AR on lyhenne sanoista augmented reality, eli lisätty todellisuus. Kyseessä on teknologia, jonka avulla lisättyä virtuaalista sisältöä tarkastellaan mobiililaitteen tai AR-lasien avulla ja samalla laitteen näytöltä voi nähdä kameran kuvaaman todellisen ympäristön. Todellisen ympäristön lisäksi näkymään on lisätty jokin tietokoneella luotu elementti, kuten rakennuksen kolmiulotteinen malli.
![Kolmiulotteinen malli kerrostalosta.](https://www.karelia.fi/wp-content/uploads/2022/04/Lisatty_todellisuus_kuva1-1024x498.jpg)
Lisätty todellisuus rakentamisessa
AR-näkymän avulla voidaan havainnollistaa suunnitelmia hankkeen osapuolille. Lisäksi suunnittelijoiden, valvojien sekä työnjohtajien työmaatarkastukset helpottuvat tietomallin ja sen hetkisen toteuman ollessa yhtäaikaisesti nähtävillä ja vertailtavissa.
![Lisätyn todellisuuden kuva oppilaitoksen käytävältä, kuvassa näkyy tiiliseinää ja ilmastointiputkia.](https://www.karelia.fi/wp-content/uploads/2022/04/Lisatty_todellisuus_kuva2.jpg-1-1024x768.png)
Näkymään voidaan lisätä lähes rajattomasti työssä tarvittavaa tietoa, kuten työohjeita, videoita, mittatietoja tai räjäytyskuvia. Vaihtoehtona on myös etäyhteyden ottaminen suunnittelijaan haastavan asennus- tai huoltotyön yhteydessä.
Yksittäinen työntekijä voi saada kaiken työssä tarvittavan informaation työmaakypärään liitetyn AR-järjestelmän avulla. Markkinoilla oleva laitteisto mahdollistaa myös viestinnän työn aikana. Järjestelmä voi tällöin lisätä työntekijän tehokkuutta ja vähentää työvirheiden määrää.
![Kolmiulotteinen kuva kaapin asennuksesta](https://www.karelia.fi/wp-content/uploads/2022/04/Lisatty_todellisuus_kuva3.jpg-1024x768.png)
AR-näkymien luonti ja tarkastelu
AR-sisällön luominen onnistuu useilla eri ohjelmistoilla. Pelimoottoreiden, kuten Unityn ja Unreal Enginen avulla on mahdollista luoda erittäin monipuolista sisältöä, mutta ohjelmistojen käyttö on vaativaa ja edellyttää käyttäjältä perehtymistä.
Rakennusalalle on tarjolla ohjelmistoja, joilla eri suunnittelualojen luoma rakennuksen tietomalli saadaan suhteellisen vaivattomasti siirrettyä AR-laitteistoon. Mallia voidaan tarkastella mobiililaitteiden lisäksi työmaakäyttöön suunnitellulla laitteistolla, esimerkiksi Trimble XR10 -laitejärjestelmällä, jossa työmaakypärä, AR-lasit ja kuulokejärjestelmä on yhdistetty.
![Työmaakypärä johon yhdistetty AR-lasit ja kuulokejärjestelmä](https://www.karelia.fi/wp-content/uploads/2022/04/Lisatty_todellisuus_kuva4.jpg)
Mitä hyötyä lisätystä todellisuudesta voi olla?
Esimerkiksi matkailualalla on mahdollista tarjota elämyksiä ja informaatiota turisteille. Vähittäiskaupassa tuotteita voidaan markkinoida lisätyn todellisuuden avulla siten, että käyttäjä lukee QR-koodin puhelimella. QR-koodi ohjaa käyttäjän web- tai mobiilisovellukseen ja sovelluksen avulla käyttäjä saa tuotteeseen liitetyt lisätyn todellisuuden ominaisuudet näkyviin mobiililaitteelleen.
AR-teknologiaa on hyödynnetty myös luomalla navigointisovellus sairaalaan tai ruokakauppaan. Sovellus opastaa käyttäjän haluttuun kohteeseen laitteen näytöltä katseltavien opasteiden avulla. Navigoinnin lisäksi AR-näkymään voi lisätä muutakin hyödyllistä informaatiota.
AR-teknologian hyötyjä on tutkittu ja testattu usealla alalla, mutta mahdollisuuksia rajoittaa vielä kehittyvän teknologian lisäksi osaamisen ja tiedon puute. Yksi rajoituksista lienee myös mielikuvitus, sillä kaikkia mahdollisuuksia ei varmastikaan ole vielä keksitty hyödyntää.
![Lisätyn todellisuuden näkymä aulatilasta, jossa nuoli osoittaa käyttäjälle suuntaa.](https://www.karelia.fi/wp-content/uploads/2022/04/Lisatty_todellisuus_kuva5-1024x498.jpg)
Tämä artikkeli on osa Digitalisaation hyödyntäminen työmaatuotannossa -artikkelisarjaa, jota julkaistaan osana Rakentamisen vihreä siirtymä RAVI- projektin toimenpiteitä. RAVI-projektin tavoitteena on edistää rakentamisen vähähiilisten ratkaisujen ja prosessien käyttöönottoa, vahvistaa vähähiiliseen rakentamiseen liittyvää materiaali- ja tuoteosaamista sekä nopeuttaa digitalisaation hyödyntämistä rakentamisen prosesseissa. RAVI-projektin päärahoittajana toimii Pohjois-Karjalan maakuntaliitto REACT-EU EAKR-ohjelmasta.
![Pohjois-Karjalan maakuntaliiton, Business Joensuun, Euroopan aluekehitysrahaston ja Vipuvoimaa EU:lta 2014-2020 logot rinnakkain.](https://www.karelia.fi/wp-content/uploads/2022/04/logot-1024x173.jpg)
Kirjoittaja:
Riku Hirvonen, projektisuunnittelija, Karelia-ammattikorkeakoulu
Lisätietoa aiheesta:
Konepörssi. 2021. Lisätty todellisuus rynnii infratyömaille. 4.2.2021.
Kohtamäki, T. Puheenjohtajan blogi: Digitalisaatio tarjoaa työkaluja rakennusalalle. Rakennustekniikka.
Pirhonen, P. & Sore, S. 2021. Rakennusteollisuus ei ole vain vasaroita ja nauloja: digitalisaatio vaatii uudenlaista osaamista. LAB Focus blogi 12.1.2021.
Rakennuslehti. 2019. Tietomallit tulevat virtuaali- ja lisätyn todellisuuden laseihin. 15.9.2019.
Rakennuslehti. 2020. RT selvitti: Rakennusalan kasvajat ovat ottaneet digitalisaation tosissaan. 24.6.2020.
Rakennuslehti. Lisätty ja yhdistetty todellisuus rakennustyömaalla – Enemmän kuin hienoa teknologiaa.
Tampereen yliopisto. 2021. Rakennusala siirtyy digitaaliseen maailmaan.
VTT. Virtuaalinen ja lisätty todellisuus.
VTT. Lisätty todellisuus, kaupunkien data ja sen luomat mahdollisuudet.