Kaksi henkilöä katsoo tietokoneen näyttöä, toinen osoittaa ruutua.

Tietojohtamisen opetuksen haasteita alkumetreiltä

Aloitin tiedolla johtamisen lehtorina Karelia-amk:ssa joulukuussa 2021. Tätä ennen olen toiminut alan kehittäjänä, erikoisasiantuntijana jne. sekä käytännön organisaatioissa että tutkijana yliopistolla. Olen pitänyt useita luentoja, kehittämistä ja ohjaamista asiaan liittyen. Olikin todella hienoa päästä opettamaan tietojohtamista Kareliaan!

Uutuuden karheus hioutuu koko ajan terävämmäksi timantiksi

Tietojohtaminen on alana melko uusi, ja sen opetus on hajautunutta Suomessa. Uutuuden ohella ala kehittyy jatkuvasti huimaa vauhtia ja sen erilaiset osaamisalat muotoutuvat uusiksi ammateiksi. Tämä on loogista seurausta siitä, että huomaamme jatkuvasti uusia keskeisiä tiedon käsittelyn osa-alueita, eikä kukaan voi olla erityisosaaja joka asiassa. Uusilla ammateilla ei vielä välttämättä ole edes suomenkielisiä nimityksiä. Tällaisia uusia ammatteja ovat mm. tietoarkkitehti, tietomallintaja, data-analyytikko, data scientist, data insinööri, datan louhija, data cleaner, datan visualisoija ja tietoturva-asiantuntija. Tietojohtamisen opetus tuo siis huomattavan paljon uusia mahdollisuuksia Karelian opiskelijoille työllistyä ja etsiä paikkaansa maailmassa.

TIETOJOHTAMINEN PÄHKINÄNKUORESSA
– Automatisaation ja digitalisaation myötä tietoa kertyy suuria määriä
– Tarkempi tieto auttaa hallitsemaan alati muuttuvaa ympäristöä
– Pystymme analysoimaan tietoa jopa sekunnin murto-osien tarkkuudella
– BI-tieto ehkäisee yksilön tietoon liittyviä ajatteluvinoumia
– Tietojohtaminen on enemmän ymmärrystä kuin tietotekniikkaa: se on portaittain etenevää tiedon luokittelua, jossa data muuttuu ymmärrykseksi ja viisaudeksi
– Tietojohtaminen on osa kaikkea johtamista: se on mukana mm. ydintoiminnan, talouden ja henkilöstön johtamisessa
– Tiedolla johtamisen tulevaisuudenlupaus on informaatio-ohjaus: tietoa ohjataan oikeille tahoille,
jolloin oletuksena on, että he alkavat toimia tavoiteltuun suuntaan annetun tiedon perusteella.

Tieto on raaka-aine organisaatioissa

Tietojohtaminen ei ole ainoastaan irrallinen osa nykyorganisaatioita. Se kiinnittyy kaikkeen toimintaan. Lähtökohtaisesti olen itse aina painottanut, että tietojohtaminen tulisi olla lähellä käytäntöä. Jos ja kun tietojohtamisen kokonaisuus rakennetaan organisaatioon, lisääntyvä tieto pitää saada myös hyödylliseen ja jopa tuottavaan käyttöön. Tieto on ”vain” raaka-aine tulokselle, sen ei pitäisi olla itsetarkoitus.

Kareliassa oppiaineeni ymmärretäänkin juurin oikein – se on kuin muut geneeriset aineet kuten kielet tai matematiikka, joissa samankaltaiset perusteet annetaan eri oppiaineille. Kuten muissakin geneerisissä aineissa, sisältöä täytyy hieman muokata substanssiin soveltuvaksi. Tämä tarkoittaa asioiden ja esimerkkien upottamista kyseisen aineen käsitteistöön ja myös sen käytännön työelämän prosesseihin.

Alkutaipaleellani lehtorina olen kohdannut monia haasteita tässä ”timantin hiomisessa”. Olen joutunut toteamaan, että kaikista aiemmista käytännön painotuksistani huolimatta, tietojohtamisen ala ja kokonaisuus pyörii lähtökohtaisesti organisatoristen ja johtamisen kysymysten ympärillä. Mitä aiheeni siis tarkoittaakaan käytännön työntekijöille?

Kaaviokuva jossa kuvattu tietojohtamisen kolme osa-aluetta: Tiedolla johtaminen, tiedon johtaminen ja tiedon hallinta
Kuva 1. Tietojohtamisen kolme osa-aluetta.

Sosionomiopiskelijat antoivat ensimmäisen haasteen

Ensimmäiseksi opetuksekseni muodostui SoTyDigi (Sosiaali- ja työllisyysalan digitaaliset palvelut ja etäohjaus pitkien välimatkojen maakunnassa) -hankkeen kautta valmistella ja testata tiedolla johtamisen kurssia sosionomeille. Vaikka olen työskennellyt sosiaalialankin parissa aiemmin, jouduin hienoisen ongelman eteen. En tunne sosionomien arkityötä tarpeeksi, jotta ymmärtäisin, missä kohtaa ja kuinka tiedolla johtaminen tukisi sitä. Tiedän kuitenkin sen, että tiedolla johtaminen kuuluu sinnekin. Tämä on aina ollut filosofisesti keskeisin fokukseni.

Onneksi kollegat tarjosivat auttavan kätensä! Rakenteellisen sosiaalityön kurssin vastuuopettajat ohjasivat minua tarkastelemaan aihetta tiedolla vaikuttamisen kautta. Rakenteellinen sosiaalityö on laissa velvoitettu osuus sosiaalityöhön, mutta sen vaikuttavuus on haasteellista. Tämän näkökulman kautta sain kurssin toteutuksen tehtyä, ja siitä tulee myös oivallinen kokonaisuus Karelian avoimesti opiskeltaviin opintoihin.

SoTyDigi-hankkeen piirissä haluan kuitenkin lähestyä myös sosiaali- ja työllisyysalojen perustyötä. Minun on aluksi kysyttävä, minkälaista nopeasti saatavilla olevaa, arjen työtä nopeuttavaa ja hyödyllistä tietoa näillä aloilla on saatavissa ja mistä? Näistä lähtökohdista voin lähteä rakentamaan opetusta, mutta samalla tiedostan, että BI-tietopohja näillä sektoreilla on vielä varsin heikko tai vasta alkanut kehittyä. Minun on myös osattava määritellä kyseistä työkenttää, mikä sitä oikeasti nopeuttaa ja mikä edistää työn lopputuloksen laatua. Itse aina vastustan ns. tietoähkyä, tämä pohdinta on tehtävä huolella. Minulla onkin siis edessä paljon pohdittavaa. Onneksi pidän juuri tällaisista haasteista!

Opiskelijat opettavat myös opettajaa

Tietojohtamisen opettaminen eri aloilla on siis haasteellista. Siinä ei riitä pelkkien käsitteiden tunteminen, jotta opetus muodostuisi opiskelijoille hyödylliseksi. On ymmärrettävä käytännön työn sisältö, tavoitteet ja prosessit. Tietojohtaminen itsessään kiinnittyy niihin suoraan. Onneksi olen saanut nyt myös ohjattavia opinnäytetyöntekijöitä, joiden aiheet koskevatta erialojen organisaatioita. Näin opiskelijat ja työ opettaa minua.

Olenkin siis käärinyt hihani ja toivottavasti tapaamme sinunkin oppiaineesi tietojohtamisen opetuksen suunnittelun tiimoilta!

Karelian avoimessa AMK:ssa on kesällä (1.6-31.7.2022) tarjolla opintojakso Tiedolla johtamisen ja BI tietonäkymien rakentamisen perusteet (5 op). Lue lisää koulutuksen sisällöstä ja ilmoittaudu mukaan täältä: https://www.karelia.fi/avoin-amk/tiedolla-johtamisen-ja-bi-tietonakymien-rakentamisen-perusteet/


Kirjoittaja:

Tiina Soininen, tiedolla johtamisen lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu


Artikkelikuva: Kuvaaja Mikael Blomkvist palvelusta Pexels