Moodle-alustalle, jota hallinnoin Itä-Suomen yliopisto. Kyseinen alusta poikkeaa Karelian Moodlesta melkoisesti mm. käytettävyytensä puolesta. Alustan visuaalinen ulkoasu on melko pelkistetty eikä kurssirakenne ole muokattavissa. Hanke tarjosi opettajille jonkin verran tukea järjestämällä webinaareja, joissa käsiteltiin verkkokurssin luomista, opintojakson pedagogista käsikirjoitusta ja erilaisia digitaalisia työkaluja. Osa opettajista, ns. KiVAKO-hankkeen digipedamentorit, antoi tukea ja palautetta pilottikursseista sekä tehtävien ja materiaalien teknisestä toimivuudesta.

Kieliryhmät työskentelivät sekä yhteisissä hanketapaamisissa että pienemmissä kieli- ja kurssikohtaisissa kokoonpanoissa.  Yhteistyössä ratkottiin ongelmia ja annettiin laadun varmistamiseksi vertaispalautetta kollegoiden aikaansaannoksista.

Ensimmäiset KiVAKO-kurssit pilotoitiin keväällä 2020 ja viimeiset syksyllä 2021. Kursseja on kehitetty pitkin matkaa eri tavoin kerätyn palautteen pohjalta. Verkkokurssien suunnittelussa ja arvioinnissa käytettiin eAMK-hankkeessa tuotettuja verkkokurssien laatukriteereitä (eAMK verkkototeutusten laatukriteerit 2017). Hankkeen yhteisissä verkkotyöpajoissa vertaisarvioitiin 51 pilottitoteutusta. Kuhunkin työpajaan osallistui noin 50 opettajaa. Pilottikurssien tekijät itsearvioivat verkkototeutuksensa ennen työpajoja. Vuoden 2021 keväällä suurimpaan osaan verkkokursseista tehtiin myös saavutettavuusarviointi.

Myös opiskelijapalautetta on kerätty systemaattisesti pilottikurssien aikana ja niiden jälkeen.  Opiskelijat ovat pitäneet selkeää ulkonäköä ja rakennetta käytettävyyden kannalta ensiarvoisen tärkeänä. Kurssimateriaalien ja tehtävien onarvioitu olevan monipuolisia ja vaihtelevia. Opettajien esittäytymiset, ohjausvideot ja -viestit on koettu hyödyllisinä. Etäopetussessiot ovat mahdollistaneet opettajien ja opiskelijoiden vuorovaikutuksen ja sitouttaneet opintoihin. Edistymisen seuranta ja Moodlen arviointikirja ovat havainnollistaneet opiskelijoille heidän etenemistään opinnoissa.

Opiskelijapalautteen pohjalta on löydetty myös kehittämistarpeita. Kurssivalintojen avuksi on toivottu lähtötasotestejä. Tehtäviin on haluttu enemmän opiskelijoiden omaa kirjallista ja suullista tuotosta mekaanisten monivalinta- ja täydennystehtävien lisäksi.  Itsearviointia ja opiskelijoiden välistä vertaispalautetta on hyödynnetty usealla kurssilla, mutta ehkä ei tarpeeksi. Myös opettajan antamaa henkilökohtaista palautetta on haluttu lisää.

Karelian toiminta hankkeessa

KiVAKO-hankkeen neuvottelukunnassa ja rotaatioryhmässä oli Karelia-ammattikorkeakoulun projektipäällikkönä mukana ensin Mervi Heikkinen ja myöhemmin Pilvi Purmonen. Opettajista Riitta Hyttinen työskenteli venäjän, Anna Karttunen ja Kaija Sankila saksan sekä Kirsi-Marja Toivanen ja Heidi Vartiainen Kieli- ja kulttuuritandem -ryhmissä. Kaija Sankila kuului myös hankkeen digipedamentoreihin, jotka tukivat ja auttoivat opettajia sekä pedagogisissa ratkaisuissa että verkko-opetuksen työkalujen hyödyntämisessä.

Saksan kieli

Hankkeen aikana Karelia tuotti saksan opintomoduulin yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston Kielikeskuksen saksan kielen opettajan Noora Kaukolan kanssa.  Tämä yhden opintopisteen moduuli on jäänyt osaksi Karelian Työelämän saksa -opintojaksoa. Se toimii vaihto-opiskeluun perehdyttävänä ja kannustavana itseopiskelumateriaalina muuten lähiopetuksena toteutettavalla opintojaksolla. Opiskelija tutustuu moduulissa itsenäisesti saksalaisiin kumppanikorkeakouluihin, opiskelusanastoon, katsoo saksalaisen vaihto-opiskelijan videoita opiskelusta Saksassa ja toisaalta vaihto-opiskelusta Joensuussa sekä laatii oman vaihtosuunnitelmansa.

Venäjän kieli

Karelia oli mukana laatimassa Venäjä 1- ja Venäjä 2 -opintojaksoja. Venäjän kolmen opintopisteen kursseja suunnittelivat ja toteuttivat yhteistyössä eri korkeakoulujen opettajat, ja ryhmässä oli mukana myös useita äidinkielisiä. Haasteena oli varmistaa, että myös suullinen kielitaito alkaa kehittyä verkko-opinnoissa. Näillä perusteista lähtevillä opintojaksoilla onkin säännöllisiä verkkotapaamisia opettajan ja muun ryhmän kanssa. Venäjä 1- ja Venäjä 2 –kurssit on muiden venäjän kurssien lailla jo pilotoitu ja ne jäävät jatkossa KivaNet-tarjontaan. Näiden kurssien materiaaleja on myös hyödynnetty Karelian omilla venäjän kielen opintojaksoilla.

Kulttuuria ja kieltä yhdistävä UniTandem

KiVAKO-hankkeessa kehitettiin myös uudenlainen UniTandem-verkkokurssi, joka toimii korkeakouluopiskelijoiden kohtaamisalustana kielten ja kulttuurien opiskelussa. Tandemopiskelussa kaksi opiskelijaa opettaa toisilleen äidinkielen tasolla osaamaansa kieltä ja kielialueen kulttuuria. Tandemissa molemmat osallistujat toimivat siis sekä opettajina että oppijoina. Tukikielenä UniTandem-kurssilla käytetään englantia.

Sopivan kieli- ja kulttuuriparin löytämiseksi luotiin UniTandem-sovellus, jonka kehittämiseen osallistuivat Tampereen AMK:n opiskelijat. A1 – C2 -kielitasoille laadittiin eri aihealueisiin liittyviä monipuolisia tehtäviä, ns. triggereitä. Niiden aiheita ovat esimerkiksi itsensä esittely, työkulttuuri, työhyvinvointi, raha ja rahoitus, kirjallisuus, elokuva, sosiaalinen media, matkustaminen, elämän arvot, ilmastonmuutos, luonnonsuojelu, etäopiskelu, ja kansainvälinen kauppa.

UniTandem-opintojaksolla opiskelija pystyy suorittamaan 1-5 opintopistettä. Opiskelijat valitsevat triggerit, asettavat tavoitteet ja laativat työskentelyn aikataulun yhdessä. Suorituksen laajuus arvioidaan suoritettujen triggereiden määrän perusteella. Opiskelija kokoaa tekemistään triggereistä näyteportfolion oppimisalustalle.  UniTandem-piloteissa saadun palautteen pohjalta päivityksissä on kiinnitetty erityistä huomiota oppimisen tukeen ja opitun jakamiseen. UniTandem-opintojaksolle lisättiin blogitehtävä ja  joitakin yhteisiä webinaareja.

Karelia-ammattikorkeakoulussa pilotoitiin myös muutamia UniTandem-triggereitä International Business -koulutusohjelman Intercultural Communication -opintojaksolla keväällä 2020 ja 2021. Triggereitä voidaan hyödyntää myös lähiopiskelussa, jos kieliparien muodostus ja opiskelun aikataulutus onnistuu.

Jatko KiVANET-verkostossa

KiVAKO-hanke päättyy tämän vuoden vaihteessa. Sen jälkeen kielikursseja toteutetaan korkeakoulujen yhteisellä, hallinnollisella rotaatiomallilla. Tämän rotaatiomallin pohjalta on syntynyt KiVANET-verkosto, johon kuuluvat korkeakoulut ovat laatineet yhteisen sopimuksen opintotarjonnan ylläpitämisestä ja toteuttamisesta. Voidakseen saada opiskelijoilleen paikkoja näille verkko-opintojaksoille korkeakoulun tulee sitoutua myös itse toteuttamaan KiVANET-kursseja. Karelia jatkaa mukana tässä KiVANET-verkostoyhteistyössä. 

Digitalisaatio on mahdollistanut uusia tapoja oppia ja käyttää kieliä. Nykykäsityksen mukaan kieli- ja viestintätaito pitää sisällään myös kyvyn hyödyntää digitaalisia välineitä erilaisissa kielenkäyttötilanteissa. Kielten virtuaaliopinnot ovat yksi tapa lisätä koulutuksen saavutettavuutta ja koulutuksellista tasa-arvoa, mutta myös kasvokkaista opetusta on uudistettava. Tavoitteena on, että KiVAKO-hankkeessa tuotettuja verkkomateriaaleja voidaan soveltaa myös perinteisessä lähiopetuksessa ja lähi- ja verkko-oppimista yhdistävillä opintojaksoilla.

Harvemmin opiskeltujen kielten opettajat toimivat useimmiten yksin ilman työparia omassa oppilaitoksessaan. Eri korkeakoulujen kieltenopettajat saivat KiVAKO-hankkeessa hienon mahdollisuuden verkostoitua toistensa kanssa.  Hankkeessa toteutimme vertaisoppimista ja hyvin käytänteiden jakamista, minkä toivomme jatkuvan myös KiVANET-verkostossa.


Kirjoittajat:

Riitta Hyttinen, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu

Kaija Sankila, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu

Kirsi-Marja Toivanen, yliopettaja, Karelia-ammattikorkeakoulu

Heidi Vartiainen, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu


Lähteet ja linkit:

Aluehallintovirasto. 2021. Digi kuuluu kaikille. https://www.saavutettavuusvaatimukset.fi/. 9.12.2021.

eAMK verkkototeutusten laatukriteerit. 2017. eAMK-hanke. https://www.eamk.fi/fi/campusonline/laatukriteerit/. 9.12.2021.

KiVANET. 2021. https://www.kivanet.fi/. 9.12.2021.

Pyykkö, R. 2017. Monikielisyys vahvuudeksi. Selvitys Suomen kielivarannon tilasta ja tasosta. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2017: 51. Opetus- ja kulttuuriministeriö. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-535-8. 9.12.2021.